Vertaistuki tuo henkisen voimavaran lisäksi merkittäviä kustannussäästöjä
Tuore tutkimus osoittaa kokemuskumppanuuden merkittävät hyödyt lastensuojelussa. Koulutettujen kokemuskumppanien tarjoama vertaistuki asiakasvanhemmille voi vähentää perheen ulkopuolisia sijoituksia, lyhentää palveluprosesseja ja tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. Kokemuskumppanuuden myötä vanhempien jaksaminen paranee, mikä heijastuu positiivisesti koko perheeseen. Toimintamalli tarjoaa inhimillistä ja taloudellisesti tehokasta tukea perheiden hyvinvointiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä 2024 julkaisema analyysi korostaa kokemuskumppanuuden merkitystä lastensuojelun asiakasvanhemmille. Kokemuskumppani on tehtäväänsä koulutuksen saanut vanhempi, jolla on henkilökohtaista kokemusta lastensuojelusta asiakasvanhempana. Kokemuskumppani kulkee asiakasvanhemman rinnalla, kuuntelee, osallistuu tarvittaessa tapaamisiin, auttaa etsimään ratkaisuja asiakasvanhemman ja ammattilaisen kanssa tai osallistuu lastensuojelun kehittämiseen.
– Lastensuojeluun päätyneet vanhemmat tuntevat usein häpeää, syyllisyyttä, väsymystä tai avuttomuutta. Ne ovat tunteita, jotka kuluttavat voimia silloin, kun pitäisi jaksaa työskennellä perheen hyvinvoinnin eteen. Lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuskumppanuus on toimintamalli, joka parhaimmillaan tekee perhesosiaalityöstä ja lastensuojelusta ennen kaikkea inhimillisesti, mutta samalla myös taloudellisesti entistä vaikuttavampaa, toteaa THL:n johtava tutkija Anna-Maria Isola julkaisussaan.
Kokemuskumppanien toimintaa voi hyödyntää kustannustehokkaasti sosiaalityön tukena
Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -kehitystyö vastaa kokemuskumppaneiden tarjoamisesta, koulutuksesta sekä työnohjauksesta. Vuoden 2023 loppuun mennessä kokemuskumppaneiksi oli koulutettu 48 vanhempaa. Toimeksiantosopimuksia on tähän mennessä tehty Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Myös muilla hyvinvointialueilla on yhteistyökeskusteluja käynnissä.
– Tavoitteenamme on tarjota lastensuojelun asiakkuuteen päätyneelle vanhemmalle yhteys ihmiseen, jolta voi matalalla kynnyksellä kysyä neuvoa, saada tukea ja ennen kaikkea, jonkun, joka ymmärtää. Toisaalta tarjoamme ammattilaiselle apua ja tukea luottamuksellisen suhteen luomiseen kriisiytyneessä ja raskaassa elämäntilanteessa olevaan asiakkaaseen, jonka ei aina ole helppo ottaa apua vastaan. Kun vanhemmille annetaan oikeanlaisia tukitoimia, niiden vaikutus heijastuu positiivisesti koko perheeseen, hankepäällikkö Ulla Mikkola tiivistää.
”Kokemuskumppanin tuki toi toivoa tulevaisuuteen”
Perhekuntoutuskeskus Lauste on kehittänyt kokemuskumppanuutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vuodesta 2020 alkaen. Vuosien aikana on havaittu, miten kokemuskumppanuussuhteet voivat tehostaa lastensuojelun prosesseja. Esimerkiksi lapsen sijoitusaika kodin ulkopuolelle on voinut lyhentyä ja vanhempi jaksanut olla vaikeuksienkin keskellä palkkatyössä.
– Olen itse toiminut kokemuskumppanina. Tuolta ajalta mieleeni ovat erityisesti jääneet ne tilanteet, joissa olen saanut antaa konkreettista tukea vaikeassa tilanteessa olevalle vanhemmalle. Eräs vanhempi kertoi, että sai tuestani toivoa tulevaisuuteen, kertoo kehittäjäkokemusasiantuntijana Lausteella työskentelevä Maria Peltola.
Lastensuojelun asiakasvanhemmilla saattaa esiintyä epäluottamusta ja pelkoa lastensuojelua kohtaan, jolloin asioita on helpompi kuulla kokemuskumppanin kertomana. Maria mainitsee esimerkkinä asiakkaan, joka koki hyvin suurta viranomaispelkoa. Muutaman kuukauden yhteistyön jälkeen asiakas oppi luottamaan sosiaalityöntekijään. Kokemuskumppani toimi ikään kuin tilanteen tulkkina.
Kehitystyön inspiraatio New Yorkista
Asiakkaasta kumppaniksi -kehitystyön esikuvana on New Yorkissa tapahtunut lastensuojelupalveluiden muutosliike, jossa yli 30 vuoden aikana on kehitetty julkisten lastensuojelupalveluiden ja järjestöjen yhteisiä rakenteita yhdessä asiakasvanhempien kanssa. Koulutettujen kokemustoimijavanhempien osallistuessa vanhemman tukemiseen lastensuojelun palveluprosessissa, on vanhempien toimijuuden havaittu vahvistuneen ja tarpeen raskaimmille tukipalveluille vähentyneen.
Tulokset New Yorkissa ovat olleet vaikuttavia. Hanketiimi on vuoden 2024 lopulla suuntaamassa New Yorkiin tutustumaan siihen, miten palvelua on viety lastensuojelupalveluiden rakenteisiin ja millaisissa eri rooleissa paikalliset kokemuskumppanit toimivat.
Intensiivinen koulutus vaatii sitoutumista ja antaa eväitä tulevaan
Perhekuntoutuskeskus Lausteen järjestämässä koulutuksessa lastensuojelun läpikäyneistä vanhemmista valmennetaan vertaistukijoita ja kokemusasiantuntijoita kehittämis- ja vaikuttamistehtäviin. Koulutuksen kesto on viisi kuukautta, jonka aikana järjestetään viikoittaisia tapaamisia pienryhmissä.
Koulutuksessa osallistujat käyvät läpi omaa lastensuojelun kokemustarinaansa ja pohtivat roolia kokemusasiantuntijana. Lisäksi koulutus pitää sisällään lastensuojelun lainsäädännön, viestinnän sekä sosiaalipalvelujärjestelmän tuntemusta. Valmistuneet kokemuskumppanit käyvät siis läpi kattavan kokonaisuuden, jonka jälkeen he voivat olla avuksi niin asiakkaille kuin ammattilaisille.
– Oman työni parasta antia on kokemuskumppanien innostus työtään kohtaan. He ratkaisevat hienosti haastaviakin tilanteita ja haluavat aidosti auttaa, kuvailee hanketyöntekijä Maarit Ilola.
Esimerkki kokemuskumppanuuden kustannusvaikutuksista
Anna-Maria Isolan analyysi sisältää laskelmia kokemuskumppanuuden kustannusvaikutuksista.
Julkaisussa kuvatun esimerkin mukaan kokemuskumppani voi motivoida vanhemman myönteiseen muutokseen tavalla, joka ei välttämättä ammattilaiselta onnistu. Tästä voi seurata, että lapsen sijoitus ei veny, ja tämän ansiosta perhe voidaan yhdistää. Kun yksi sijoituspäivä perhehoidossa maksaa 204 euroa, vuoden sijoitus maksaa noin 74 460 euroa. Jos perheen yhdistäminen onnistuu kahden vuoden sijoituksen jälkeen, kulut hyvinvointialueelle ovat 2 x 74 469 euroa eli 148 920 euroa.
Jos taas perheen yhdistäminen ei onnistu ja lapsi on sijoitettuna täysi-ikäisyyteen saakka, esimerkiksi kymmenen vuotta, sijoituksen kokonaishinnaksi muodostuu noin 744 600 euroa. Onnistuneesta perheen yhdistämisestä syntyy siten säästöä 744 600 euroa – 148 920 euroa eli 595 680 euroa. Jos kokemuskumppanuuden panos tästä onnistumisesta olisi 20 prosenttia, kokemuskumppanuuden kustannusvaikutus olisi 0,2 x 595 680 euroa eli noin 120 000 euroa.
Kokemuskumppanille maksetaan 20–25 euron tuntipalkkio. Jos kokemuskumppani tapaisi vanhempaa tai osallistuisi monialaiseen yhteistyöhön kerran viikossa kahden tunnin ajan, puolen vuoden ajalta kokemuskumppanuuden kustannus olisi noin 1 500 euroa.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä THL:n Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation (ESR+) ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -kehitystyön välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, että itse palveluissa asiakkaina olleet vanhemmat voivat tuoda uuden voimavaran lastensuojelupalveluiden kiihtyneeseen resurssipulaan.
Lue lisää Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeesta
Lisätietoja aiheesta
- Ulla Mikkola, hankepäällikkö, Perhekuntoutuskeskus Lauste 040 7697 572, ulla.mikkola@lauste.fi
- Jussi Ketonen, johtaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste 045 657 9692, jussi.ketonen@lauste.fi
- Anna-Maria Isola, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 046 810 3877, anna-maria.isola@thl.fi
