Kehorauha on koulurauhaa – Jokaisen aikuisen rooli tärkeä lapsen kehorauhan tukemisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kehorauhaan ja turvalliseen kehosuhteeseen niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin. Lapsen arvokas keho -hankkeen ja Sydänliiton Neuvokas perheen #Kehorauhanturvaajat-kampanjan tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi kasvurauhan. Eikä yksikään lapsi tulisi kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi.

Jo 34. kertaa julistettavalla valtakunnallisella Koulurauhalla pyritään ehkäisemään kiusaamista ja yksin jäämistä kouluyhteisössä. Koulurauhan lisäksi jokaisella lapsella tulee olla oikeus kehorauhaan ja turvalliseen kehosuhteeseen niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin.

Kehorauha – lapsen oikeus ja aikuisen velvollisuus

Lapsen arvokas keho -hankkeen ja Sydänliiton Neuvokas perheen #Kehorauhanturvaajat-kampanjan tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi kasvurauhan. Eikä yksikään lapsi tulisi kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi.

– Kannustamme kaikkia lapsen lähipiirin aikuisia toimimaan kehorauhanturvaajina omissa rooleissaan, innostaa Lapsen arvokas keho -hankkeen hankevastaava Essi Jokinen Perhekuntoutuskeskus Lausteelta.

– Olet sitten vanhempi, opettaja, varhaiskasvattaja, harrastusohjaaja tai muu aikuinen. Jokainen voi omalla esimerkillään sekä puheellaan luoda myönteistä kehopuhetta ja turvallista ympäristöä sekä lasten kanssa keskustelemalla ehkäistä kiusaamistilanteita, Jokinen jatkaa.

Miten tukea kehorauhaa ja puuttua kiusaamiseen?

”Kuulen joka päivä, kuinka jonkun ulkonäköä haukutaan.” *

”Kunpa lapseni hyväksyttäisiin porukkaan sellaisena kuin hän on.” *

”Uskallanko viedä lapseni uuteen harrastukseen? Pelkään, että häntä kiusataan painon vuoksi.” *

Noin joka viides suomalainen perhe miettii lapsen painonnousua, kun 2–16-vuotiaista tytöistä ylipainoisia on n. 18 % ja pojista n. 27 % (THL 2022). Kiusaamisen liittyvät kysymykset mietityttävät alkusyksystä erityisesti ylipainoisten lasten perheissä.

– Tutkimusten mukaan jo esikouluiässä lapset oppivat yhdistämään negatiivisia piirteitä ja stereotypioita erikokoisiin kavereihinsa. Tämä kertoo osaltaan yhteiskunnassa vallitsevasta painostigmasta eli häpeäleimasta. Lapsen kokema painostigma ilmenee ensisijaisesti painoon liittyvänä kiusaamisena. Meillä kaikilla aikuisilla onkin merkittävä tehtävä ensinnäkin arvioida omaa toimintaamme suhteessa painostigmaan ja toisaalta rooliamme kiusaamisen ehkäisyssä ja vähentämisessä, kertoo väitöskirjatutkija, terveydenhoitaja Terhi Koivumäki Tampereen yliopistosta.

Miten aikuinen voi sitten tukea kehorauhaa? Kokosimme eri asiantuntijoiden vinkit, miten tukea kehorauhaa ja toimia rohkeasti painosta johtuvan kiusaamisen vähentämiseksi.

– Jokainen aikuinen voi omilla teoillaan ja sanoillaan vaikuttaa siihen, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi omassa kehossaan. Tämä viiden kohdan muistilista auttaa alkuun, kannustaa lapsiperheasiantuntija Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perheestä.

 

1. Iloitse onnistumisista, kehu ja kannusta. Vahvista lapsen itsetuntoa monin tavoin. Kehu ja kannusta luonteenpiirteistä sekä yrittämisestä. Vältä vertailua toisiin.

2. Opeta lasta tunnistamaan kehon tuntemuksia. Miltä kehossa tuntuu, kun on nälkäinen, hengästynyt tai ylikierroksilla? Sanoita tuntemuksia ja etsikää yhdessä tapoja toimia kehotuntemusten kanssa.

3. Hymyile ja katso hyväksyvästi. Hymy luo aina turvan tunnetta ja katseen voi helposti tulkita arvostelevaksi, jos aikuinen on tuiman näköinen.

4. Tarkastele omaa paino- ja kehopuhettasi. Miten puhut omasta kehostasi tai toisten ulkonäöstä? Millaisia toiminta- ja kehomalleja arvostat?

5. Puutu kiusaamiseen rohkeasti ja ennaltaehkäisevästi. Aikuisen vastuu on luoda ilmapiiri ja luottamussuhde, että lapsi uskaltaa kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta. Joskus on myös paikallaan todeta ”Meillä ei toisten ihmisten kehoja arvostella.”

 

– Opettajan roolissa koen tärkeimpänä tehtävänäni oppilaan hyvinvoinnin tukemisen – kasvatuskumppanuudessa yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Omille oppilailleni korostan, että jokaisen lapsen pitää saada olla juuri sellainen, kun on. Kehorauhan kannalta avainasemassa on kiusaaminen ennaltaehkäisy, pohtii turkulainen erityisopettaja, somevaikuttaja (@opehommia) Sini Rantasalo.

– Kouluterveydenhuolto tukee lapsen hyvinvointia koko koulutien ajan. Lapsen ylipaino on hyvin sensitiivinen aihe, jossa lapsen hyväksyvän ja arvostavan kohtaamisen rinnalla meillä terveydenhoitajilla on iso rooli vanhempien tukijoina, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym.

Vanhemmille vertaistukea verkossa – myös kiusaamistilanteisiin

#Kehorauhanturvaajat-kampanjasivustolle on koottu vanhemmille ja ammattilaisille eväitä lapsen kehosuhteen tukemiseen sekä tietoa vanhemmille suunnatusta vertaistuesta.

Entä jos omaa lasta kiusataan? Tai oma lapsi kiusaa? Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL tarjoaa vertaistukea verkossa kiusaamista kokeneiden 7–12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Verkkoryhmien lisäksi akuutissa tilanteessa apua saa MLL:n vanhempainpuhelimesta ja chatista.

– Jos lapsesi paino huolestuttaa tai murehdit lapsesi vähäistä liikkumista sekä syömiseen liittyviä asioita, vertaistukea on tarjolla myös suljetussa FB-ryhmässämme ”Perhe-elämää ja painohuolia”, vinkkaavat Essi Jokinen ja Anne Kuusisto.

Niinikään verkosta löytyy myös Aikaorava-perhepeli, jonka Lapsen arvokas keho -hanke on kehittänyt perheiden yhdessäoloon, ulkoiluun sekä arjen aktivoimiseen.


STM:n rahoittama Lapsen arvokas keho -kehittämishanke tarjoaa tukea perheille, jotka miettivät  5–12-vuotiaan lapsen painonnousuun sekä ruokailu- ja liikuntatottumuksiin liittyviä asioita. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsen kehotyytyväisyyttä ja itsetuntoa, tukea vanhemmuutta sekä vahvistaa perheenjäsenten myönteistä suhtautumista ruokailuun ja liikuntaan. www.lastenkuntoutus.fi/lapsenarvokaskeho

 #Kehorauhanturvaajat-kampanjan takana ovat Lapsen arvokas keho -hanke, Perhekuntoutuskeskus Lauste ja Sydänliiton Neuvokas perhe. Kampanjaan mukaan ovat jo lähteneet Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL, Martat, Terveydenhoitajaliitto, Syömishäiriöliitto, Toimintaterapeuttiliitto ja Suomen Voimisteluliitto sekä tutkijoita, opettajia, terveydenhoitajia, harrasteohjaajia ja somevaikuttajia.

*Sitaatit ovat Lapsen arvokas keho -hankkeen ryhmätoimintaan osallistuneiden lasten ja vanhempien kommentteja.


Tästä linkistä löytyvä painokelpoinen kuvamateriaali on vapaasti median käytettävissä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

  • Essi Jokinen, hankevastaava, Lapsen arvokas keho -kehittämishanke, Perhekuntoutuskeskus Lauste
    essi.jokinen@lauste.fi, p. 044 5730352
  • Anne Kuusisto, lapsiperheasiantuntija, Sydänliiton Neuvokas perhe
    anne.kuusisto@sydanliitto.fi, p. 040 5914222
  • Terhi Koivumäki, väitöskirjatutkija, terveydenhoitaja, TtM, Tampereen yliopisto
    terhi.koivumaki@tuni.fi , p. 040 835 4618

 

Lue myös nämä

Lasten rikollisen käytöksen juurisyyt auttamisen keskiöön

Kun lapsi kokee keinottomuutta vastata kohtaamiinsa tilanteisiin, hän saattaa kaivaa nyrkit esiin. Taustalla vaikuttavat usein tiedostamattomat ylisukupolviset käyttäytymisen mallit. Kun lapsi oireilee rikoksilla tai väkivaltaisella käytöksellä, kyse ei ole pelkästä yksilön ongelmasta. Taustalla on usein monikerroksinen vyyhti kokemuksia, pettymyksiä ja kohtaamattomuutta – ja ennen kaikkea tarve tulla nähdyksi. – Ilmiö ei ole uusi, mutta sen

Arjen hallintaa ja osallisuutta – toimintaterapia Lausteella

Satulavuoren koulussa toimintaterapia on tärkeä osa lasten ja nuorten arjen tukiverkostoa. Tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä, osallisuutta ja elämänhallintaa niin, että arjesta muodostuu ennakoitavaa ja strukturoitua mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille lapsille ja nuorille. Oppilailla voi olla monenlaisia tuen tarpeita liittyen esimerkiksi oppimiseen, tunnesäätelyyn tai arjen taitoihin. Toimintaterapeutti Hanni

Kolumni: Onko lastensuojelun iso kuva Suomessa hukassa?

Viime aikoina olen joutunut yhä enemmän pohtimaan, mikä on lastensuojelun suunta Suomessa. Olemmeko tekemässä tietoisia valintoja vai reagoimassa tilanteisiin sattumanvaraisesti? Määrittävätkö valintoja vain tiukentuvat taloudelliset ehdot, vai onko meillä olemassa selkeä tavoite? Suomessa määriteltiin lastensuojelulle vuonna 2023 kansallinen visio: lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Visiotyöskentelyn jatkona piti aloittaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen