Lausteella hyödynnetään dialektista käyttäytymisterapiaa

Lausteen Mervi Taipalus, Roosa-Maria Routi ja Elina Jaakola ovat käsityksemme mukaan Suomen ensimmäinen lastensuojelun kentällä toimiva tiimi, joka on käynyt peruskoulutuksen sekä siihen liittyvän jatkokoulutuksen. He ovat saaneet koulutuksesta työkaluja DKT:n kaltaisen hoito-ohjelman luomiseen. Koulutuksen käyneet ohjaajat eivät ole psykoterapeutteja eivätkä toteuta dialektista käyttäytymisterapiaa sellaisenaan, vaan siihen pohjaavaa ja sen kaltaista hoito-ohjelmaa, jossa on mukana elementtejä dialektisesta käyttäytymisterapiasta.

Mitä on dialektinen käyttäytymisterapia

Suomen Dialektisen käyttäytymisterapia ry:n sivustolla kuvataan dialektista käyttäytymisterapiaa seuraavasti: ”Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on tutkimusnäyttöön perustuva psykoterapeuttinen hoitomenetelmä. Sen on kehittänyt professori Marsha Linehan kollegoineen USA:ssa 1970-luvulta alkaen. DKT muokkautuu koko ajan ja siitä luodaan uusia sovellutuksia kertyvän tutkimustiedon myötä. Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on periaatepohjainen, vaikeista tunnesäätelyvaikeuksista kärsivien, moniongelmaisten asiakkaiden moniulotteinen psykoterapeuttinen hoito. DKT on tiimihoito, mikä tarkoittaa, että ryhmä työntekijöitä hoitaa ryhmää asiakkaita. Työntekijät muodostavat keskinäisen konsultaatiotiimin, joka auttaa pitämään hoidon tehokkaana ja työntekijät motivoituneina. DKT:aa voi tehdä ainoastaan DKT-tiimissä.

DKT on pohjimmiltaan käyttäytymisterapiaa, joka tähtää muutokseen. Asiakkaita autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista ja harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä. Muutostavoitteen lisäksi DKT:aan välttämättömänä osana kuuluu myös hyväksynnän tavoite ja hyväksyntään tähtäävä työskentely. Hyväksyntää edistetään tietoisen läsnäolon (mindfulness) harjoituksilla ja hyväksyntää viestittävällä vuorovaikutuksella (validaatio). Olennaista on sekä muutoksen että hyväksynnän jatkuva edistäminen ja tasapainottaminen. Nämä näennäisesti vastakkaiset tavoitteet yhdistyvät dialektisen filosofian avulla. Dialektiikka toimii DKT:ssa sekä kokoavana taustateoriana että käytännön työtä ohjaavana periaatteena.

DKT:ssa tunnesäätelyongelmia ymmärretään ns. biososiaalisen teorian pohjalta. Teorian mukaan tunnesäätelyongelmissa on pohjimmiltaan kyse laaja-alaisesta tunnesäätelyhäiriöstä, joka kehittyy biologisesti tunnehaavoittuvan (bio) yksilön ja invalidoivan kasvuympäristön (sosiaalinen) vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus on transaktionaalista, mikä tarkoittaa sitä, että yksilön tunnehaavoittuvuus vaikuttaa ympäristön käyttäytymiseen, ja ympäristön käyttäytyminen puolestaan vaikuttaa biologiseen haavoittuvuuteen. Ongelmalliset käyttäytymiset nähdään joko yrityksinä päästä eroon vaikeista tunteista tai seurauksina epäonnistuneesta tunnesäätelystä.”

(Lähde: DKT-yhdistys, https://dkt-yhdistys.fi/dialektinen-kayttaytymisterapia/)

Dialektisen käyttäytymisterapian jatkokoulutus

Koulutusesitteessä intensiivikoulutusta kuvataan seuraavasti:  ”Koulutus on tarkoitettu DKT-tiimeille, jotka ovat saaneet DKT:n tekemiseen aiempaa koulutusta n. kuuden lähiopetuspäivän verran ja jotka ovat toteuttaneet kokonaisvaltaista DKT-hoito-ohjelmaa vähintään puoli vuotta. Tiimistä tulee osallistua koulutukseen vähintään kolme jäsentä. Koulutukseen voivat osallistua myös yksittäiset työntekijät sellaisista DKT-tiimeistä, joissa on vähintään kolme DKT-jatkokoulutuksen tai vastaavan aiemmin käynyttä jäsentä. Yksittäisinä tiimin jäseninä osallistuvilla on samat vaatimukset aiemman koulutuksen ja DKT:n tekemisen suhteen kuin tiimeillä. Yksittäiset työntekijät liittyvät koulutuksessa johonkin toiseen DKT-tiimiin tai muodostavat yhdessä toisten yksittäisten osallistujien kanssa koulutustiimin”.

(Lähde: DKT-yhdistys, https://dkt-yhdistys.fi/dialektinen-kayttaytymisterapia/)

Koulutuksen hyödyt Lausteen nuorille

Jo ennen intensiivikoulutuksen käymistä kaikki kolme ohjaajaa ohjasivat Lausteen Luotolan ja Niemelän osastojen nuorille suunnattua taitoryhmää, jonka opit pohjasivat dialektiseen käyttäytymisterapiaan. Ryhmän tarkoituksena oli ja on edelleen taitoharjoittelu. Jatkokoulutuksen käytyään Elina, Mervi ja Roosa alkoivat jalkauttaa dialektisen käyttäytymisterapian elementeistä koostuvaa lastensuojelulaitokseen räätälöityä hoito-ohjelmaa Luotolan ja Niemelän osastoille.

Hoito-ohjelma pitää sisällään nuoren näkökulmasta viikoittain tapahtuvan yksilötyöskentelyn, viikoittaiset ryhmäkokoontumiset sekä koko osaston nuorille tarkoitetun ketjuanalyysiryhmän, päivittäiset taitoharjoittelut ja lisäksi mahdollisuuden soittaa ohjaajille ja pyytää apua taitojen käyttöön haastavissa tilanteissa vuorokauden aikaan katsomatta. Ryhmän ohjaajat ovat sitoutuneet edellä mainittujen toteuttamiseen sekä konsultaatiotiimeihin. Konsultaatiotiimien on tarkoitus kokoontua päivittäisten raporttien yhteydessä ja konsultaatiotiimin tarkoitus on tukea ohjaajien osaamista ja motivaatiota.

Mervi alkoi ryhmien ohjaamisen lisäksi kouluttamaan peruskoulutuksia ja näin ollen hänen työnkuvansa laajeni siten, että Uudenkaupungin Luotolan ja Niemelän ohjaajan työn lisäksi Mervi kouluttaa ohjaajia sovittuina päivinä Lausteen päätalolla.  Olemme saaneet työnohjausta ja tukea Janne Vikiltä ja kokoonnumme säännöllisesti Vikin pitämiin työnohjauksiin, jotta hoito-ohjelmakokonaisuus olisi tehokas. Juuri tällä hetkellä meillä on seuraavaan intensiivikoulutukseen haku Lausteella ja lisäämme tietoutta ja osaamista aiheesta myös Turun tiimeihin.

Intensiivikoulutus lisäsi osaamisen syvyyttä

Intensiivikoulutus oli haastava ja antoisa, kokonaisuudessaan palkitseva sekä opettava, toteaa kolmikkomme.  Koulutus toi lisää syvyyttä dialektiseen käyttäytymisterapiaan, sen käyttöön arjessa sekä monipuolisempia näkökantoja sen käyttöön. Koulutuksessa oli mahdollisuus jakaa näkemyksiä ja kokemuksia muiden ammattilaisten kanssa. Koulutus painottui ryhmätyöskentelyyn, joissa kehitettiin omaa henkilökohtaista sekä ryhmän työskentelyä. Saimme lisää varmuutta ryhmänohjaamiseen sekä DKT:n käyttöön arkisissa kohtaamisissa. Koulutuksen myötä koimme kehittyvämme taitavammiksi, vaikka kehitettävää on edelleen.

Laustelaiset uranuurtajina

Elina Jaakola (sosionomi, töissä Lausteella vuodesta 2012, käynyt Lausteen oman DKT-peruskoulutuksen 2012 ja 2014 sekä 2016 DKT-ryhmänohjaajakoulutuksen, intensiivikoulutettu 2023)

Mervi Taipalus (sosionomi, töissä Lausteella vuodesta 2013, käynyt Lausteen oman DKT-peruskoulutuksen 2014 ja 2016 DKT-ryhmänohjaajakoulutuksen, intensiivikoulutettu 2023 ja alkanut kouluttamaan yhdessä Janne Vikin kanssa peruskoulutuksia syksystä 2023)

Roosa-Maria Routi (sairaanhoitaja, töissä Lausteella vuodesta 2018, Lausteen oman DKT-peruskoulutuksen 2019, saa intensiivikoulutuksen valmiiksi 2024).

 

 

Lue myös nämä

Tutkimus lastensuojelun kokemuskumppanuuden vaikutuksista

Vertaistuki tuo henkisen voimavaran lisäksi merkittäviä kustannussäästöjä Tuore tutkimus osoittaa kokemuskumppanuuden merkittävät hyödyt lastensuojelussa. Koulutettujen kokemuskumppanien tarjoama vertaistuki asiakasvanhemmille voi vähentää perheen ulkopuolisia sijoituksia, lyhentää palveluprosesseja ja tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. Kokemuskumppanuuden myötä vanhempien jaksaminen paranee, mikä heijastuu positiivisesti koko perheeseen. Toimintamalli tarjoaa inhimillistä ja taloudellisesti tehokasta tukea perheiden hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä

Kehorauha on koulurauhaa – Jokaisen aikuisen rooli tärkeä lapsen kehorauhan tukemisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kehorauhaan ja turvalliseen kehosuhteeseen niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin. Lapsen arvokas keho -hankkeen ja Sydänliiton Neuvokas perheen #Kehorauhanturvaajat-kampanjan tavoitteena on, että jokainen lapsi saisi kasvurauhan. Eikä yksikään lapsi tulisi kiusatuksi kokonsa tai ulkonäkönsä vuoksi. Jo 34. kertaa julistettavalla valtakunnallisella Koulurauhalla pyritään ehkäisemään kiusaamista ja yksin jäämistä kouluyhteisössä. Koulurauhan lisäksi jokaisella

Lauste SuomiAreenassa: Katso tallenne keskustelusta

Perhekuntoutuskeskus Lauste oli mukana kesän 2024 SuomiAreenan paneelikeskustelussa, joka pohjautui Onnettomuustutkintakeskuksen hiljattain julkaisemaan teematutkintaan alle 25-vuotiaiden nuorten tapaturmaisista huumekuolemista. Lauste osallistui tutkintaan palveluntuottajan näkökulmasta. Onnettomuustutkintakeskus antoi tutkinnan perusteella kahdeksan suositusta, joiden tavoitteena on nuorten huumekuolemien ennaltaehkäisy. Suositukset painottavat palvelujärjestelmän kehittämistä niin, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostavat toimivan ja yhteensovitetun kokonaisuuden. Perhekuntoutuskeskus Lauste on viimeisen