Asiakkaasta kumppaniksi -hanke sai jatkorahoituksen

STEA:n julkaiseman avustusehdotuksen mukaan Asiakkaasta kumppaniksi -hanke saa jatkorahoituksen vuosille 2023–2025. Avustus on myönnetty hankkeessa vuosina 2020–2022 tehdyn työn jatkokehittämiselle, tuloksellisuuden osoittamiselle, toiminnan vakiinnuttamiselle ja laajentamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ehdotuksen.

Tulossa: kokemusasiantuntijapalveluita tarjoava digialusta

Toiminnan tarkoituksena on yhä lastensuojeluperheiden vanhempien osallisuuden vahvistaminen, lastensuojelupalveluja läpikäyneiden vanhempien hyvinvoinnin lisääminen, lastensuojelun työntekijöiden ja vanhempien keskinäisen yhteistyön vahvistaminen ja lastensuojelupalvelujen kehittäminen vertaistuen ja kokemustiedon avulla.

Hankkeen tulevina vuosina tavoitteena on vakiinnuttaa kokemuskumppani-toiminta Varsinais-Suomen alueella. Haluamme lisätä lastensuojelun ammattilaisten tietoisuutta kokemusasiantuntijuudesta ja sen hyödyistä. Lisäksi kehitämme digitaalisia lastensuojelun kokemusasiantuntijapalveluita ja luomme digialustan, jonka avulla palvelut ovat helpommin ja laajemmin saatavilla.

Hyviä tuloksia jo nyt – tavoitteet myös korkealla

Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa on koulutettu viimeisen kolmen vuoden aikana 52 kokemuskumppania, jotka ovat auttaneet noin 200 vertaistukitapaamisessa sekä osallistuneet noin 50 yhteiskehittämistilaisuuteen.

Tavoitteena seuraavalle kolmivuotiskaudelle on kouluttaa 45 uutta kokemuskumppania, mahdollistaa jopa 240 yksilöllistä vertaistukisuhdetta ja jatkaa yhteiskehittämisen mahdollistamista.

Lisätiedot:

Minttu Kallio
hankepäällikkö
Asiakkaasta kumppaniksi/Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
040 769 7572
minttu.kallio@lauste.fi

Lue myös nämä

Kolumni: Onko lastensuojelun iso kuva Suomessa hukassa?

Viime aikoina olen joutunut yhä enemmän pohtimaan, mikä on lastensuojelun suunta Suomessa. Olemmeko tekemässä tietoisia valintoja vai reagoimassa tilanteisiin sattumanvaraisesti? Määrittävätkö valintoja vain tiukentuvat taloudelliset ehdot, vai onko meillä olemassa selkeä tavoite? Suomessa määriteltiin lastensuojelulle vuonna 2023 kansallinen visio: lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Visiotyöskentelyn jatkona piti aloittaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen

Jos perhe jää yksin, lapsi jää yksin

Useimmissa lastensuojelutapauksissa ei ole kyse äärimmäisestä kaltoinkohtelusta, vaan elämän, lapsuuden ja vanhemmuuden haasteista. Vaikeitakin elämäntilanteita läpikäyvissä perheissä on usein paljon rakkautta, välittämistä ja yhteisöllisyyttä. Lastensuojelun tavoitetilana tulisi olla se, että perhettä tuetaan pysymään yhdessä. Ajatus ihmisen kasvamisesta terveemmäksi ja kyvykkäämmäksi ilman läheisverkostoaan, esimerkiksi valtion internaatissa, on todettu maailmanhistoriassa moneen kertaan erehtyneeksi. Lastensuojelun arjessa nähdään, että

Perhekeskeistä, inhimillistä ja vaikuttavaa

Lapsen hyvinvointi elää suhteissa. Perhekeskeinen lastensuojelu rakentuu kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja yhteisestä ymmärryksestä. Ratkaisuja etsitään yhdessä. Lastensuojelussa ei suojella vain lasta: lapsen hyvinvointi ei ole irrallinen tila vaan elää lapsen tärkeissä ihmissuhteissa, kuten suhteessa vanhempiin, sisaruksiin, kouluun, kavereihin ja muihin läheisiin. – Kaiken lähtökohtana on pohtia, mitä on lapsen hyvinvointi tai mielenterveys ja missä se sijaitsee.