Kehittämämme toimintamalli voitti Talentian Hyvä käytäntö -kilpailun

Tavoitteena nuoren osallisuuden ja turvallisuuden lisääminen

Turvallisuutta yhdessä toimien -mallin tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä vahvistamalla nuorten osallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta. Tarkoituksena on ehkäistä konfliktitilanteita ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja uhkatilanteisiin sijaishuollossa niiden nuorten parissa, joilla on vakavaa väkivaltaisuutta, käytöshäiriö- ja päihdeoireilua.

Tavoitteena on, ettei kiinnipitoihin tarvitsisi turvautua, koska ne provosoivat yleensä tilannetta, ovat nuorelle traumatisoivia ja toisinaan johtavat loukkaantumisiin. Jos kiinnipito on kuitenkin nuorten tai työntekijöiden turvallisuuden kannalta välttämätön, niin se tehdään.

Miten Turvallisuutta yhdessä toimien -malli toimii käytännössä?

Nuorelle opetetaan itsesäätelytaitoja, keinoja arjen tilanteisiin sekä taitoja vuorovaikutustilanteissa toimimiseen. Nuori osallistetaan turvallisuuden rakentamiseen myös turvallisuussuunitelman teon ja viikottaisten kokousten muodossa.

Turvallisuussuunnitelma

Nuoren tullessa osastolle omaohjaaja laatii hänen kanssaan turvallisuussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelman malli on haettu Ruotsista SIS:ltä. Suunnitelma pitää sisällään mm. seuraavia asioita:

  • Mistä muut voivat nähdä, että nuori on suuttumassa ja mikä saa hänet käyttäytymään väkivaltaisesti
  • Mitä keinoja hän voi itse käyttää välttääkseen väkivaltaa?
  • Mitä ohjaajat voivat tehdä auttaakseen nuorta välttämään väkivaltaista käyttäytymistä?
  • Millaisia asioita nuori toivoo ohjaajien huomioivan, jos fyysiseen rajaamistilanteeseen joudutaan?

Yhteisökokoukset

Viikoittaisissa yhteisökokouksissa suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa arjen asiat, ruokailut ja yhteinen tekeminen. Arjen selkeys lisää ennakoitavuutta.
Viikoittaisissa yhteisökokouksissa käydään säännöllisesti yhteistä keskustelua odotuksista suhteessa turvallisuuteen. Osaston työntekijät ja nuori sitoutetaan turvalliseen ympäristöön, eikä osastolla hyväksytä väkivaltaa eikä väkivaltaista käyttäytymistä.
Yhdessä keskustellaan siitä, mitä väkivaltainen käyttäytyminen saa aikaan. Nuorten kanssa keskustellaan turvallisuudesta ja siitä, miten turvallisuutta voidaan lisätä ja vastaavasti väkivaltaa vähentää.

Jokainen lapsi tapaa viikoittain moniammatillisen työryhmän. Hän kertoo työryhmässä kuulumisistaan, itselleen tärkeistä asioista sekä tarpeistaan.
Jokaisen nuoren kanssa suunnitellaan yhdessä hänen yksilölliset kuntoutustavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Osaston työryhmä ja moniammatillinen työryhmä arvioivat yhdessä lapsen kanssa väkivaltaista käyttäytymistä ja sitä, mistä se johtuu ja miten nuori voi tilanteissa toimia.

Muutoksen mittaaminen

Turvallisuutta yhdessä toimien -toimintamallin vaikuttavuuden mittareita ovat vaaratilanneilmoitukset, rajoitustoimenpiteet sekä asiakastyytyväisyysmittari. Niitä seurataan ja osaston toimintatapoja tarkastellaan ja arvioidaan jatkuvasti yhdessä.

Toimintamallin tuloksia

Lausteen Riihelän osastolla, jossa toimintamallia on sovellettu,  ei ole ollut yhtään kiinnipitoa aikavälillä tammikuu–elokuu 2019 ja aikavälillä syyskuu–joulukuu 2019 kiinnipitoja oli kolme.

Työntekijät ovat kiitettävästi sitoutuneet yhteiseen toimintatapaan ja sen katsotaan vaikuttavan erittäin positiivisesti osaston ilmapiiriin ja arkeen. Nuoret osallistuvat aktiivisesti turvallisuutta koskeviin keskusteluihin ja he ovat esittäneet myös oma-aloitteisesti ideoita turvallisuuden lisäämiseksi ja niitä ollaan yhdessä työstetty.

Nuoret ovat antaneet palautetta siitä, että heitä oikeasti kuullaan ja heidän mielipiteillään on todella merkitystä. Tehdyt muutokset ovat lisänneet myös nuorten halukkuutta väkivallattomampaan ympäristöön. Tämä on käynyt hyvin selväksi sekä nuorten puheista että heidän toiminnastaan.

Moniammatillisen työryhmän työskentelyssä on nuorten suunnalta esitetty toive siitä, että tunteiden käsittely ja niiden säätely integroitaisiin luontevammin osaksi päihdekuntoutusta. Tämän johdosta osastolle on nyt tehty ryhmätyön kansio, jossa päihderyhmät ja tunneryhmät linkittyvät tiiviisti toisiinsa.

Esimerkiksi käsiteltäessä muutoshalukkuutta tulee saman viikon tunneryhmässä ahdistuksen säätelyn harjoittelua. Nuoret ovat oppineet puhumaan ja näyttämään tunteitaan muutoin kuin väkivallan keinoin, mikä osaltaan on lisännyt turvallisuutta osastolla.

Lue lisää Talentian Hyvä käytäntö -kilpailusta.

Lue myös nämä

Perhekuntoutuskeskus Lauste Suomen Innostavimpien työpaikkojen joukkoon

Perhekuntoutuskeskus Lausteella toteutettiin vuoden 2023 alussa Eezy Flown henkilöstötutkimus, jossa mitataan henkilöstön omistautuneisuutta, sitoutuneisuutta, johtamista ja organisaation suorituskykyä Eezy Flown kehittämän PeoplePower® -viitekehyksen avulla. Tutkimus koostaa kattavan nykytilan henkilöstökokemuksesta ja strategian toteutumisen edellytyksistä. Henkilöstöstämme 93,6 % vastasi tutkimukseen, joka sinänsä on hieno tulos ja voimme ajatella tuloksen kuvaavan laajasti henkilöstömme ajatuksista Perhekuntoutuskeskus Lausteesta. Tutkimustulosten perusteella

Asiakkaasta kumppaniksi -hanke sai jatkorahoituksen

STEA:n julkaiseman avustusehdotuksen mukaan Asiakkaasta kumppaniksi -hanke saa jatkorahoituksen vuosille 2023–2025. Avustus on myönnetty hankkeessa vuosina 2020–2022 tehdyn työn jatkokehittämiselle, tuloksellisuuden osoittamiselle, toiminnan vakiinnuttamiselle ja laajentamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ehdotuksen. Tulossa: kokemusasiantuntijapalveluita tarjoava digialusta Toiminnan tarkoituksena on yhä lastensuojeluperheiden vanhempien osallisuuden vahvistaminen, lastensuojelupalveluja läpikäyneiden vanhempien hyvinvoinnin lisääminen, lastensuojelun työntekijöiden ja vanhempien keskinäisen yhteistyön

Jussi Ketosesta Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n toiminnanjohtaja 1.1.2023

Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n hallitus on 26.10.2022 on nimittänyt toiminnanjohtajakseen 1.1.2023 alkaen kasvatustieteen maisteri Jussi Ketosen. Nykyinen johtaja Kim Berglund siirtyy eläkkeelle 1.6.2023 ja toimii kevään 2023 ajan Lausteen hallituksen ja johtoryhmän neuvonantajana. Jussi Ketosella on pitkä ura lastensuojelun kehittämis- ja johtotehtävissä. Viimeiset 12 vuotta Ketonen on työskennellyt Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtajana. Lausteen hallituksen puheenjohtaja Petri Virtanen toteaa nimityksestä seuraavaa: — Ensinnäkin hallitus