Kehittämämme toimintamalli voitti Talentian Hyvä käytäntö -kilpailun

Tavoitteena nuoren osallisuuden ja turvallisuuden lisääminen

Turvallisuutta yhdessä toimien -mallin tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä vahvistamalla nuorten osallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta. Tarkoituksena on ehkäistä konfliktitilanteita ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja uhkatilanteisiin sijaishuollossa niiden nuorten parissa, joilla on vakavaa väkivaltaisuutta, käytöshäiriö- ja päihdeoireilua.

Tavoitteena on, ettei kiinnipitoihin tarvitsisi turvautua, koska ne provosoivat yleensä tilannetta, ovat nuorelle traumatisoivia ja toisinaan johtavat loukkaantumisiin. Jos kiinnipito on kuitenkin nuorten tai työntekijöiden turvallisuuden kannalta välttämätön, niin se tehdään.

Miten Turvallisuutta yhdessä toimien -malli toimii käytännössä?

Nuorelle opetetaan itsesäätelytaitoja, keinoja arjen tilanteisiin sekä taitoja vuorovaikutustilanteissa toimimiseen. Nuori osallistetaan turvallisuuden rakentamiseen myös turvallisuussuunitelman teon ja viikottaisten kokousten muodossa.

Turvallisuussuunnitelma

Nuoren tullessa osastolle omaohjaaja laatii hänen kanssaan turvallisuussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelman malli on haettu Ruotsista SIS:ltä. Suunnitelma pitää sisällään mm. seuraavia asioita:

  • Mistä muut voivat nähdä, että nuori on suuttumassa ja mikä saa hänet käyttäytymään väkivaltaisesti
  • Mitä keinoja hän voi itse käyttää välttääkseen väkivaltaa?
  • Mitä ohjaajat voivat tehdä auttaakseen nuorta välttämään väkivaltaista käyttäytymistä?
  • Millaisia asioita nuori toivoo ohjaajien huomioivan, jos fyysiseen rajaamistilanteeseen joudutaan?

Yhteisökokoukset

Viikoittaisissa yhteisökokouksissa suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa arjen asiat, ruokailut ja yhteinen tekeminen. Arjen selkeys lisää ennakoitavuutta.
Viikoittaisissa yhteisökokouksissa käydään säännöllisesti yhteistä keskustelua odotuksista suhteessa turvallisuuteen. Osaston työntekijät ja nuori sitoutetaan turvalliseen ympäristöön, eikä osastolla hyväksytä väkivaltaa eikä väkivaltaista käyttäytymistä.
Yhdessä keskustellaan siitä, mitä väkivaltainen käyttäytyminen saa aikaan. Nuorten kanssa keskustellaan turvallisuudesta ja siitä, miten turvallisuutta voidaan lisätä ja vastaavasti väkivaltaa vähentää.

Jokainen lapsi tapaa viikoittain moniammatillisen työryhmän. Hän kertoo työryhmässä kuulumisistaan, itselleen tärkeistä asioista sekä tarpeistaan.
Jokaisen nuoren kanssa suunnitellaan yhdessä hänen yksilölliset kuntoutustavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Osaston työryhmä ja moniammatillinen työryhmä arvioivat yhdessä lapsen kanssa väkivaltaista käyttäytymistä ja sitä, mistä se johtuu ja miten nuori voi tilanteissa toimia.

Muutoksen mittaaminen

Turvallisuutta yhdessä toimien -toimintamallin vaikuttavuuden mittareita ovat vaaratilanneilmoitukset, rajoitustoimenpiteet sekä asiakastyytyväisyysmittari. Niitä seurataan ja osaston toimintatapoja tarkastellaan ja arvioidaan jatkuvasti yhdessä.

Toimintamallin tuloksia

Lausteen Riihelän osastolla, jossa toimintamallia on sovellettu,  ei ole ollut yhtään kiinnipitoa aikavälillä tammikuu–elokuu 2019 ja aikavälillä syyskuu–joulukuu 2019 kiinnipitoja oli kolme.

Työntekijät ovat kiitettävästi sitoutuneet yhteiseen toimintatapaan ja sen katsotaan vaikuttavan erittäin positiivisesti osaston ilmapiiriin ja arkeen. Nuoret osallistuvat aktiivisesti turvallisuutta koskeviin keskusteluihin ja he ovat esittäneet myös oma-aloitteisesti ideoita turvallisuuden lisäämiseksi ja niitä ollaan yhdessä työstetty.

Nuoret ovat antaneet palautetta siitä, että heitä oikeasti kuullaan ja heidän mielipiteillään on todella merkitystä. Tehdyt muutokset ovat lisänneet myös nuorten halukkuutta väkivallattomampaan ympäristöön. Tämä on käynyt hyvin selväksi sekä nuorten puheista että heidän toiminnastaan.

Moniammatillisen työryhmän työskentelyssä on nuorten suunnalta esitetty toive siitä, että tunteiden käsittely ja niiden säätely integroitaisiin luontevammin osaksi päihdekuntoutusta. Tämän johdosta osastolle on nyt tehty ryhmätyön kansio, jossa päihderyhmät ja tunneryhmät linkittyvät tiiviisti toisiinsa.

Esimerkiksi käsiteltäessä muutoshalukkuutta tulee saman viikon tunneryhmässä ahdistuksen säätelyn harjoittelua. Nuoret ovat oppineet puhumaan ja näyttämään tunteitaan muutoin kuin väkivallan keinoin, mikä osaltaan on lisännyt turvallisuutta osastolla.

Lue lisää Talentian Hyvä käytäntö -kilpailusta.

Lue myös nämä

Lasten rikollisen käytöksen juurisyyt auttamisen keskiöön

Kun lapsi kokee keinottomuutta vastata kohtaamiinsa tilanteisiin, hän saattaa kaivaa nyrkit esiin. Taustalla vaikuttavat usein tiedostamattomat ylisukupolviset käyttäytymisen mallit. Kun lapsi oireilee rikoksilla tai väkivaltaisella käytöksellä, kyse ei ole pelkästä yksilön ongelmasta. Taustalla on usein monikerroksinen vyyhti kokemuksia, pettymyksiä ja kohtaamattomuutta – ja ennen kaikkea tarve tulla nähdyksi. – Ilmiö ei ole uusi, mutta sen

Arjen hallintaa ja osallisuutta – toimintaterapia Lausteella

Satulavuoren koulussa toimintaterapia on tärkeä osa lasten ja nuorten arjen tukiverkostoa. Tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä, osallisuutta ja elämänhallintaa niin, että arjesta muodostuu ennakoitavaa ja strukturoitua mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille lapsille ja nuorille. Oppilailla voi olla monenlaisia tuen tarpeita liittyen esimerkiksi oppimiseen, tunnesäätelyyn tai arjen taitoihin. Toimintaterapeutti Hanni

Kolumni: Onko lastensuojelun iso kuva Suomessa hukassa?

Viime aikoina olen joutunut yhä enemmän pohtimaan, mikä on lastensuojelun suunta Suomessa. Olemmeko tekemässä tietoisia valintoja vai reagoimassa tilanteisiin sattumanvaraisesti? Määrittävätkö valintoja vain tiukentuvat taloudelliset ehdot, vai onko meillä olemassa selkeä tavoite? Suomessa määriteltiin lastensuojelulle vuonna 2023 kansallinen visio: lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Visiotyöskentelyn jatkona piti aloittaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen