Asiakkaasta kumppaniksi: Miten opitaan lastensuojelun asiakasvanhempia valtauttava tukemisen työtapa?

Palveluntuottajille asiakaskäsityksen muutoksen läpivieminen taas on elinehto. Muutoksen toteutuessa se muodostaa kehittämisen positiivisen kehän, jossa asiakkailla on tosiasialliset mahdollisuudet ja väylät osallistua kehittämistyöhön sekä palveluntuottajalla on aito tahto ja resurssit kehittämistyön juurruttamiseen, minkä seurauksena tulevat asiakkaat saavat aikaisempaa parempia palveluita ja tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti.

Tulevat asiakkaat taas jatkokehittävät palveluita kokemuksellaan. Tosiasiallisesta asiakaslähtöisyydestä ja kehittämisen positiivisesta kehästä muodostuu palveluntuottajalle jatkuva syöte palveluiden kehittämiseen ja resurssien kohdentamiseen.

Yhteiskehittämisen toimintamalli työmuotona

Yhteiskehittämisen malli on sisäänkirjoitettu Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen työmuodoksi. Tämä työmuoto edellyttää jokaisen hankkeeseen, niin työntekijän kuin asiakkaan roolista, osallistuvan äänen esiin nostamista ja aktiivista kuuntelemista. Jokaisen osallistujan ääni tuo esiin toivottavasti nykyisten toimintamallien epäkohtia ja valuvikoja, mutta myös samalla useat eri äänet rakentavat uutta toimintamallia ja yhteistä todellisuutta.

Yhteiskehittämällä Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa luodaan New Yorkin mallista Suomeen sopiva toimintamalli niin lastensuojelun ammattilaisten kuin asiakkaana olevien vanhempien kanssa sekä koetellaan kehitettyä toimintamallia käytännössä.

Asiakasvanhempia valtauttava tukemisen työtapa Kokemuskumppani-koulutuksen keskiössä

Hankkeen alusta, huhtikuusta lähtien yhteiskehityksen kohteena olevan toimintamallin ensimmäinen koetinkivi on 19.8. alkava Kokemuskumppani-koulutus. Minimitavoite koulutuksen osallistujien määrästä on ylitetty tuplaamalla ja tulevan neljän kuukauden aikana lastensuojelun lapsensa kanssa läpikäyneet vanhemmat kouluttautuvat Kokemuskumppaneiksi, jonka jälkeen he tulevat toimimaan lastensuojelussa pienryhmävetäjinä, vertaistukihenkilöinä sekä kehittämis- ja vaikuttamistyössä.

Koulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on muodostaa yhdessä vastaus kysymykseen ”miten opitaan lastensuojelun asiakasvanhempia valtauttava tukemisen työtapa”. Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen uutuusarvona onkin, että Kokemuskumppanit eivät tuo ainoastaan omaa kokemustaan esiin, vaan valtauttavat lastensuojelussa olevia vanhempia tuomaan omaa ääntään esiin.

Yleisiä huomioita koulutukseen osallistujien kanssa käydyistä keskusteluista onkin, että he ovat valtautuneet kokemuksiensa kautta ja haluavat valtauttaa lastensuojelun nykyisille asiakasvanhemmille uskallusta vastaanottaa tukea ja työskennellä yhdessä lastensuojelutyöntekijöiden kanssa lapsen edun mukaisesti. Kokemuskumppani-koulutukseen on jatkuva haku ja seuraava koulutus alkaa tammikuussa 2021.

Kokemuskumppanit sijoittuvat lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin yhteistyökunnissa

New Yorkin mallista Suomeen sopivan toimintamallin toinen koetinkivi on koetella kehitettyä toimintamallia käytännössä. Tästä lähtökohdasta syksyn 2020 aikana sovimmekin yhteistyökuntien Turun, Kaarinan, Naantalin ja Salon kaupunkien kanssa mihin vaiheeseen lastensuojeluprosessia missäkin kaupungissa Kokemuskumppanit sijoittuvat.

Ajatuksena yksinkertainen mutta käytännössä usean eri tekijän yhteistyön tulos. Jokainen organisaatio ja työkulttuuri on aina enemmän kuin työntekijöidensä summa, ja jokaisella organisaatiolla on oma historiansa, joka luo maaperän uusien toimintamallien juurruttamiseen ja muutoksen läpiviemiseen. Uuden toimintamallin omaksuminen työtavaksi vaatii vanhasta poisoppimista ja uuden oppimista, joka ei ole ikinä suoraviivainen prosessi, vaan jokaisen henkilökohtainen ja ainutlaatuinen oppimiskokemus.

Tämän oppimiskokemuksen läpikäyminen vaatii lähtökohtaisesti yksilöltä uskallusta, mutta myös oman organisaation tukea. Tukea tarjoamme myös Asiakkaasta kumppaniksi -hankehenkilöstön kautta. Kokemuskumppani-toimintamallin työtavaksi käyttöönoton ja vakiinnuttamisen yhdeksi eduksi on luettavissa myös lastensuojelutyöntekijöiden työn näkyvämmäksi tekeminen, joka on myös yksi yleisiä huomioita koulutukseen osallistujien kokemuksista.

Tatu Moisio
hankepäällikkö
Asiakkaasta kumppaniksi -hanke
puh. 040 769 7572

Asiakkaasta kumppaniksi

Asiakkaasta kumppaniksi-hanke on kolmivuotinen (2020-2022) STEA-rahoitteinen kehittämishanke, joka toteutetaan laajassa yhteistyössä yllä olevien kumppanien kanssa. Hanketta koordinoi perhekuntoutuskeskus Lauste ry.

Lue myös nämä

Asiakkaasta kumppaniksi: Kokemuksella asiantuntijaksi

Olen Maria ja aloitin työt Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeessa kehittäjäkokemusasiantuntijana helmikuun alkupuolella. Aiempi työurani on pääasiallisesti vanhuspalvelujen puolella lähihoitajana, jossa ehdin työskennellä lähes 15 vuotta.  Kokemuskumppanikoulutuksen kävin vuonna 2021 ja valmistuin joulukuussa. Oma lastensuojelun kanssa kulkemani polku on ollut mielestäni melko kepeä – vaikka tästä saattaisi joku tarinani kokonaisuudessaan kuullut olla eri mieltä. Kokemuskumppanikoulutuksen aikana muiden

Asiakkaasta kumppaniksi: Millaista on olla äiti, kun kasvatuskumppanina on (avohuollon) lastensuojelu?

Tullessani kahdeksantoista vuotta sitten ensi kerran äidiksi käynnistyi myös lastensuojeluasiakkuus, joka myöhemmin kasvoi kasvatuskumppanuudeksi. Millaista on kasvattaa lasta kahdeksantoista vuotta yhdessä lastensuojelun kanssa, kun vuosiin mahtuu kehitysvaiheita aina vauva-ajasta pikkulapsi-ikään, leikki-ikään, varhaiseen kouluikään ja nuoruusikään. Myös oma kasvuni on kulkenut vaiheet nuoruudesta aikuisuuteen ja alkaneeseen keski-ikään. Kaksi vuosikymmentä on vaihtunut eli lähes puolet elämästäni. Ihmisiä

Asiakkaasta kumppaniksi: Hävitetään häpeä lastensuojelusta

Häpeä kärventää mielen ja lyyhistää kehon. Pahimmillaan se syrjäyttää ja aiheuttaa vihaa niin itseä kuin muitakin kohtaan. Lastensuojelussa vanhemmat kokevat usein häpeää. Onneksi tähän inhaan tunteeseen on vastalääke – itsemyötätunto on häpeän kiusaamalle sielulle balsamia. Häijy ja tärkeä häpeä Häpeä on tunteista tuskallisimpia. Se iskee äkillisenä humahduksena läpi kehon tai tuntuu sisäisenä romahduksena. Sen voi