Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmästä voimaa ja vertaistukea

Perhekuntoutuskeskus Lausteen lastensuojelun asiakasvanhemmille tarjotaan vertaistukea tilanteessa, joka saattaa monille olla elämän hankalin vaihe ja stressaavinta aikaa. Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmää vetävät Lausteella kouluttautuneet kokemuskumppanit.

Nyt ryhmän ohjaaja Jaana ja ryhmään osallistuva Heidi kertovat omista tilanteistaan ja siitä, miten ryhmä auttaa heitä.

Jaana: ”Ryhmässä keskustellaan myös häpeän ja pelon tunteista”

– Halusin auttaa muita lastensuojelun asiakkaaksi tulevia vanhempia, joten kouluttauduin kokemuskumppaniksi Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen pilottiryhmässä syksyllä 2020.

– Koulutuksessa käytiin läpi monipuolisesti eri aiheita, ja omien kokemusten jakaminen samanlaisia asioita kokeneiden kanssa oli voimaannuttavaa. Koulutus ja kokemukseni alkoholistin puolisona elämisestä, henkisestä väkivallasta, leskeksi jäämisestä ja kaiken sen keskellä lasten kasvattamisesta ovat perusta vertaistukena toimimiseen muille lastensuojelun asiakkaaksi tuleville vanhemmille.

Halu auttaa kumpuaa omista kokemuksista

Jaanan, neljän lapsen äidin, päihdeongelmaisen kumppanin käytös ja terveysongelmat vaikuttivat koko perheeseen ja toivat lapsille turvattomuuden tunnetta. Lastensuojeluasiakkuus alkoi, kun kumppani ja lasten isä kuoli, tuli muutto toiselle paikkakunnalle ja kaksi nuorinta lasta alkoivat oirehtia isättömyyttä eivätkä halunneet mennä enää kouluun.

– Pääsimme kahden nuoremman lapseni kanssa Vaalan perhekuntoutusyksikköön, jossa saimme apua tilanteeseemme. Asuimme Vaalassa yhdeksän kuukautta, jonka aikana sain vahvistusta vanhemmuuteeni. Lasten kanssa työskenneltiin myös, ja he alkoivat käydä koulua yksikössä asuessamme.

– Kun oma lastensuojeluasiakkuuteni alkoi, en saanut vertaistukea. Olisin ehdottomasti hyötynyt vertaistuesta ja kokemuskumppanista, joka olisi neuvonut mitä seuraavaksi tapahtuu. Vertaisen kuuntelu ja näkemykset olisivat auttaneet minua myös perhekuntoutuksen eri vaiheissa.

Luottamus toisia kohtaan

– Valmistuttuani kokemuskumppaniksi sain aloittaa yhtenä kolmesta Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmän ohjaajana. En ole toiminut ryhmän ohjaajana aikaisemmin, mutta homma on mahtavaa ja tässä oppii uutta.

– Tärkein tehtäväni ohjaajana on kuunnella kaikkia ryhmäläisiä ja huolehtia, että jokainen saa puheenvuoron ja pääsee jakamaan kokemuksensa. Ohjaajana autan tarvittaessa selvittämään vanhempia mietityttäviä asioita.

– Olemme saavuttaneet ryhmässä avoimen ja keskustelevaisen ilmapiirin. Puheenaiheet kumpuavat ryhmäläisten esiin nostamista aiheista. Ryhmässä on vaitiolovelvollisuus, ja on todella tärkeää, että kaikki uskalta­vat luottaa toisiinsa. Alun toisiimme tutustumisen myötä luottamus ja ver­taisilta saatu tuki syventyvät. Kan­nustan myös enemmän isiä mukaan vertaistukiryhmiin ja myös kokemus­kumppaneiksi.

Kokemuskumppani kuuntelee ja keskustelee

– Kokemuskumppani voi auttaa van­hempaa ymmärtämään lastensuoje­lun ammattikieltä ja kuuntelemaan ja keskustelemaan häpeän ja pelon tunteista, joita lastensuojeluasiak­kuus voi herättää.

– Nyt työskentelen Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmän ohjauksen lisäksi yhden äidin kokemuskump­panina. Tapaamme hänen kanssaan viikoittain. Lisäksi olen ollut koke­muskumppanina tuomassa omia näkemyksiäni Lausteen uuden per­heiden jälleenyhdistämisyksikön kehittämistyössä.”

Jaana Aaltonen, kokemuskumppani, Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmän ohjaaja

 

Heidi: ”Minua kuunnellaan ja ymmärretään”

14 vuotta täyttävän pojan äidin, Heidin lastensuojelun asiakkuus alkoi, koska lapsen käytös oli haastavaa ja perhe tarvitsi tukea vanhemmuuteen. Pojan vilkkauden ja uhmakkuuden kanssa oli ollut haasteita pienestä pitäen ja tilanteen jatkuessa se vaikutti koko perheen arkeen.

”Poikani oppi tavan toimia toisten kanssa”

Heidi perheineen oli lopulta noin vuoden Perhekuntoutuskeskus Lausteen Vaalan perhekuntoutusyksikössä.

– Sain itse monen­laista tukea vanhemmuuteeni. Poi­kaani auttoivat eniten sosiaalisten tilanteiden harjoitukset. Onnistumi­set motivoivat poikaa, ja lopulta hän oppi tavan toimia toisten kanssa. Muutossa takaisin kotiin auttoi se, että saimme tutut perhetyöntekijät tekemään perhetyötä kotiimme.

– Yläkouluun siirryttyään poikaani kiusattiin, ja tarvitsimme apua ja tukea. Kiusaamista ei otettu koulussa tosissaan. Koulun keskeytymisen ja vaihdon jälkeen hän käy nyt koulua, jossa hänellä sujuu hyvin eikä ole kiusaamista.

Vertaistukiryhmässä uskaltaa puhua kaikista asioista

– Lausteen perhetyöntekijöiltä kuulin mahdollisuudesta tulla mukaan Van­hemmalta vanhemmalle -ryhmään. Onneksi näin kävi. Saan puhua ker­ran viikossa ihmisten kanssa, jotka elävät samantyyppistä kaaosta kuin minä.

– Ryhmässä minua kuunnellaan, ja muut ymmärtävät eivätkä vähättele ongelmiani sanomalla, että valitan asioista turhaan. Vertaistuki on anta­nut minulle todella paljon. Saman­laisia asioita kokeneet ihmiset voivat jakaa vinkkejään erilaisiin arjen tilan­teisiin.

– En ole saanut lastensuojeluasiak­kuuteni aikana vastaavaa vertaistu­kea kuin Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmässä. Tällaisia ryhmiä todella tarvitaan enemmän. Monelle ryhmä voi olla se ainoa porukka, jossa uskal­taa keskustella vaikeista asioista ja saa ymmärrystä.”

Heidi Kotilainen, Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmän jäsen

Lue myös nämä

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään?

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin