Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa.

Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille lapsille ja nuorille, myös perhekuntoutuksessa oleville. Koulun toimintaa ohjaa traumatietoinen lähestymistapa, jossa pyritään näkemään oppilaan haasteiden, ongelmien sekä haastavan käytöksen taustalla olevat syyt.

– Suomen koulujärjestelmä on hyvä ja opetus on laadukasta. On kuitenkin pieni joukko lapsia, jotka tarvitsevat säännölliseen koulunkäyntiin tukea meidän kaltaisiltamme toimijoilta, kertoo Satulavuoren koulun rehtori ja Perhekuntoutuskeskus Lausteen koulupalvelujen johtaja Miia Mämmelä.

Koulunkäynti Satulavuoressa suunnitellaan ja toteutetaan vastaamaan kunkin oppilaan yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden luottamusta, edistää oppimista ja tukea kuntoutumista. Taustalla on ajatus siitä, että oppilas kaipaa turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta, jotta hän voi sitoutua oppimiseen.

Luottamusta rakennetaan sekä lapseen että vanhempiin

Satulavuoren koulun oppilailla on usein kiintymyssuhdevaurioita, traumasta johtuvaa oireilua, mielenterveysongelmia, neuropsykiatrisia haasteita, oppimisvaikeuksia tai huonoja kokemuksia yhteistyöstä aikuisten kanssa. Oireilu näkyy tyypillisesti alisuoriutumisena, arvaamattomana käytöksenä, päihteiden käyttönä, karkailuna ja rikollisuutena. Monella oppilaalla on negatiivinen käsitys itsestään oppijana, eivätkä he koe oppimista tärkeäksi. Myös tulevaisuuden toiveet saattavat puuttua.

– Erilaisina oireiluna näkyvä käytös voi olla lapsen paras mahdollinen yritys sopeutua jopa sietämättömään tilanteeseen tai selviytyä siitä. Haluamme tarjota oppilaille korjaavia kokemuksia ja huomatuksi tulemista. Pyrimme osoittamaan oppilaille, että olemme kiinnostuneita heistä persoonina, emme vain siksi, että koulunkäynnissä on ollut haasteita, Miia Mämmelä kuvailee.

Vuorovaikutussuhteen syntyminen ja luottamuksen rakentuminen niin oppilaaseen kuin hänen huoltajiinsa on kuntoutumisen ja koulunkäynnin etenemisen edellytys. Korjaavia kokemuksia ovat usein pienetkin asiat, jotka kertovat kohentuneesta mielialasta, positiivisemmasta minäkäsityksestä, onnistumisen kokemuksista ja opintojen edistymisestä.

– Olemme vahvasti sitä mieltä, että koko perheen huomiointi edesauttaa koulunkäynnin sujumista. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että vanhempi tulee kuulluksi. Korostamme positiivista asennetta ja yhteistä uskoa lapsen kykyihin, Miia Mämmelä korostaa.

Kuntouttavaan työhön osallistuu moniammatillinen tiimi

Satulavuoren koulun henkilökuntaan kuuluu rehtori, viisi erityisopettajaa, neljä kouluohjaajaa sekä toimintaterapeutti. Koulussa toimii kolme 10 oppilaan pienryhmää. Lisäksi opetusta järjestetään Mäntylässä, erityisen huolenpidon yksikössä. Opetusta annetaan 1.–9. vuosiluokille sekä TUVA-opiskelijoille (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus).

Koulun monialaisessa tiimissä työskentelevät myös kuraattorin tehtävää hoitava sosiaalityöntekijä ja psykologi. Terveydenhoitajan ja koululääkärin palveluiden osalta tehdään yhteistyötä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kanssa.

Satulavuoren henkilöstön vahvuuksissa korostuvat traumatietoisuuteen ja neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyvä osaaminen sekä vaikeassa elämäntilanteessa olevien lapsien mielenmaiseman ymmärtäminen. Koulun toimintakulttuuri perustuu kuntouttavaan ja kannustavaan näkökulmaan. Huomio kiinnitetään positiivisiin asioihin.

– Lapsen luottamuksen ansaitseminen vaatii meiltä aikuisilta hänen voimavarojensa, kiinnostuksen kohteidensa, vahvuuksiensa ja haasteidensa huomioimista. Auttaa voi monella tapaa ja pienilläkin eleillä. Lapsi ei yleensä kykene muuttamaan käytöstään, ellei aikuinen tee jotain toisin tai opeta lapselle toivottua toimintatapaa, Miia Mämmelä tiivistää.

Kuvassa Satulavuoren koulun opetushenkilöstöä: Kaisa Särkiniemi, Heidi Koli, Tero Takomo, Anttoni Alho, Elisa Kämäräinen, Toni Vantala ja rehtori Miia Mämmelä.

Tutustu Satulavuoren koulun opettajiin

Anttoni Alho, erityisopettaja

  • Luokassani on kymmenen yläkouluikäistä oppilasta ja työparinani toimii kouluohjaaja. Opetan lisäksi teknistä työtä ja musiikkia.
  • On tärkeä muistaa, että vuorovaikutussuhteen muodostaminen oppilaan kanssa ottaa aikansa. Pyrimme luomaan turvallisen ympäristön, jossa tunteitaan saa näyttää ja niistä keskustellaan. Etenemme hiljalleen, annamme tukea ja huomioimme pienenkin edistymisen.

Heidi Koli, erityisluokanopettaja

  • Toimin opettajana Mäntylässä, erityisen huolenpidon yksikössä. Minulla on työparina kouluohjaaja ja kerran viikossa toimintaterapeutti.
  • Pieni opetusryhmä ja kuntouttava näkökulma mahdollistavat oppilaiden yksiköllisen huomioimisen. Uskomme sinnikkäästi siihen, että asiat lähtevät sujumaan, oli lapsen tausta millainen hyvänsä ja vaikka takapakkejakin tulisi.

Kaisa Särkiniemi, erityisluokanopettaja

  • Vastuullani on yksi Satulavuoren luokista, jossa on kymmenen oppilasta. Työpareinani on tällä hetkellä kaksi kouluohjaajaa.
  • Yhteisen linjamme lisäksi näen koulumme vahvuutena opetushenkilöstön välillä vallitsevan hyvän tunnelman, joka näkyy myös oppilaille. Joskus aikuisten keskinäinen vitsailu ja heittäytyminen eri tilanteissa voi olla hyvinkin tärkeä asia, jonka ansiosta oppilas uskaltaa tulla kouluun ja uskaltaa alkaa luottaa aikuisiin.

Tero Takomo, erityisluokanopettaja

  • Luokassani on seitsemän oppilasta, jotka ovat pääosin uuden yksikkömme, Päivärinteen, asiakkaita. Opetan luokkaopetukseni lisäksi kotitaloutta. Luokassani työskentelee kanssani kouluohjaaja sekä kaksi Päivärinteen työntekijää.
  • Palkitsevinta työssäni on se, että rikkonaisen koulupolun jälkeen lapset haluavat käydä meillä säännöllisesti koulussa. Erään lapsen kohdalla ratkaiseva tekijä oli se, että hän sai ottaa hänelle tärkeän koiransa mukaan tunneille. Meille ovat siis lemmikitkin tervetulleita, tietysti toisten oppilaiden mahdolliset allergiat ja pelot huomioiden.

Toni Vantala, erityisopettaja

  • Työnkuvaani kuuluvat erityisopetuksen tehtävät kaikissa luokissa. Vastuuaineinani ovat liikunta ja terveystieto.
  • Toimin opetustyön lisäksi Perhekuntoutuskeskus Lausteen työsuojelupäällikkönä, HFR-koulutusten vastuuvetäjänä ja Debriefing-traumatilanteiden purkajana.

Elisa Kämäräinen, erityisopettaja

  • Kierrän osastoilla tapaamassa oppilaita, jotka eivät syystä tai toisesta ole tulleet koululle. Koetan motivoida heitä lähtemään kouluun tai vaihtoehtoisesti tekemään tehtäviä osastolla.
  • Siirryn koululla luokasta toiseen opetustarpeen muuttuessa ja toimin sijaisena opettajien mahdollisten poissaolojen aikana. On oppilaiden etu, että tutun, oman opettajan poissa ollessa luokassa on korvaava tuttu aikuinen.

Haluaisitko kysyä jotakin Satulavuoren koulun henkilöstöltä? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen viestinta@lauste.fi. Kokoamme kysymyksistä somepostauksen.

 

Lue myös nämä

Päivärinteessä yhdistyvät laitoshoito, koulunkäynti ja perhetyö

Tilanteessa, jossa lapsella on vakavia haasteita koulunkäynnissä, tarvitaan vaikuttavia tekoja. Uusi lastensuojelun palvelumme tuo yhteen tarvittavat tukitoimet ja verkostot. Tavoitteena on lapsen tilanteen parantuminen ilman huostaanottoa ja pitkäaikaista kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Päivärinteen toiminnan keskiössä on koko perheen kuntouttaminen. Perhekuntoutuskeskus Lauste on käynnistänyt uuden lastensuojelun toimintamallin, joka yhdistää sijaishuollon, koulupalvelut ja kotiin vietävän perhetyön. Ensimmäiset

Kun lapsi ei käy koulua, usein koko perhe tarvitsee tukea

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joihin niihin puuttuminen vaatii usein perhekeskeistä tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Kouluakäymättömyys ei ole uusi ilmiö, mutta aihe on noussut Suomessa lähivuosien aikana vahvemmin julkiseen keskusteluun, seurantaan ja tutkittavaksi. Vuodesta 2001 erityisluokanopettajana työskennellyt Tiina Laurén-Knuutila on törmännyt kouluakäymättömyyteen uransa eri vaiheissa. Erityisesti se alkoi häntä mietityttää nykyisessä työpaikassaan Turun Kiinamyllyn

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa