Nuorten ääni vahvistuu sijaishuollossa

Perhekuntoutuskeskus Lausteen sijaishuoltoyksiköissä asuvat nuoret kutsuivat eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian edustajat kuuntelemaan ajatuksiaan sijaishuollon palveluista. Nuoret nostivat keskustelussa esiin erilaisia arjen käytänteitä, rajoittamiseen liittyviä asioita, sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuuden ja nuorten kohtelun.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian edustajat apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, esittelijäneuvos Tapio Räty ja vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson vastasivat Perhekuntoutuskeskus Lausteen sijaishuollon nuorten kutsuun ja osallistuivat etäyhteyksin järjestettyyn tilaisuuteen. Keskustelussa mukana olivat myös nuorten ohjaajat Perhekuntoutuskeskus Lausteelta ja kuntien sosiaalityöntekijöitä.

Oikeusasiamies on taho, joka valvoo lasten oikeuksia. Nuori voi itse tehdä kantelun oikeusasiamiehelle, jos on sitä mieltä, että häntä on kohdeltu huonosti tai epäoikeudenmukaisesti lastensuojelulaitoksessa. Yhteisen keskustelun tavoitteena oli ennen kaikkea kertoa sijaishuollon nuorille tästä mahdollisuudesta, vahvistaa heidän osallisuuttaan ja oikeuksiaan sekä kehittää lastensuojelua.

Paikalla olleet sosiaalityöntekijät näkivät tilaisuuden arvon:

– On tärkeää, että nuoret pääsevät suoraan vuorovaikutukseen erilaisten päättäjien kanssa. Kun nuorille annetaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, synnytetään luottamusta aikuisiin ja viranomaisiin, sanoo eräs sosiaalityöntekijä.

Nuoret itse kiittelivät tilaisuutta erityisesti siksi, että kuulivat myös muiden nuorten kokemuksia toisista yksiköistä.

– Saimme mahdollisuuden kertoa asioista, jotka olivat huonosti. Meillä on monta asiaa hyvin, tiivistää yksi nuorista.

Nuoret nostivat esiin esimerkiksi sen, miksi sosiaalityöntekijät huomioivat usein negatiiviset asiat eikä arjen onnistumisia. Arjen käytänteiden toimivuuteen, muun muassa käyttövarojen suhteen, oltiin tyytyväisiä. Nuorilla oli hyvin tiedossa, mistä löytyvät rajoituspäätöksiin liittyvät valitusohjeet ja lisäksi he olivat tyytyväisiä siihen, miten tavoittavat omat sosiaalityöntekijänsä.

”Suunta kohti kulttuurin muutosta”

Lasten osallisuuden ja oikeuksien vahvistamiseksi on viime vuosina tehty paljon, mutta työ ei ole vielä valmis.

– Lapsille ja nuorille pitää luoda tilaisuuksia tuoda asiansa esiin. Aikuisten tehtävä on oppia arvostamaan nuorten kertomaa ja ottaa aidosti heidän näkemyksensä huomioon. Sellaiseen kulttuurin muutokseen pitää nyt suunnata, paikalla ollut kunnan sosiaalityöntekijä tiivistää.

– Onhan se todella harvinaista, että kutsutaan alan ylin oikeuksien toteutumista valvova viranomainen paikalle. Vastaavat tilaisuudet ovat poikkeuksellisia lastensuojelualalla, mutta sitäkin merkityksellisempiä nuorille. Mahdollistamme vuoropuhelun ja nuorten äänten kuulumisen, sanoo palvelupäällikkö Marjo Oinonen Perhekuntoutuskeskus Lausteelta.

Nuorten ääni on päässyt kuuluviin myös Perhekuntoutuskeskus Lausteen organisoimassa Nuorten foorumissa, joka on koonnut vuodesta 2018 sijaishuoltoyksiköissä asuvat nuoret ja heidän ohjaajansa keskustelemaan lasten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä teemoista. Nuorten foorumin avulla Perhekuntoutuskeskus Lauste pyrkii kehittämään sijaishuoltoa lasten näkökulmasta ja vahvistamaan heidän osallisuuttaan.

 

Lue myös nämä

Kolumni: Onko lastensuojelun iso kuva Suomessa hukassa?

Viime aikoina olen joutunut yhä enemmän pohtimaan, mikä on lastensuojelun suunta Suomessa. Olemmeko tekemässä tietoisia valintoja vai reagoimassa tilanteisiin sattumanvaraisesti? Määrittävätkö valintoja vain tiukentuvat taloudelliset ehdot, vai onko meillä olemassa selkeä tavoite? Suomessa määriteltiin lastensuojelulle vuonna 2023 kansallinen visio: lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Visiotyöskentelyn jatkona piti aloittaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen

Jos perhe jää yksin, lapsi jää yksin

Useimmissa lastensuojelutapauksissa ei ole kyse äärimmäisestä kaltoinkohtelusta, vaan elämän, lapsuuden ja vanhemmuuden haasteista. Vaikeitakin elämäntilanteita läpikäyvissä perheissä on usein paljon rakkautta, välittämistä ja yhteisöllisyyttä. Lastensuojelun tavoitetilana tulisi olla se, että perhettä tuetaan pysymään yhdessä. Ajatus ihmisen kasvamisesta terveemmäksi ja kyvykkäämmäksi ilman läheisverkostoaan, esimerkiksi valtion internaatissa, on todettu maailmanhistoriassa moneen kertaan erehtyneeksi. Lastensuojelun arjessa nähdään, että

Perhekeskeistä, inhimillistä ja vaikuttavaa

Lapsen hyvinvointi elää suhteissa. Perhekeskeinen lastensuojelu rakentuu kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja yhteisestä ymmärryksestä. Ratkaisuja etsitään yhdessä. Lastensuojelussa ei suojella vain lasta: lapsen hyvinvointi ei ole irrallinen tila vaan elää lapsen tärkeissä ihmissuhteissa, kuten suhteessa vanhempiin, sisaruksiin, kouluun, kavereihin ja muihin läheisiin. – Kaiken lähtökohtana on pohtia, mitä on lapsen hyvinvointi tai mielenterveys ja missä se sijaitsee.