Alaikäisten päihteidenkäyttö ja päihteisiin liittyvät kuolemat ovat viime aikoina olleet yhä useammin esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Aihe koskee hyvin vahvasti lastensuojelun sijaishuoltoa, koska Suomessa ei käytännössä ole alaikäisille tarjolla apua tai hoitoa päihteidenkäyttöön lastensuojelun ulkopuolella, ainakaan merkittävässä määrin, tai vähintäänkin sitä on vaikea saada. Korjatkaa, jos olen väärässä, sillä asian soisi olevan toisin.
Tilanne nuorten päihteidenkäytön suhteen on monelta osin Suomessa kuitenkin aikaisempaa paremmin. Lähtökohtana käytän 1990-luvun lopun lukuja. Useiden päihteiden, kuten alkoholin ja tupakan, käyttö alaikäisillä on vähentynyt, ja jopa kannabiksen käyttö on hieman laskenut vuoden 2010 jälkeen tai vähintään pysynyt samalla tasolla riippuen siitä, miten asiaa on tutkittu. Muiden laittomien huumeiden käyttö on 1990-luvulta lähtien kasvanut jonkin verran. Ongelma ei siis välttämättä ole päihteidenkäytön kasvaminen, vaan pikemminkin käytön ja ongelmien kasaantuminen. Päihteidenkäyttö, kuten melko moni muukin ilmiö, on polarisoitunut: hyvinvoivat voivat aiempaa paremmin ja huonosti voivat entistä huonommin.
Alaikäisten päihteidenkäyttö ei ole uusi ilmiö tai ongelma yhteiskunnassamme tai lastensuojelussa. Päihdeosaaminen ja tähän erikoistuneet yksiköt ovat olleet jo pitkään välttämätön osa sijaishuollon palveluja. Suuri osa sijoitetuista lapsista on kokenut päihdeongelmien vaikutuksia perheessään ja elämässään. Nuorten omat päihdeongelmat ovat monimutkaistuneet, ja usein päihteidenkäyttö kietoutuu yhteen muiden häiriöiden kanssa.
Yhteinen yksikkö, yhteiset vaikutukset: mitä hyötyjä ja riskejä syntyy, kun useampi päihteitä käyttävä nuori asuu samassa yksikössä
Asia, joka jakaa mielipiteitä tai ainakin herättää keskustelua lähes jokaisen uuden sijoituksen kohdalla meillä Riihelässä, on se, onko järkevää tai turvallista sijoittaa useampi päihteitä käyttävä nuori, ja mahdollisesti vielä väkivaltaan tai rikoksiin taipuvainen nuori, samaan yksikköön.
Haastava puoli samankaltaisesti oireilevien nuorten yksikössä valitettavasti on se, että huonoimmillaan nuorten kriisiytyneet tilanteet ylläpitävät tai pahentavat myös muiden nuorten tilanteita. Ystävyyttä saatetaan luoda yhteisen mielenkiinnon eli päihteidenkäytön kautta. Ikä- ja kehitystasoon kuuluu näyttämisen halu ja tarve kuulua joukkoon. Otsalohko alle 18-vuotiaalla on myös vielä rakennusvaiheessa, ja riskien arviointi, pitkän aikavälin seurausten miettiminen sekä impulssien kontrollointi eivät niin sanotusti ole ihan vielä mintissä. Tämä edellyttää henkilöstöltä vahvaa erityisosaamista päihteistä, mutta myös mielenterveydestä, riippuvuuksista ja rikollisesta toiminnasta.
Mielestäni merkittävin argumentti erikoistuneiden yksiköiden puolesta on henkilöstön osaamisen keskittäminen, yleinen tietämys ja erityisesti ymmärrys – tässä tapauksessa päihteistä, riippuvuuksista ja niihin liittyvistä ilmiöistä. Työntekijän tärkein ominaisuus lastensuojelun päihdeyksikössä on kuitenkin empaattisen kohtaamisen ja läsnäolon taito. Työskentely nuorten kanssa on päihdeyksikössäkin ennen kaikkea suhdeperustaista.
Pienempi, mutta yksikön työntekijöiden näkökulmasta merkittävä etu erikoistuneessa yksikössä on se, että rakenteiden ja työskentelyn suunnittelu selkeytyy sitä enemmän, mitä homogeenisemmälle ryhmälle palvelua tarjoamme.
Uskon myös, että parhaimmillaan nuoret saavat toisiltaan sellaista apua, tukea ja ymmärrystä, jota me aikuiset ammattilaiset emme pysty tarjoamaan. Iso osa nuorista kertoo yksinäisyydestään ja todellisten ystävien puuttumisesta. Nuorillekin vertaissuhteet ovat olennainen ja merkittävä osa ihmisenä olemista ja ehjäksi sellaiseksi kasvua.
Tämä oli ensimmäinen osa kuuden tekstin juttusarjaa, joka liittyy Perhekuntoutuskeskus Lausteella ja Riihelässä tehtävään päihdetyöhön. Kirjoituksen julkaisuhetkellä (maaliskuussa 2026) Riihelän yksikössä on tilaa uudelle sijoitukselle.
Kirjoittaja Niko Manninen toimii lähijohtajana Perhekuntoutuskeskus Lausteen päihdekuntoutusyksikkö Riihelässä.
Tekstin lähteet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Yhä useampi suomalaisnuori ei ole koskaan käyttänyt alkoholia – sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käyttö on yleistä (8.8.2024)
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Nuoret, entiset nuoret ja huumeet: Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? (2020)
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022: Suomalaisten huumekokeilut yleistyvät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia (14.4.2023)
- Lääkärilehti: Huumeiden käytössä ja kokeiluissa nouseva trendi (28.1.2025)
- Yle: Vanhempien päihteiden käyttö on yleinen syy huostaanottoihin – Lastensuojelu: ”Mielenterveysongelmia hoidetaan päihteillä” (17.3.2020)
