Arjen hallintaa ja osallisuutta – toimintaterapia Lausteella

Satulavuoren koulussa toimintaterapia on tärkeä osa lasten ja nuorten arjen tukiverkostoa. Tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä, osallisuutta ja elämänhallintaa niin, että arjesta muodostuu ennakoitavaa ja strukturoitua mutta samalla mielekästä ja motivoivaa.

Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille lapsille ja nuorille. Oppilailla voi olla monenlaisia tuen tarpeita liittyen esimerkiksi oppimiseen, tunnesäätelyyn tai arjen taitoihin. Toimintaterapeutti Hanni Hettula työskentelee tiiviisti nuorten, opettajien ja ohjaajien kanssa, jotta jokainen lapsi voisi löytää omat vahvuutensa ja keinot selviytyä arjen haasteista.

– Tarkastelen nuoren arkea kokonaisvaltaisesti: miten hän toimii päivittäisissä tilanteissa, millaisia haasteita tai vahvuuksia arjessa ilmenee, ja miten ympäristöä tai toimintatapoja voidaan muokata tukemaan nuoren toimintakykyä. Tavoitteet perustuvat lapsen arjen tarpeisiin ja vahvuuksiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi itsesäätelyyn, toiminnanohjaukseen tai sosiaalisiin taitoihin, Hettula kuvailee.

Nuorten yksilöllisiä vahvuuksia hyödynnetään motivaation ja onnistumisen kokemusten kautta. Haasteellisia tilanteita tuetaan erilaisilla tukikeinoilla, kuten näpertelylelujen tai musiikin kuuntelun kaltaisilla apuvälineillä, tauottamisella, selkeällä ennakoinnilla tai ympäristön muokkauksella.

Yksilölliset tavoitteet kantavat arjessa

Nuoren ja toimintaterapeutin tapaamisten sisältö vaihtelee yksilöllisen tarpeen mukaan. On tapaamisia, joissa jutellaan tunteiden säätelystä ja pohditaan yhdessä keinoja, joiden avulla voisi paremmin hallita tunteitaan. Joidenkin kanssa harjataan yhdessä hampaita tai mietitään, miten unen saamista voisi helpottaa. Toisen nuoren kanssa keskustellaan motivaatiosta ja pohditaan keinoja, joiden avulla nuori pystyisi osallistumaan koulunkäyntiin.

– Työnkuvaani kuuluu myös toimintakyvyn arviointeja. Arviointitapaamiset sisältävät yleensä haastattelua, nuoren itsearviointia sekä toiminnallisten tilanteiden arviointia, kuvailee Hettula.

Toimintaterapian tavoitteet perustuvat lapsen arjen tarpeisiin ja vahvuuksiin. Ne voivat liittyä esimerkiksi itsesäätelyyn, toiminnanohjaukseen tai sosiaalisiin taitoihin. Kun nuori saa onnistumisen kokemuksia ja löytää keinoja selviytyä arjessa, se vahvistaa hänen uskoaan omiin mahdollisuuksiinsa.

Toimintaterapeutti voi olla avuksi esimerkiksi:

  • Arjen taitojen harjoittelussa, esim. ruokailun, vuorokausirytmin, hygienian ja ajanhallinnan kohdalla – taidoissa, jotka tukevat itsenäistymistä ja elämänhallintaa.
  • Tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistamisessa, jolloin nuori oppii tunnistamaan omia tunteitaan ja löytämään keinoja niiden käsittelyyn turvallisesti.
  • Toiminnan jäsentämisessä ja rutiinien rakentamisessa, mikä auttaa nuorta hahmottamaan päivän kulkua ja vähentää kuormitusta.
  • Aistiherkkyyksien ja vireystilan säätelyn tukemisessa, jolloin arki voi sujua rauhallisemmin ja nuori voi keskittyä paremmin.
  • Yhteistyössä ohjaajien, opettajien ja muun henkilökunnan kanssa, jolloin toimintaterapeutti tuo arkeen konkreettisia menetelmiä ja näkökulmia nuoren tukemiseksi.

Kuvassa toimintaterapeutti Hanni Hettula ja erityisluokanopettaja Heidi Koli erityisen huolenpidon yksikön koulutilassa.

 

Artikkeli julkaistu lokakuussa 2025 Perhekuntoutuskeskus Lausteen Pilke-lehdessä.

Lue Pilkkeen verkkolehti

Tutustu Satulavuoren kouluun

Lue lisää

Lue myös nämä

Päivärinne: uudenlaista lastensuojelua

Perhekuntoutuskeskus Lauste avasi kesällä 2024 Turkuun uudenlaisen lastensuojelun palvelun. Ensimmäiset vuodet Päivärinteessä ovat olleet intensiivisiä ja sisällöltään merkityksellisiä. Työryhmä on yhdessä rakentanut uutta ajattelua lastensuojelun palvelupolusta – siitä, kuinka lasten ja perheiden tukeminen voi toteutua vaikuttavammin ja inhimillisemmin. Päivärinteessä keskiössä on laitoshoidon, koulunkäynnin ja vahvan kotiin vietävän tuen integroiminen saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa apu viedään lapsen

Lasten rikollisen käytöksen juurisyyt auttamisen keskiöön

Kun lapsi kokee keinottomuutta vastata kohtaamiinsa tilanteisiin, hän saattaa kaivaa nyrkit esiin. Taustalla vaikuttavat usein tiedostamattomat ylisukupolviset käyttäytymisen mallit. Kun lapsi oireilee rikoksilla tai väkivaltaisella käytöksellä, kyse ei ole pelkästä yksilön ongelmasta. Taustalla on usein monikerroksinen vyyhti kokemuksia, pettymyksiä ja kohtaamattomuutta – ja ennen kaikkea tarve tulla nähdyksi. – Ilmiö ei ole uusi, mutta sen

Kolumni: Onko lastensuojelun iso kuva Suomessa hukassa?

Viime aikoina olen joutunut yhä enemmän pohtimaan, mikä on lastensuojelun suunta Suomessa. Olemmeko tekemässä tietoisia valintoja vai reagoimassa tilanteisiin sattumanvaraisesti? Määrittävätkö valintoja vain tiukentuvat taloudelliset ehdot, vai onko meillä olemassa selkeä tavoite? Suomessa määriteltiin lastensuojelulle vuonna 2023 kansallinen visio: lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Visiotyöskentelyn jatkona piti aloittaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen