Kehittämisprojekti lisää osaamista vaikeahoitoisten lasten kuntouttamiseksi

Lausteen Vuorelan sijaishuollon yksikön esimies Mari Hirvonen ja sijaishuollon palvelupäällikkö Marjo Oinonen esittelivät terapeuttisen osaamisen kehittämisprojektia syyskuun lopussa eurooppalaisen nuorisotyöallianssin Eurometin symposiumin työpajassa Helsingissä.

Tavoitteena on parantaa lasten elämisen taitoja ja hyvinvointia

Lausteen sijaishuollossa, joka kuuluu lastensuojelun erityistason palveluihin, on tarve löytää uusia tutkittuun tietoon perustuvia toimintatapoja niiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kuntoutukseen, joilla on vakavia mielenterveyden häiriöitä, aggressiivista tai vahingollista käyttäytymistä, rikollista käyttäytymistä, päihteiden väärinkäyttöä, tai he ovat jollain muulla tapaa hyväksikäytettyjä. Suomessa nämä lapset hoidetaan psykiatrisen hoidon sijaan useimmiten lastensuojelun sijaishuollossa.
– Terapeuttisen orientaation kehittämisen tavoitteena on parantaa asiakkaidemme elämisen taitoja ja hyvinvointia, Vuorelan yksikön esimies Mari Hirvonen kertoo.
– Ennen prosessiin lähtemistä pohdimme muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitä ammatillisia taitoja meidän tulisi parantaa? Mitä me voisimme tehdä omassa työssämme sellaista, mitä psykiatrinen hoito jo tekee? Miten voisimme estää lasten siirtymisiä sijaishuoltopaikasta toiseen, jotta sitä kautta ei aiheutuisi jälleen uusia hylkäämis- ja traumakokemuksia?

Oman ja toisten ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen

Terapeuttisesti orientoituneen työskentelytavan perusperiaatteista ensimmäisenä tulee turvallisuus. Se tarkoittaa kasvuympäristöä, missä lapsi voi kokea olevansa turvassa suhteessa aikuisiin, muihin lapsiin ja ympäristöön.
– Työskentely toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lapsen perheen sekä läheisverkoston kanssa. Työntekijät kulkevat rinnalla jokapäiväisessä elämässä yhdessä eläen, oppien ja henkilökohtaisen suhteen muodostumisen kautta, Mari Hirvonen sanoo.
Olennaista on, että lapsi osallistetaan normaaleihin yhteiskunnan tarjoamiin koulu-, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä harrastuksiin. Työskentelytapaa on välttämätöntä arvioida ja kehittää säännöllisesti.
– Kehittämäämme terapeuttiseen työskentelyyn sovelletaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jolla hoidetaan ahdistusta, masennusta, haitallista/vahingoittavaa käyttäytymistä, itseään vahingoittavia nuoria, vihaa ja aggressiivista käyttäytymistä sekä mieliala-ja syömishäiriöitä sekä psyykkisiä ja päihteiden käytön häiriöitä.
Käytännössä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin opetellaan ymmärtämään omaa ja toisten ihmisten käyttäytymistä. Keinoja ovat mm. taitojenharjoittelu, ongelman ratkaisutaitojen opettelu, selviytymistaitojen opettelu, tunteiden tunnistamisen taidot, vihanhallinnan opettelu, rentoutusharjoitukset sekä vanhempien ohjaus ja neuvonta.
Käyttäytymisanalyysi tehdään jokaiselle nuorelle ja erilaisissa tilanteissa käytetään yksilöllisesti ketjuanalyysiä esimerkiksi haastavan tilanteen läpikäymiseen, jotta nuori oppii itse tunnistamaan, mitä hänessä itsessään tapahtuu.

Terapeuttisia menetelmiä käytössä myös Ruotsissa

Lausteen eurooppalaisen nuorisotyöallianssi Eurometin symposiumissa esittelemä terapeuttinen työskentelytapa herätti kiinnostusta. Keskusteluissa pohdittiin, miten tämä lähestymistapa toimii vaikeahoitoisten lasten kanssa. Kysymyksiä herätti erityisesti Suomen ”lastensuojelulaki” koskien seuraamuksia ja laissa määriteltyä hoitohenkilökunnan määrää.
– Työpajakeskustelussa tuli esiin myös, että joissakin maissa on käytäntö, jossa lasten  huoneet lukitaan yöksi. Lausteen yksiköissä näin ei toimita, mikä aiheutti eurooppalaisissa kollegoissa jonkin verran ihmetystä. Toki niissä yksiköissä, joissa näin toimitaan muissa maissa, lapsilla on omissa huoneissaan vessat, Mari Hirvonen kertoo.
Ruotsalaisten kanssa keskustellessa tuli ilmi, että heillä on jo käytössään samankaltaisia terapeuttisia menetelmiä. Työpaja muistutti ruotsalaisia kollegoja työmenetelmien tärkeydestä jokapäiväisessä hoidossa.

Lue myös nämä

Perhekuntoutuskeskus Lauste Suomen Innostavimpien työpaikkojen joukkoon

Perhekuntoutuskeskus Lausteella toteutettiin vuoden 2023 alussa Eezy Flown henkilöstötutkimus, jossa mitataan henkilöstön omistautuneisuutta, sitoutuneisuutta, johtamista ja organisaation suorituskykyä Eezy Flown kehittämän PeoplePower® -viitekehyksen avulla. Tutkimus koostaa kattavan nykytilan henkilöstökokemuksesta ja strategian toteutumisen edellytyksistä. Henkilöstöstämme 93,6 % vastasi tutkimukseen, joka sinänsä on hieno tulos ja voimme ajatella tuloksen kuvaavan laajasti henkilöstömme ajatuksista Perhekuntoutuskeskus Lausteesta. Tutkimustulosten perusteella

Asiakkaasta kumppaniksi -hanke sai jatkorahoituksen

STEA:n julkaiseman avustusehdotuksen mukaan Asiakkaasta kumppaniksi -hanke saa jatkorahoituksen vuosille 2023–2025. Avustus on myönnetty hankkeessa vuosina 2020–2022 tehdyn työn jatkokehittämiselle, tuloksellisuuden osoittamiselle, toiminnan vakiinnuttamiselle ja laajentamiselle. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut ehdotuksen. Tulossa: kokemusasiantuntijapalveluita tarjoava digialusta Toiminnan tarkoituksena on yhä lastensuojeluperheiden vanhempien osallisuuden vahvistaminen, lastensuojelupalveluja läpikäyneiden vanhempien hyvinvoinnin lisääminen, lastensuojelun työntekijöiden ja vanhempien keskinäisen yhteistyön

Jussi Ketosesta Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n toiminnanjohtaja 1.1.2023

Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n hallitus on 26.10.2022 on nimittänyt toiminnanjohtajakseen 1.1.2023 alkaen kasvatustieteen maisteri Jussi Ketosen. Nykyinen johtaja Kim Berglund siirtyy eläkkeelle 1.6.2023 ja toimii kevään 2023 ajan Lausteen hallituksen ja johtoryhmän neuvonantajana. Jussi Ketosella on pitkä ura lastensuojelun kehittämis- ja johtotehtävissä. Viimeiset 12 vuotta Ketonen on työskennellyt Perhekuntoutuskeskus Lausteen kehitysjohtajana. Lausteen hallituksen puheenjohtaja Petri Virtanen toteaa nimityksestä seuraavaa: — Ensinnäkin hallitus