– Asiakasperheillemme on pystytty lisäämään suoraan lisää resurssia johtamisen kehittämistyön myötä. Kaksi uutta perheterapeuttiamme suuntaavat koko työpanoksensa vanhempien ja koko perheen kanssa tehtävään työhön. Tämä on onnistunut yksikön esihenkilötyötä vähentämällä ja työntekijöiden itseohjautuvuutta lisäämällä. Vähemmän byrokratiaa ja enemmän suoraan työntekijän aikaa asiakkaalle on ollut selkeänä tavoitteena palvelun kehittämisessä, kertoo palvelupäällikkö Juha Oksanen.
Haastattelimme uusia asiantuntijoitamme perheterapeutti, työnohjaaja ja nepsy-valmentaja Arja-Riitta Salmelaa sekä perheterapeutti ja sairaanhoitaja Tommi Hietikkoa. Lue alta heidän taustastaan ja ajatuksistaan perheiden kuntouttamiseen liittyen.
”Vain koko perhettä tukemalla avitetaan lapsia elämässä eteenpäin”
”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan” Leo Tolstoi
– Tolstoin ajatukset ovat siivittäneet pitkää työuraani. Olen valmistunut vuonna 1991 sosiaaliohjaajaksi Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksesta. Perheterapeutiksi valmistuin vuonna 2002. Koulutukseni oli suunnattu lastensuojelun verkostoissa toimiville ja viitekehys oli voimavarakeskeinen sekä dialogisuutta ja verkostotyötä edustava, Arja-Riitta Salmela kertoo.
Salmela on työskennellyt koko työuransa perhetyön ja perheiden parissa: Turun ensi-ja turvakodissa, MLL:n lapsiperhe-projektissa, päivähoidon perhetyössä, vauvaperhetyössä sekä MLL:n lasten ja nuorten kuntoutussäätiössä. Kehittämistyötä hän on tehnyt kehittäjäperhetyöntekijänä Lastensuojelun kehittämisyksikössä. Osaamistaan hän täydentänyt työnohjaajan- ja neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksilla.
– Viimeiset kymmenkunta vuotta työskentelin VSSHP:n nuorisopsykiatrian ja nuorten neuropsykiatrian työryhmissä kuntoutusohjaajana. Siellä sydämeni veivät neuropsykiatriset nuoret ja heidän perheensä eli asiakasryhmä, joka tulee surullisen usein väärin ymmärretyiksi palvelujärjestelmässämme.
Kipinä perhetyöhön Salmelalla syttyi jo opiskeluaikana ollessaan työharjoittelussa kotipalvelun tehostetussa perhetyössä.
– Silmäni avautuivat tuolloin sille, että vain koko perhettä tukemalla avitetaan lapsia elämässä eteenpäin. Myös kotona tehtävän työn arvo valkeni jo tuolloin.
Varhainen, intensiivinen ja monipuolinen tuki
Pitkä työuran tuoma kokemus on auttanut Salmelaa ymmärtämään varhaisen, intensiivisen ja monipuolisen tuen merkityksen.
– Arvostan työmenetelmien ja viitekehysten dialogiaa – kaikella on aikansa ja paikkansa. Aina varhainen tuki ei onnistu, mutta intensiivisellä tuella saa jo paljon hyvää aikaan ja toivoa ei saa koskaan menettää.
Salmelan kokemuksen mukaan suomalaiset perheet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa kuntoutuspalveluiden suhteen riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat.
– Vaikka laki ja oikeudet ovat kaikille samat, on palveluiden toteutuksessa suuria kuntakohtaisia eroja jopa Varsinais-Suomen alueella.
Perheiden kuntouttamisen kehittämisessä Salmela pitää tärkeänä sitä, että työn toimivuutta ja sen hyötyä perheelle arvioidaan säännöllisesti.
– Tarkoituksemme on lisätä perheiden kyvykkyyttä ja voimavaroja niin, että teemme itsemme heille tarpeettomaksi.
Lausteella tätä kuntoutustyötä on Salmelan mukaan mahdollisuus tehdä pitkäjänteisesti ja monipuolisesti kokeneessa ja ammattitaitoisessa tiimissä.
Monipuolinen kokemus psykiatriasta
Lausteella Vaalan perheyksikössä aloittava perheterapeutti Tommi Hietikko on valmistunut mielenterveyshoitajaksi Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta 90-luvun alussa ja työskennellyt sen jälkeen lähes koko aikuisikänsä psykiatrian saralla Tyksissä. Tutuiksi ovat tulleet niin lasten- nuorten- kuin aikuispsykiatriakin yksiköt, mutta pääsääntöisesti Hietikko on työskennellyt lastenpsykiatrialla.
– Lapsia ei voida hoitaa ilman vanhempiaan, joten myös vanhempien tai vanhemman kanssa työskentely on ollut erittäin keskeistä työnkuvassani. Tämän vaikutuksesta kouluttauduin ET perheterapeutiksi vuonna 2003.
Vuosikymmenten työskentelykonteksteista tärkeimmäksi Hietikko on kokenut lastenpsykiatrisen akuuttityön. Hän on ollut mukana kehittämässä myös Kaste-hankkeen lasten mielenterveysambulanssi-toimintaa. Vuonna 2010 hänen osaamisensa täydentyi sairaanhoitaja AMK -tutkinnolla.
Pitkäjänteinen työskentely perheiden kanssa kutsui Lausteelle
Terveydenhuoltoalalta sosiaalialalle siirtyminen oli jonkin asteinen ammatillinen identiteettikriisi Hietikolle.
– Vaikutuin aikaisemmasta yhteistyöstä Vaalan työryhmän kanssa. Merkittävä tekijä päätöksenteossani Lausteelle siirtymiseen oli myös se, että täällä perheiden kanssa pääsee työskentelemään monimuotoisin tavoin, pidemmällä aikajänteellä, ja osana moniammatillista kuntouttavaa työtiimiä.
Hietikon mukaan perheenjäsenten vuorovaikutuksella sekä vanhempien hyvinvoinnilla on yhteys lasten hyvinvointiin. Perhekuntoutuksen yhtenä tehtävänä on muutoksen aikaansaaminen, ja muutokseen liittyvien tavoitteiden asettaminen yhdessä perheen kanssa ja työskentely tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Perheessä syntyy useimmiten muutosvastarintaa ja näiden esteiden ylittäminen yhdessä perheen kanssa mahdollistaa muutoksen parempaan.
Perheiden kuntoutustarve tulisi huomata aikaisemmin
Vaikka Suomessa on tarjolla monipuolista kuntoutusta perheiden eri tarpeisiin, kuntoutustarpeen havaitsemisessa ja oikea-aikaisuudessa on Hietikon mukaan paljon vaihtelua.
– Usein perhe on päässyt ajautumaan ääritilanteeseen, jossa vaihtoehtoina heille esitetään huostaanottoa tai laitosmuotoista perhekuntoutusta. Tämä lähtökohta ei anna parasta mahdollista motivaatiota perheelle eikä intensiiviselle perhekuntoutukselle. Mielestäni perheen kuntouttamisessa verkostoyhteistyössä eri tahojen kanssa on vielä kehitettävää.
Hietikon mukaan perhekuntoutuksessa on tärkeää löytää perheelle oikeat tukitoimet sekä vahvistaa perheen arjen hallintataitoja, jotka osaltaa parantavat lasten elämänlaatua.
– Perheiden oikea-aikaisella ohjaamisella intensiiviseen kuntoutukseen voidaan toisinaan välttää huostaanottoja. Joskus lapsen sijoitus saattaa olla kuntoutuksen lopputulema, mutta on tärkeää, että kuntoutusta voi saada myös perheiden jälleenyhdistämisen näkökulmastakin.
