Lapsella on oikeus perheeseensä, jos lapsella on hyvä olla perheensä kanssa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kestot 2016 -selvityksen mukaan huostaanottoja päätetään kuitenkin harvoin. Huostaanoton päättyminen oli yleisintä 16–17-vuotiaiden ikäluokassa, jossa niitä päättyi 9 %, kun taas 3–12-vuotiaiden huostaanotoista päättyi vain 3 %. Vanhemmat ovat tuoneet esiin jääneensä huostaanottotilanteissa liian usein yksin, eikä heille ole pystytty tarjoamaan vanhemman tai muiden perheeseen jääneiden sisarusten tarvitsemaa tukea.
Lasten palaamista perheisiin estää usein selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden puuttuminen ja se, ettei jälleenyhdistämistyötä tehdä aktiivisesti. Myös lastensuojelun työntekijöiden suuri vaihtuvuus vaikuttaa vähentävästi jälleenyhdistämisprosesseihin. Kukaan ei oikein tunnu tuntevan perhettä tai tämän tilannetta. Kuitenkin tosiasia on, että sijoitusten kasvun jatkuminen tarkoittaa yhteiskunnallisten kustannusten kasvua ja samalla merkittäviä yksilö- ja järjestelmätason seurauksia.
Lastensuojelulaki velvoittaa perheiden jälleenyhdistämiseen
Perheen jälleenyhdistäminen on vaativa tehtävä. Sen haasteet liittyvät niin lastensuojelun kuin palvelujärjestelmän puutteisiin, lapsiin ja vanhempiin liittyviin riskitekijöihin ja yhteistyön haasteisiin. Lastensuojelulakiin on kuitenkin kirjattu vahva velvoite perheiden jälleenyhdistämiseksi. Huostaanoton aikana perheen jälleen yhdistämisen toteutumiseksi tulee vanhemmille tarjota apua ja tukea. Vaikka lapsen kotiinpaluu ei olisi mahdollinen, tulisi perhe pitää aktiivisena osana lapsen elämää sen ollessa mahdollista. Lain velvoitteen toteuttaminen edellyttäisi suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutettua kuntoutusta sijaishuollossa olevien lasten ja erityisesti koko asiakasperheen kanssa.
Nuori joutuu kierteeseen, jossa häntä siirretään sijaishuoltopaikasta toiseen
Jokaisella sijaishuollon tarpeessa olevalla lapsella on oikeus saada sijaishuoltopaikka, joka vastaa hänen tarpeitaan. Jos sijaishuolto ei kykene vastaamaan lapsen tarpeisiin, lapsi siirretään usein uuteen paikkaan. Tämä tarkoittaa usein paikkaa, missä yksilön oikeuksia rajoittamiseen kohdistuvia toimenpiteitä voidaan käyttää enemmän ja tehokkaammin. Etäisyydellä kotipaikkakuntaan haetaan toivottua tulosta lapsen oirehtimisen lopettamiseksi.
Kuitenkin kokemusasiantuntijanuoren sanat ”Se ei riitä, että sä siirrät nuoren kehon, koska se et ole sijoittanut nuoren mieltä…” kuvaa sitä, että harvoin pakotettu ero vertaisista tuo toivottua tulosta, vaan pikemminkin aiheuttaa nuorelle tarpeen lähteä luvattomasti sijaishuoltopaikasta näiden luokse. Muodostuu kierre, jossa sijaishuoltopaikat seuraavat toisiaan ja lastensuojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen näyttää yhä vaikeammalta.
Sijaishuollon palvelut uudistettava paremmin koko perhettä huomioivaksi
Sijaishuollon palveluvalikko vaatii uudistamista ja palveluiden järjestämistä uudella tavalla koko perheen tilanne huomioiden. Yhteiskunnassamme suuren ja vakavan huolen perheet jäävät usein ilman todellista apua, sillä tarvittavaa palvelua ei ole saatavilla, sitä ei ole olemassa tai haasteet yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa vaikuttavat avun saamisen kokemuksiin.
Lastensuojelussa on aina otettava huomioon lapsen etu ja sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Euroopan ihmisoikeussopimus ja Perustuslaki korostavat huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä. Kun sijaishuolto ei vastaa lapsen tarpeisiin eikä sitä pystytä toteuttamaan tarkoituksenmukaisesti lisäpalvelujenkaan avulla, tulisi arvioida, millä tavoin lapsen tilanne on muutoin järjestettävissä. Palveluissa pitäisi olla erityisen tärkeänä tavoitteena suojella lasta ja löytää lapselle ja koko perheelle sellainen ratkaisu, joka kantaa perheen näkökulmasta tulevaisuuteen.
Lapsen näkökulma laadukkaasta sijaishuollosta
Lastensuojelun laatusuositukset (2019) pitävät sisällään sijaishuollon laatukriteerit, jonka keskiössä on lapsen näkökulma laadukkaasta sijaishuollosta. Niiden taustalla on YK:n sijaishuollon ohjeet, jotka rakentuvat kahden pääperiaatteen varaan:
1) korostetaan lapsen oikeutta sijaishuoltoon tarvittaessa ja sen ollessa välttämätöntä
2) saatavilla olevan sijaishuoltojärjestelmän sopivuutta.
Jälleenyhdistämistä koskevien päätösten tulee perustua arviointiin, joka tulee tehdä soveltuvan pätevyyden omaavien ja koulutettujen ammattilaisten toimesta, toimivaltaisen viranomaisen puolesta tai sen valtuuttamana sekä kuulemalla täysimittaisesti kaikkia asianosaisia ja pitäen mielessä tarpeen suunnitella lapsen tulevaisuutta.
Säännöllistä ja tarkoituksenmukaista yhteydenpitoa lapsen ja hänen perheensä välillä sijaishuollon aikana tulee edistää, tukea ja valvoa erityisesti jälleenyhdistämistä ajatellen. Kun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämisestä on tehty päätös, jälleenyhdistämisen tulee olla asteittainen ja valvottu prosessi, johon liittyvässä seurannassa ja tukitoimenpiteissä otetaan huomioon lapsen ikä, tarpeet ja kehittyvät valmiudet sekä perheestä erottamisen syyt.
Perheenjäsenet osallisina ja aktiivisina toimijoina
Kansallista lastensuojelua uudistetaan systeemisellä toimintamallilla. Systeemisessä työskentelyssä koko perhe on systeemisen tiimin asiakkaana. Perheen kanssa asetetaan yhdessä tavoitteita koko perheelle ja yksilöille, selvitetään nykytilanne ja harjoitellaan taitoja, joissa perheenjäsenet tarvitsevat tukea.
Perheenjäsenet vaikuttavat osallisina ja aktiivisina toimijoina kuntoutustyöskentelyyn ja siinä tehtyihin ratkaisuihin ja lastensuojelussa tehtäviin päätöksiin. Työskentelyssä keskitytään ongelmien juurisyihin, perheenvälisiin suhteisiin, voimavaroihin, vanhemmuuden taitoihin ja lapsen taitoihin. Jälleenyhdistämisen arvioiminen on osa lastensuojelun prosessia.
Eri maissa saatu hyviä tuloksia
Systeemisen työskentelyn ja asiakkaiden toimijuuden vahvistamisen hyödyistä on kertynyt kokemuksia myös kansainvälisesti, esimerkiksi Iso-Britanniassa ja New Yorkin alueella. New Yorkissa huostaanottoluvut on saatu vähenemään 50 000 huostaanotosta 9000 huostaanottoon 20 vuodessa, vaikka Amerikan hyvinvointimalli on residuaalinen.
Huostaanottojen väheneminen oli seurausta toimintakulttuurin muutoksesta, joka piti sisällään sen, että lastensuojelussa lastensa kanssa olleet ja olevat vanhemmat otettiin mukaan lastensuojelupolitiikkaan, kehittämis- ja vaikuttamistyöhön ja mukaan lastensuojelutyöhön kumppaneiksi. Samalla lastensuojelu alettiin nähdä tarveperustaisuuden sijaan oikeusperustaisena.
Muutoksen avaimena on ollut asiakkaiden äänen, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen. New Yorkin malli on systeeminen malli, kuten meillä kansallisella tasolla eteenpäin viety lastensuojelun systeeminen malli. Systeemisen mallin toteuttamisen keskeinen ajatus on, että lapsi perheineen on aidosti sekä konkreettisesti moniammatillisen tiimin asiakas.
Asiakkaiden näkemykset otettava käyttövoimaksi palveluja uudistettaessa
Osallisuuden edistämiseen liittyvä toiminta on huomattavasti lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Lastensuojelussa olevien lasten, nuorten ja vanhempien äänen kuuleminen on radikaalisti vahvistunut suomalaisessa yhteiskunnassa, lastensuojelun kentällä ja politiikassa. Kokemusasiantuntijat tekevät parhaillaan vallankumousta lastensuojelun toimintakulttuurin parantamiseksi ja kehittämiseksi. Asiakkaiden näkemykset ja kokemukset pitää ottaa käyttövoimaksi uudistettaessa palveluja siten, että perheet kuntoutuvat, ja jälleenyhdistäminen on työn keskeinen tavoite.
Marjo Oinonen, Palvelupäällikkö, Perhekuntoutuskeskus Lauste
Jussi Ketonen, Kehitysjohtaja, Perhekuntoutuskeskus Lauste
Lähteet
Aaltio Elina ja Isokuortti Nanne: Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2019.
Forsell Martta, Heino Tarja ja Kuoppala Tuula: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kestot 2016. Tilastoraportti 9. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018.
Hoikkala Susanna ja Heinonen Hanna: Samalla puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa. 2013. Lastensuojelun Keskusliitto.
Lastensuojelulaki 2007/417
Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8.
Lindi Mia: Perheen jälleenyhdistämisen onnistumisen edellytyksiä ja haasteita. Tutkimuskatsaus kansainvälisiin tutki-muksiin 2000–2018. Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoistumiskoulutus 2016–2018 Turun yliopisto Yhteiskuntatie-teellinen tiedekunta.
”Lähdin pois vain siksi, kun mulla on paha olo”, sanoi lastensuojelusta karannut nuori – Sadat nuoret karkaavat lasten-suojelulta vuosittain. Yle uutiset 22.5.2019.
Topias, David: From Pariahs to Partners: How Parents and Their Allies Changed New York City’s Child Welfare System. Oxford Press. 2013.
