Miten kognitiivisen käyttäytymisterapian tavoitteellinen työskentely auttaa nuorta?

Lausteen sijaishuollon Koivulan asuinyksikössä ohjaajana työskentelevä Jenni on kouluttautunut viimeisen vuoden ajan kognitiivisen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja päässyt soveltamaan sitä myös työskentelyyn omaohjattavansa kanssa. Jenni on kokenut koulutuksen antoisaksi, sillä se on antanut yhteisen viitekehyksen omalle sekä koko yksikön työskentelylle.
– Kun kaikilla ohjaajilla on sama osaaminen, voimme soveltaa KKT:n lähestymistapaa yhteisesti arjessa ja kaikkien nuorten kanssa, eikä pelkästään omaohjattavien kanssa työskennellessä.
KKT:n soveltaminen arkeen vaatii Jennin mukaan työntekijältä motivaatiota ja sitoutumista, mutta se myös palkitsee tuodessaan tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta asiakastyöhön.

Tarkoin määritellyt tavoitteet

KKT on ollut Jennin työskentelyn ohjenuora omaohjattavansa Veeran kanssa aivan alusta asti. 17-vuotias Veera tuli Koivulan yksikköön noin vuosi sitten toisesta lastensuojelulaitoksesta, jossa hän oli ollut lähes kaksi vuotta.
– En käynyt koulussa. Edellisessä lastenkodissa ei ollut sääntöjä aluksi, ja kun sääntöjä tuli, en jaksanut niitä noudattaa. Lausteelle on ollut helppo sopeutua. Täällä on ollut selkeämmät säännöt, Veera kertoo.
– Teimme heti alussa Veeran kanssa tarkoin määritellyt tavoitteet omaohjaajatyöhön. Tavoitteiden perustana olivat ongelmia ylläpitävien tekijöiden selkiyttäminen myös Veeralle itselleen ja niiden työstäminen KKT:n keinoin, Jenni selittää.
– Veera on päässyt alusta alkaen vaikuttamaan omiin asioihinsa, ja hän on ollut motivoitunut, Jenni jatkaa.

 

Keinoja ahdistuksen sietoon

Kognitiivisen käyttäytymisterapian työkaluihin lukeutuvasta ketjuanalyysista on ollut Veeralle apua. Omaohjaajan kanssa käydään haastavat tilanteet kirjallisesti läpi ketjuanalyysin avulla, aina samalla tavalla.
– Mietimme, mikä meni vikaan ja mikä onnistui. Ketjuanalyysi on nostanut esiin Veeran tarpeen harjoitella oman itsensä arvostamista ja omien rajojen tuntemista kaverisuhteissa, jotta hän osaa tarpeen tullen sanoa myös ei. Erilaisia KKT:n taitoharjoituksia on tehty myös tietoisuus- ja tunteidensäätelytaitoihin liittyen.

Jenni tekee yhdessä Veeran kanssa tarkan, seuraavaa viikkoa koskevan viikko-ohjelman, joka lisää turvallisuuden tunnetta sekä tuo selkeyttä arkeen ja ajanhallintaan. KKT:n avulla on tunnistettu, että Veera tarvitsee taitoja ahdistuksen sietoon. Siihen on pyritty erilaisten tip-taitojen harjoittelulla, kuten jääpalaharjoituksella.
– Jääpalojen puristaminen kädessä tuottaa niin vahvan fyysisen tunteen, että se vie ahdistuksen tunteen pois. Ahdistuksen kohtaamiseen olemme harjoitelleet myös palleahengitystä. Näitä taitoja harjoittelemme myös silloin, kun ei ahdista, jotta ne on helppo ottaa käyttöön ahdistuksen tullessa.

Isoja edistysaskeleita

Koska rentoutuminen on ollut Veeralle vaikeaa, hän on harjoitellut sitä erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla. Apua ovat tuoneet myös uudet harrastukset.– Lentopallossa ja ratsastaessa pystyn rentoutumaan, kun on keskityttävä täysin siihen, mitä tehdään, Veera kertoo. Tärkeä rentoutumisharjoitus, josta kaksikon molemmat osapuolet nauttivat, oli yhteinen mökkiviikonloppu.
– Keskityimme tekemään ruokaa, nukkumaan ja lämmittämään takkaa, Jenni kertoo.

Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.

Jenni, Perhekuntoutuskeskus Lausteen ohjaaja

Hänen mukaansa omaohjattava Veera on edistynyt vuodessa todella paljon. KKT on tuonut helposti arjen touhuihin sovellettavia ja käytännönläheisiä apukeinoja yhdessä työskentelyyn.
– Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.
Jenni saa säännöllisesti tukea ja vahvistusta kognitiivisen käyttäytymisterapian soveltamiseen ryhmätyönohjauksesta.
– Käymme kerran kuussa yhdessä läpi asiakastapauksia ja pohdimme, millä KKT:n keinoilla voisi lähestyä kyseisen nuoren haasteita.

Veeran nimi on vaihdettu.

Lue myös artikkelimme ja katso video dialektisesta käyttäytymisterapiasta (DKT). Psykoterapeutti, perheterapeutti Janne Vikki on kouluttanut viimeisten vuosien ajan Lausteen henkilöstöä dialektiseen käyttäytymisterapiaan. 

Lue myös nämä

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin

Nuorten ääni mukaan Lastensuojelun käsikirjaan

Perhekuntoutuskeskus Lausteen nuoria oli mukana työpajoissa, joissa he pääsivät osallistumaan Käsikirja lastensuojelusta lapsille ja nuorille -hankkeeseen. Yhteisissä keskusteluissa ja työskentelyssä Lausteen nuoret toivat ilmi omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, mikä on lapselle tärkeää lastensuojelua koskevaa tietoa, ja miten tämä tieto tulisi esittää käsikirjassa. Lasten ja nuorten oma käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun asiakkaina oleville sekä