Miten kognitiivisen käyttäytymisterapian tavoitteellinen työskentely auttaa nuorta?

Lausteen sijaishuollon Koivulan asuinyksikössä ohjaajana työskentelevä Jenni on kouluttautunut viimeisen vuoden ajan kognitiivisen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja päässyt soveltamaan sitä myös työskentelyyn omaohjattavansa kanssa. Jenni on kokenut koulutuksen antoisaksi, sillä se on antanut yhteisen viitekehyksen omalle sekä koko yksikön työskentelylle.
– Kun kaikilla ohjaajilla on sama osaaminen, voimme soveltaa KKT:n lähestymistapaa yhteisesti arjessa ja kaikkien nuorten kanssa, eikä pelkästään omaohjattavien kanssa työskennellessä.
KKT:n soveltaminen arkeen vaatii Jennin mukaan työntekijältä motivaatiota ja sitoutumista, mutta se myös palkitsee tuodessaan tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta asiakastyöhön.

Tarkoin määritellyt tavoitteet

KKT on ollut Jennin työskentelyn ohjenuora omaohjattavansa Veeran kanssa aivan alusta asti. 17-vuotias Veera tuli Koivulan yksikköön noin vuosi sitten toisesta lastensuojelulaitoksesta, jossa hän oli ollut lähes kaksi vuotta.
– En käynyt koulussa. Edellisessä lastenkodissa ei ollut sääntöjä aluksi, ja kun sääntöjä tuli, en jaksanut niitä noudattaa. Lausteelle on ollut helppo sopeutua. Täällä on ollut selkeämmät säännöt, Veera kertoo.
– Teimme heti alussa Veeran kanssa tarkoin määritellyt tavoitteet omaohjaajatyöhön. Tavoitteiden perustana olivat ongelmia ylläpitävien tekijöiden selkiyttäminen myös Veeralle itselleen ja niiden työstäminen KKT:n keinoin, Jenni selittää.
– Veera on päässyt alusta alkaen vaikuttamaan omiin asioihinsa, ja hän on ollut motivoitunut, Jenni jatkaa.

 

Keinoja ahdistuksen sietoon

Kognitiivisen käyttäytymisterapian työkaluihin lukeutuvasta ketjuanalyysista on ollut Veeralle apua. Omaohjaajan kanssa käydään haastavat tilanteet kirjallisesti läpi ketjuanalyysin avulla, aina samalla tavalla.
– Mietimme, mikä meni vikaan ja mikä onnistui. Ketjuanalyysi on nostanut esiin Veeran tarpeen harjoitella oman itsensä arvostamista ja omien rajojen tuntemista kaverisuhteissa, jotta hän osaa tarpeen tullen sanoa myös ei. Erilaisia KKT:n taitoharjoituksia on tehty myös tietoisuus- ja tunteidensäätelytaitoihin liittyen.

Jenni tekee yhdessä Veeran kanssa tarkan, seuraavaa viikkoa koskevan viikko-ohjelman, joka lisää turvallisuuden tunnetta sekä tuo selkeyttä arkeen ja ajanhallintaan. KKT:n avulla on tunnistettu, että Veera tarvitsee taitoja ahdistuksen sietoon. Siihen on pyritty erilaisten tip-taitojen harjoittelulla, kuten jääpalaharjoituksella.
– Jääpalojen puristaminen kädessä tuottaa niin vahvan fyysisen tunteen, että se vie ahdistuksen tunteen pois. Ahdistuksen kohtaamiseen olemme harjoitelleet myös palleahengitystä. Näitä taitoja harjoittelemme myös silloin, kun ei ahdista, jotta ne on helppo ottaa käyttöön ahdistuksen tullessa.

Isoja edistysaskeleita

Koska rentoutuminen on ollut Veeralle vaikeaa, hän on harjoitellut sitä erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla. Apua ovat tuoneet myös uudet harrastukset.– Lentopallossa ja ratsastaessa pystyn rentoutumaan, kun on keskityttävä täysin siihen, mitä tehdään, Veera kertoo. Tärkeä rentoutumisharjoitus, josta kaksikon molemmat osapuolet nauttivat, oli yhteinen mökkiviikonloppu.
– Keskityimme tekemään ruokaa, nukkumaan ja lämmittämään takkaa, Jenni kertoo.

Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.

Jenni, Perhekuntoutuskeskus Lausteen ohjaaja

Hänen mukaansa omaohjattava Veera on edistynyt vuodessa todella paljon. KKT on tuonut helposti arjen touhuihin sovellettavia ja käytännönläheisiä apukeinoja yhdessä työskentelyyn.
– Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.
Jenni saa säännöllisesti tukea ja vahvistusta kognitiivisen käyttäytymisterapian soveltamiseen ryhmätyönohjauksesta.
– Käymme kerran kuussa yhdessä läpi asiakastapauksia ja pohdimme, millä KKT:n keinoilla voisi lähestyä kyseisen nuoren haasteita.

Veeran nimi on vaihdettu.

Lue myös artikkelimme ja katso video dialektisesta käyttäytymisterapiasta (DKT). Psykoterapeutti, perheterapeutti Janne Vikki on kouluttanut viimeisten vuosien ajan Lausteen henkilöstöä dialektiseen käyttäytymisterapiaan. 

Lue myös nämä

Äidin näkökulma sijaisperheeltä saatavaan apuun

Oletko pohtinut sijaisperheeksi ryhtymistä? Lue alta äidin tarina, miten hän ja hänen lapsensa saivat apua sijaisperheen avulla. Myös sinä voit auttaa. ”Minulla oli kaksi kaunista ja ihanaa lasta. Akuutti kamppailu päihderiippuvuuden kanssa takana. Päivät täyttyivät lasten tarpeista, töistä ja ihan vaan elämästä. Elämästä, josta läheisverkoston tuki puuttui ja pienetkin asiat vaativat usein isoja ponnisteluja. Vältin

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisvanhemmuus antaa lapselle tulevaisuuden

Jokaisella lapsella tulisi olla oma koti ja ainakin yksi vanhempi, joka huolehtii hänestä. Valitettavasti omat vanhemmat eivät aina voi tarjota turvallista kotia. Onneksi muut ihmiset voivat auttaa ja ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Lue lisää artikkelistamme, jossa on kerrottu yhden perheen tarina. Tule mukaan, uusi valmennusryhmä aloittaa tammikuussa. Voit myös lukea lisää sijaisvanhemmuudesta linkistä.