Miten kognitiivisen käyttäytymisterapian tavoitteellinen työskentely auttaa nuorta?

Lausteen sijaishuollon Koivulan asuinyksikössä ohjaajana työskentelevä Jenni on kouluttautunut viimeisen vuoden ajan kognitiivisen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja päässyt soveltamaan sitä myös työskentelyyn omaohjattavansa kanssa. Jenni on kokenut koulutuksen antoisaksi, sillä se on antanut yhteisen viitekehyksen omalle sekä koko yksikön työskentelylle.
– Kun kaikilla ohjaajilla on sama osaaminen, voimme soveltaa KKT:n lähestymistapaa yhteisesti arjessa ja kaikkien nuorten kanssa, eikä pelkästään omaohjattavien kanssa työskennellessä.
KKT:n soveltaminen arkeen vaatii Jennin mukaan työntekijältä motivaatiota ja sitoutumista, mutta se myös palkitsee tuodessaan tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta asiakastyöhön.

Tarkoin määritellyt tavoitteet

KKT on ollut Jennin työskentelyn ohjenuora omaohjattavansa Veeran kanssa aivan alusta asti. 17-vuotias Veera tuli Koivulan yksikköön noin vuosi sitten toisesta lastensuojelulaitoksesta, jossa hän oli ollut lähes kaksi vuotta.
– En käynyt koulussa. Edellisessä lastenkodissa ei ollut sääntöjä aluksi, ja kun sääntöjä tuli, en jaksanut niitä noudattaa. Lausteelle on ollut helppo sopeutua. Täällä on ollut selkeämmät säännöt, Veera kertoo.
– Teimme heti alussa Veeran kanssa tarkoin määritellyt tavoitteet omaohjaajatyöhön. Tavoitteiden perustana olivat ongelmia ylläpitävien tekijöiden selkiyttäminen myös Veeralle itselleen ja niiden työstäminen KKT:n keinoin, Jenni selittää.
– Veera on päässyt alusta alkaen vaikuttamaan omiin asioihinsa, ja hän on ollut motivoitunut, Jenni jatkaa.

 

Keinoja ahdistuksen sietoon

Kognitiivisen käyttäytymisterapian työkaluihin lukeutuvasta ketjuanalyysista on ollut Veeralle apua. Omaohjaajan kanssa käydään haastavat tilanteet kirjallisesti läpi ketjuanalyysin avulla, aina samalla tavalla.
– Mietimme, mikä meni vikaan ja mikä onnistui. Ketjuanalyysi on nostanut esiin Veeran tarpeen harjoitella oman itsensä arvostamista ja omien rajojen tuntemista kaverisuhteissa, jotta hän osaa tarpeen tullen sanoa myös ei. Erilaisia KKT:n taitoharjoituksia on tehty myös tietoisuus- ja tunteidensäätelytaitoihin liittyen.

Jenni tekee yhdessä Veeran kanssa tarkan, seuraavaa viikkoa koskevan viikko-ohjelman, joka lisää turvallisuuden tunnetta sekä tuo selkeyttä arkeen ja ajanhallintaan. KKT:n avulla on tunnistettu, että Veera tarvitsee taitoja ahdistuksen sietoon. Siihen on pyritty erilaisten tip-taitojen harjoittelulla, kuten jääpalaharjoituksella.
– Jääpalojen puristaminen kädessä tuottaa niin vahvan fyysisen tunteen, että se vie ahdistuksen tunteen pois. Ahdistuksen kohtaamiseen olemme harjoitelleet myös palleahengitystä. Näitä taitoja harjoittelemme myös silloin, kun ei ahdista, jotta ne on helppo ottaa käyttöön ahdistuksen tullessa.

Isoja edistysaskeleita

Koska rentoutuminen on ollut Veeralle vaikeaa, hän on harjoitellut sitä erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla. Apua ovat tuoneet myös uudet harrastukset.– Lentopallossa ja ratsastaessa pystyn rentoutumaan, kun on keskityttävä täysin siihen, mitä tehdään, Veera kertoo. Tärkeä rentoutumisharjoitus, josta kaksikon molemmat osapuolet nauttivat, oli yhteinen mökkiviikonloppu.
– Keskityimme tekemään ruokaa, nukkumaan ja lämmittämään takkaa, Jenni kertoo.

Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.

Jenni, Perhekuntoutuskeskus Lausteen ohjaaja

Hänen mukaansa omaohjattava Veera on edistynyt vuodessa todella paljon. KKT on tuonut helposti arjen touhuihin sovellettavia ja käytännönläheisiä apukeinoja yhdessä työskentelyyn.
– Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.
Jenni saa säännöllisesti tukea ja vahvistusta kognitiivisen käyttäytymisterapian soveltamiseen ryhmätyönohjauksesta.
– Käymme kerran kuussa yhdessä läpi asiakastapauksia ja pohdimme, millä KKT:n keinoilla voisi lähestyä kyseisen nuoren haasteita.

Veeran nimi on vaihdettu.

Lue myös artikkelimme ja katso video dialektisesta käyttäytymisterapiasta (DKT). Psykoterapeutti, perheterapeutti Janne Vikki on kouluttanut viimeisten vuosien ajan Lausteen henkilöstöä dialektiseen käyttäytymisterapiaan. 

Lue myös nämä

Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille

Päivärinteessä yhdistyvät laitoshoito, koulunkäynti ja perhetyö

Tilanteessa, jossa lapsella on vakavia haasteita koulunkäynnissä, tarvitaan vaikuttavia tekoja. Uusi lastensuojelun palvelumme tuo yhteen tarvittavat tukitoimet ja verkostot. Tavoitteena on lapsen tilanteen parantuminen ilman huostaanottoa ja pitkäaikaista kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Päivärinteen toiminnan keskiössä on koko perheen kuntouttaminen. Perhekuntoutuskeskus Lauste on käynnistänyt uuden lastensuojelun toimintamallin, joka yhdistää sijaishuollon, koulupalvelut ja kotiin vietävän perhetyön. Ensimmäiset

Kun lapsi ei käy koulua, usein koko perhe tarvitsee tukea

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joihin niihin puuttuminen vaatii usein perhekeskeistä tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Kouluakäymättömyys ei ole uusi ilmiö, mutta aihe on noussut Suomessa lähivuosien aikana vahvemmin julkiseen keskusteluun, seurantaan ja tutkittavaksi. Vuodesta 2001 erityisluokanopettajana työskennellyt Tiina Laurén-Knuutila on törmännyt kouluakäymättömyyteen uransa eri vaiheissa. Erityisesti se alkoi häntä mietityttää nykyisessä työpaikassaan Turun Kiinamyllyn