Miten kognitiivisen käyttäytymisterapian tavoitteellinen työskentely auttaa nuorta?

Lausteen sijaishuollon Koivulan asuinyksikössä ohjaajana työskentelevä Jenni on kouluttautunut viimeisen vuoden ajan kognitiivisen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja päässyt soveltamaan sitä myös työskentelyyn omaohjattavansa kanssa. Jenni on kokenut koulutuksen antoisaksi, sillä se on antanut yhteisen viitekehyksen omalle sekä koko yksikön työskentelylle.
– Kun kaikilla ohjaajilla on sama osaaminen, voimme soveltaa KKT:n lähestymistapaa yhteisesti arjessa ja kaikkien nuorten kanssa, eikä pelkästään omaohjattavien kanssa työskennellessä.
KKT:n soveltaminen arkeen vaatii Jennin mukaan työntekijältä motivaatiota ja sitoutumista, mutta se myös palkitsee tuodessaan tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta asiakastyöhön.

Tarkoin määritellyt tavoitteet

KKT on ollut Jennin työskentelyn ohjenuora omaohjattavansa Veeran kanssa aivan alusta asti. 17-vuotias Veera tuli Koivulan yksikköön noin vuosi sitten toisesta lastensuojelulaitoksesta, jossa hän oli ollut lähes kaksi vuotta.
– En käynyt koulussa. Edellisessä lastenkodissa ei ollut sääntöjä aluksi, ja kun sääntöjä tuli, en jaksanut niitä noudattaa. Lausteelle on ollut helppo sopeutua. Täällä on ollut selkeämmät säännöt, Veera kertoo.
– Teimme heti alussa Veeran kanssa tarkoin määritellyt tavoitteet omaohjaajatyöhön. Tavoitteiden perustana olivat ongelmia ylläpitävien tekijöiden selkiyttäminen myös Veeralle itselleen ja niiden työstäminen KKT:n keinoin, Jenni selittää.
– Veera on päässyt alusta alkaen vaikuttamaan omiin asioihinsa, ja hän on ollut motivoitunut, Jenni jatkaa.

 

Keinoja ahdistuksen sietoon

Kognitiivisen käyttäytymisterapian työkaluihin lukeutuvasta ketjuanalyysista on ollut Veeralle apua. Omaohjaajan kanssa käydään haastavat tilanteet kirjallisesti läpi ketjuanalyysin avulla, aina samalla tavalla.
– Mietimme, mikä meni vikaan ja mikä onnistui. Ketjuanalyysi on nostanut esiin Veeran tarpeen harjoitella oman itsensä arvostamista ja omien rajojen tuntemista kaverisuhteissa, jotta hän osaa tarpeen tullen sanoa myös ei. Erilaisia KKT:n taitoharjoituksia on tehty myös tietoisuus- ja tunteidensäätelytaitoihin liittyen.

Jenni tekee yhdessä Veeran kanssa tarkan, seuraavaa viikkoa koskevan viikko-ohjelman, joka lisää turvallisuuden tunnetta sekä tuo selkeyttä arkeen ja ajanhallintaan. KKT:n avulla on tunnistettu, että Veera tarvitsee taitoja ahdistuksen sietoon. Siihen on pyritty erilaisten tip-taitojen harjoittelulla, kuten jääpalaharjoituksella.
– Jääpalojen puristaminen kädessä tuottaa niin vahvan fyysisen tunteen, että se vie ahdistuksen tunteen pois. Ahdistuksen kohtaamiseen olemme harjoitelleet myös palleahengitystä. Näitä taitoja harjoittelemme myös silloin, kun ei ahdista, jotta ne on helppo ottaa käyttöön ahdistuksen tullessa.

Isoja edistysaskeleita

Koska rentoutuminen on ollut Veeralle vaikeaa, hän on harjoitellut sitä erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla. Apua ovat tuoneet myös uudet harrastukset.– Lentopallossa ja ratsastaessa pystyn rentoutumaan, kun on keskityttävä täysin siihen, mitä tehdään, Veera kertoo. Tärkeä rentoutumisharjoitus, josta kaksikon molemmat osapuolet nauttivat, oli yhteinen mökkiviikonloppu.
– Keskityimme tekemään ruokaa, nukkumaan ja lämmittämään takkaa, Jenni kertoo.

Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.

Jenni, Perhekuntoutuskeskus Lausteen ohjaaja

Hänen mukaansa omaohjattava Veera on edistynyt vuodessa todella paljon. KKT on tuonut helposti arjen touhuihin sovellettavia ja käytännönläheisiä apukeinoja yhdessä työskentelyyn.
– Isoin muutos on ollut se, että Veerakin saa nyt selkeän käsityksen siitä, että miksi tiettyjä asioita ja taitoja tavoitellaan ja harjoitellaan.
Jenni saa säännöllisesti tukea ja vahvistusta kognitiivisen käyttäytymisterapian soveltamiseen ryhmätyönohjauksesta.
– Käymme kerran kuussa yhdessä läpi asiakastapauksia ja pohdimme, millä KKT:n keinoilla voisi lähestyä kyseisen nuoren haasteita.

Veeran nimi on vaihdettu.

Lue myös artikkelimme ja katso video dialektisesta käyttäytymisterapiasta (DKT). Psykoterapeutti, perheterapeutti Janne Vikki on kouluttanut viimeisten vuosien ajan Lausteen henkilöstöä dialektiseen käyttäytymisterapiaan. 

Lue myös nämä

Sijoitukset vähenivät, perheiden ääni kuuluviin – New Yorkin malli on tuottanut tulosta

Kokemuskumppanuusmalli on parantanut merkittävästi perheiden tilanteita New Yorkissa. Kokemuskumppanien tuki on ollut korvaamatonta ja vähentänyt huostaanottojen tarvetta. Perhekuntoutuskeskus Lauste juhlisti 105-vuotista taivaltaan 30. tammikuuta seminaarilla, jossa tarkasteltiin kokemuskumppanuutta lastensuojelun voimavarana. Yksi seminaarin puhujista oli professori Marina Lalayants (The City University of New York), joka esitteli New Yorkissa kehitettyä kokemuskumppanuusmallia sekä tutkimustuloksia mallin toiminnasta. Lastensuojelun kanssa

Perhekuntoutus ehkäisee huostaanottoja ja tukee perheiden jälleenyhdistämistä 

Perheiden haasteet ovat harvoin yksiselitteisiä. Jos perheen tilanne on kriisiytynyt ja harkitaan huostaanottoa, laitosmuotoinen perhekuntoutus voi tarjota vaihtoehdon, joka tukee perheen omia voimavaroja ja mahdollistaa yhdessä pysymisen. Samoin silloin, kun lapsi on jo sijaishuollossa, perhekuntoutus voi olla ratkaiseva askel perheen jälleenyhdistämisessä. Tutkimusten mukaan koko perheen kuntouttaminen on tehokkain tapa tukea lapsen hyvinvointia. Perhekuntoutus auttaa vanhempia

Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille