Itseohjautuvat tiimit lisäävät asiakaslähtöisyyttä ja työssä viihtymistä

Vuoden 2019 helmikuussa noin 20 Lausteen työntekijää teki opintomatkan Hollantiin, jossa tutustuttiin vanhusten kotihoivaa tarjoavan Buurtzorgin toimintaan. Tämä voittoa tavoittelematon yritys on kuuluisa juuri itseohjautuvista tiimeistään, jotka toimivat ilman hierarkiaa tai esimiehiä.

Buurtzorg on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa neljän hengen tiimistä 14 000 työntekijän organisaatioksi, jonka konsepti kiinnostaa ympäri maailmaa. Se on myös valittu useana vuonna peräkkäin Hollannin parhaaksi työnantajaksi.

Lausteen avopalveluiden tiimiesimies Eeva-Stiina Hatakka uskoo, että malli voi lisätä työssä viihtymistä ja työn asiakaslähtöisyyttä myös Lausteella.
– Monen motivaatio työhön voi lisääntyä, jos on vapaammat kädet käyttää omaa ammattitaitoa asiakkaiden hyväksi, hän pohtii.

Uskon, että omassa tiimissäni moni on valmis entistä itseohjautuvampaan työtapaan.

Mari Manninen, perhekuntoutuksen esimies

Itseohjautuvissa tiimeissä työntekijöillä on vapaus, mutta myös vastuu omista töistään. Perhekuntoutuksen esimies Mari Manninen toteaa, että tämä vaatii työntekijöiltä paljon kokemusta ja varmuutta.
– Uskon, että omassa tiimissäni moni on valmis entistä itseohjautuvampaan työtapaan. Vanhojen rakenteiden ja roolien purkaminen on tässä ehkä isoin haaste, hän miettii.

Oppia ja oivalluksia

Eeva-Stiina Hatakka ja Mari Manninen kävivät yhdessä tutustumassa yhteen Buurtzorgin kotihoivatiimeistä.
Itseohjautuvassa tiimissä työntekijät päättävät keskenään tehtävistään, työvuoroistaan ja lomistaan. Asiakkaiden tarpeita kuunnellaan enemmän ja byrokratiaa on vähemmän. Toisaalta tiimiltä vaaditaan hyvää yhteishenkeä ja avointa keskustelua, jotta toiminta sujuu ilman ongelmia.

Myös itseohjautuvassa tiimissä on vaarana, että joku sen jäsenistä alkaa ottaa muita enemmän vastuuta.
– Kyllä heilläkin muodostuu tiimeissä rooleja, joita pitää sitten yhdessä keskustellen purkaa, Hatakka kuvailee.

Senkin oivalluksen reissu Hollantiin tarjosi, että Lausteella toimitaan jo nyt varsin itseohjautuvasti.
– Esimerkiksi perhekuntoutuksen työntekijät ovat jo pitkään suunnitelleet työvuoronsa sen mukaan, millaisia tarpeita asiakasperheillä on. Olemme ehkä jo puolivälissä matkaa, Manninen hymyilee.

Itseohjautuvuutta kohti koko henkilöstö osallistaen

Hollannin tutustumisreissun jälkeen Perhekuntoutuskeskus Lausteella on jatkettu työskentelyä kohti itseohjautuvaa organisaatiota.  Koko henkilöstön osallistavissa työpajoissa on kartoitettu työntekijöiden näkemyksiä asiakasarvoa lisäävistä ja heikentävistä asioista. Työpajojen tuloksia on analysoitu ja käyty läpi tiimeissä.
– Tiimit ovat saaneet tehtäväkseen valita työpajoissa nousseista aiheista omia pidemmän ja lyhyemmän aikavälin kehittämisteemoja. Kyseessä onkin ollut enemmän yhdessä ohjautuvuus kuin yksilöiden itseohjautuvuus, kertoo Perhekuntoutuskeskus Lausteen toiminnanjohtaja Kim Berglund kertoo.

Itseohjautuvuuteen valmistaudutaan askel kerrallaan ja monella tasolla.
– Esimiesten kanssa käsittelemme sitä, miten esimiestyötä on muutettava. Esimiehet tarvitsevat myös ohjausta tai koulutusta uudenlaiseen valmentavaan työotteeseen, Berglund sanoo.

Lue myös nämä

Arjen hallintaa ja osallisuutta – toimintaterapia Lausteella

Satulavuoren koulussa toimintaterapia on tärkeä osa lasten ja nuorten arjen tukiverkostoa. Tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä, osallisuutta ja elämänhallintaa niin, että arjesta muodostuu ennakoitavaa ja strukturoitua mutta samalla mielekästä ja motivoivaa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille lapsille ja nuorille. Oppilailla voi olla monenlaisia tuen tarpeita liittyen esimerkiksi oppimiseen, tunnesäätelyyn tai arjen taitoihin. Toimintaterapeutti Hanni

Kolumni: Onko lastensuojelun iso kuva Suomessa hukassa?

Viime aikoina olen joutunut yhä enemmän pohtimaan, mikä on lastensuojelun suunta Suomessa. Olemmeko tekemässä tietoisia valintoja vai reagoimassa tilanteisiin sattumanvaraisesti? Määrittävätkö valintoja vain tiukentuvat taloudelliset ehdot, vai onko meillä olemassa selkeä tavoite? Suomessa määriteltiin lastensuojelulle vuonna 2023 kansallinen visio: lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Visiotyöskentelyn jatkona piti aloittaa lastensuojelun kokonaisuudistuksen

Jos perhe jää yksin, lapsi jää yksin

Useimmissa lastensuojelutapauksissa ei ole kyse äärimmäisestä kaltoinkohtelusta, vaan elämän, lapsuuden ja vanhemmuuden haasteista. Vaikeitakin elämäntilanteita läpikäyvissä perheissä on usein paljon rakkautta, välittämistä ja yhteisöllisyyttä. Lastensuojelun tavoitetilana tulisi olla se, että perhettä tuetaan pysymään yhdessä. Ajatus ihmisen kasvamisesta terveemmäksi ja kyvykkäämmäksi ilman läheisverkostoaan, esimerkiksi valtion internaatissa, on todettu maailmanhistoriassa moneen kertaan erehtyneeksi. Lastensuojelun arjessa nähdään, että