Itseohjautuvat tiimit lisäävät asiakaslähtöisyyttä ja työssä viihtymistä

Vuoden 2019 helmikuussa noin 20 Lausteen työntekijää teki opintomatkan Hollantiin, jossa tutustuttiin vanhusten kotihoivaa tarjoavan Buurtzorgin toimintaan. Tämä voittoa tavoittelematon yritys on kuuluisa juuri itseohjautuvista tiimeistään, jotka toimivat ilman hierarkiaa tai esimiehiä.

Buurtzorg on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa neljän hengen tiimistä 14 000 työntekijän organisaatioksi, jonka konsepti kiinnostaa ympäri maailmaa. Se on myös valittu useana vuonna peräkkäin Hollannin parhaaksi työnantajaksi.

Lausteen avopalveluiden tiimiesimies Eeva-Stiina Hatakka uskoo, että malli voi lisätä työssä viihtymistä ja työn asiakaslähtöisyyttä myös Lausteella.
– Monen motivaatio työhön voi lisääntyä, jos on vapaammat kädet käyttää omaa ammattitaitoa asiakkaiden hyväksi, hän pohtii.

Uskon, että omassa tiimissäni moni on valmis entistä itseohjautuvampaan työtapaan.

Mari Manninen, perhekuntoutuksen esimies

Itseohjautuvissa tiimeissä työntekijöillä on vapaus, mutta myös vastuu omista töistään. Perhekuntoutuksen esimies Mari Manninen toteaa, että tämä vaatii työntekijöiltä paljon kokemusta ja varmuutta.
– Uskon, että omassa tiimissäni moni on valmis entistä itseohjautuvampaan työtapaan. Vanhojen rakenteiden ja roolien purkaminen on tässä ehkä isoin haaste, hän miettii.

Oppia ja oivalluksia

Eeva-Stiina Hatakka ja Mari Manninen kävivät yhdessä tutustumassa yhteen Buurtzorgin kotihoivatiimeistä.
Itseohjautuvassa tiimissä työntekijät päättävät keskenään tehtävistään, työvuoroistaan ja lomistaan. Asiakkaiden tarpeita kuunnellaan enemmän ja byrokratiaa on vähemmän. Toisaalta tiimiltä vaaditaan hyvää yhteishenkeä ja avointa keskustelua, jotta toiminta sujuu ilman ongelmia.

Myös itseohjautuvassa tiimissä on vaarana, että joku sen jäsenistä alkaa ottaa muita enemmän vastuuta.
– Kyllä heilläkin muodostuu tiimeissä rooleja, joita pitää sitten yhdessä keskustellen purkaa, Hatakka kuvailee.

Senkin oivalluksen reissu Hollantiin tarjosi, että Lausteella toimitaan jo nyt varsin itseohjautuvasti.
– Esimerkiksi perhekuntoutuksen työntekijät ovat jo pitkään suunnitelleet työvuoronsa sen mukaan, millaisia tarpeita asiakasperheillä on. Olemme ehkä jo puolivälissä matkaa, Manninen hymyilee.

Itseohjautuvuutta kohti koko henkilöstö osallistaen

Hollannin tutustumisreissun jälkeen Perhekuntoutuskeskus Lausteella on jatkettu työskentelyä kohti itseohjautuvaa organisaatiota.  Koko henkilöstön osallistavissa työpajoissa on kartoitettu työntekijöiden näkemyksiä asiakasarvoa lisäävistä ja heikentävistä asioista. Työpajojen tuloksia on analysoitu ja käyty läpi tiimeissä.
– Tiimit ovat saaneet tehtäväkseen valita työpajoissa nousseista aiheista omia pidemmän ja lyhyemmän aikavälin kehittämisteemoja. Kyseessä onkin ollut enemmän yhdessä ohjautuvuus kuin yksilöiden itseohjautuvuus, kertoo Perhekuntoutuskeskus Lausteen toiminnanjohtaja Kim Berglund kertoo.

Itseohjautuvuuteen valmistaudutaan askel kerrallaan ja monella tasolla.
– Esimiesten kanssa käsittelemme sitä, miten esimiestyötä on muutettava. Esimiehet tarvitsevat myös ohjausta tai koulutusta uudenlaiseen valmentavaan työotteeseen, Berglund sanoo.

Lue myös nämä

Pilke-lehden vuoden 2026 numero julkaistu

Lausteen oman lehden, Pilkkeen, vuoden 2026 numero on nyt julkaistu. Pilke on ilmestynyt vuodesta 2013 lähtien, ja tämä on lehden 13. numero. Lehden sisällössä pääsee tutustumaan eri palvelualueisiimme: sijaishuoltoon, perhehoitoon, perhekuntoutukseen, Satulavuoren kouluun ja Aamos Kuntoutus- ja terapiapalveluihin sekä Perheenä perille-, ARVOA360-, Tyttö olet helmi- ja Isät ja pojat puussa -hankkeisiin. Oman henkilöstömme lisäksi saimme

Vaikuttavuus alkaa ajattelutavasta

Lastensuojelun uusi avainsana on vaikuttavuus. Asiantuntijat tietävät, että sen saavuttaminen edellyttää muutoksia niin järjestelmän rakenteissa, osaamisessa kuin ajattelutavassakin. Lastensuojelu on murroksen keskellä. Alan julkinen kuva on edelleen vahvasti ongelmakeskeinen, vaikka lainsäädäntöä uudistetaan ja uusia toimintamalleja kehitetään. – Lastensuojelu on lähes kirosana, ja onnistumisen tarinat puuttuvat julkisesta keskustelusta lähes täysin, toteaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaalityön johtaja Soile

Lukuvuosi 2026-2027 käynnistyi Satulavuoren koulussa

Satulavuoren koulussa oppilaat opiskelevat vuosiluokilla 1–9 sekä TUVA-koulutuksessa. Koulupäiviin mahtuu monenlaisten tietojen, taitojen ja valmiuksien opettelua: osa harjoittelee vielä lukemaan oppimista ja toinen valmistautuu jo jatko-opintoihin. Lukuvuoden aikana opitaan opetussuunnitelman mukaisia taitoja, mutta etsitään myös omia kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia ja rakennetaan valmiuksia jatko-opintoihin ja tulevaisuuteen. Koulussa opitaan paljon siitä, millaista on olla toisten kanssa, tulla