Suomessa perheiden monimuotoisuus ulottuu myös sijaisvanhemmuuteen. Yhden vanhemman kotitaloudella on täysi mahdollisuus tarjota turvallinen ja rakastava koti sijoitetulle lapselle. Lainsäädäntö ei aseta esteitä yksinhuoltajan toimimiselle sijaisvanhempana, vaikka prosessissa arvioidaankin hakijan kokonaistilanne huolellisesti. Perhemuoto ei määritä sijaisvanhemmuuden onnistumista, vaan keskeistä on hakijan valmiudet vastata lapsen tarpeisiin.
Voiko yksinhuoltaja ryhtyä sijaisvanhemmaksi? Kaikki mitä sinun tulee tietää
Moni yksinhuoltaja pohtii mahdollisuuksiaan tarjota koti sijoitetulle lapselle. Vastaus tähän kysymykseen on yksiselitteinen: kyllä voi. Perhemuoto ei ole este sijaisvanhemmuudelle, sillä arvioinnissa keskitytään hakijan valmiuksiin, resursseihin ja kykyyn vastata sijoitetun lapsen tarpeisiin.
Sijaisvanhemmuus on tärkeä tehtävä, jossa tarjotaan turvallinen ja vakaa kasvuympäristö lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omassa perheessään. Yksinhuoltajuus tuo omat erityispiirteensä sijaisvanhemmuuteen, mutta monissa tapauksissa yksinhuoltajan kokemus perhe-elämän haasteista voi olla vahvuus.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että prosessissa on tiettyjä erityispiirteitä, joihin yksinhuoltajan on syytä varautua. Arviointiprosessissa tarkastellaan erityisesti tukiverkostoa, ajankäyttöä ja taloudellista tilannetta hieman eri painotuksilla kuin kahden vanhemman perheissä.
Mitä vaatimuksia yksinhuoltajalle asetetaan sijaisvanhemmuudessa?
Sijaisvanhemmuus edellyttää yksinhuoltajalta samoja perusvalmiuksia kuin muiltakin hakijoilta. Kaikkien sijaisvanhemmiksi haluavien tulee suorittaa PRIDE-valmennus, joka antaa valmiuksia sijaisvanhemmuuteen ja auttaa pohtimaan omia resursseja.
Kodin olosuhteiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että sijoitetulla lapsella on riittävästi tilaa ja mahdollisuus yksityisyyteen. Yksinhuoltajankin kodissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijoitetulle lapselle tulisi olla oma huone.
Taloudellisen tilanteen vakaus on tärkeä tekijä. Vaikka sijaisvanhemmuudesta maksetaan korvauksia, talouden perustan tulisi olla kunnossa ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä. Yksinhuoltajan tapauksessa taloudellista tilannetta saatetaan tarkastella erityisen huolellisesti.
Viranomaisten arviointiprosessissa yksinhuoltajan kohdalla korostuu erityisesti tukiverkoston merkitys. Koska yksinhuoltajalla ei ole puolisoa jakamassa vastuuta, on tärkeää osoittaa, että lähipiirissä on ihmisiä, jotka voivat tarvittaessa auttaa arjessa ja antaa tukea.
Ajankäytön suunnittelu on yksinhuoltajalle tärkeää. Arvioinnissa pohditaan, miten hakija pystyy yhdistämään työelämän, mahdollisten omien lasten tarpeet ja sijoitetun lapsen vaatiman ajan. Yksinhuoltajalta voidaan edellyttää konkreettista suunnitelmaa esimerkiksi siitä, miten toimia sijoitetun lapsen sairastuessa.
Miten yksinhuoltajan arki toimii sijaisvanhempana?
Arjen hallinta on yksinhuoltajasijaisvanhemman tärkeimpiä taitoja. Etukäteissuunnittelu ja rutiinit tuovat selkeyttä ja turvaa sekä omille että sijoitetuille lapsille. Käytännössä tämä voi tarkoittaa viikkokalenteria, jossa on selkeästi merkitty kunkin perheenjäsenen menot.
Tukiverkosto on yksinhuoltajan sijaisvanhemmuuden kulmakivi. Isovanhemmat, ystävät, naapurit ja muut läheiset ihmiset voivat tarjota korvaamatonta apua arjessa. Tukea kannattaa etsiä myös vertaisryhmistä, joissa voi jakaa kokemuksia muiden sijaisvanhempien kanssa.
Työelämän ja sijaisvanhemmuuden yhteensovittaminen vaatii joustoa ja ennakointia. Moni yksinhuoltajasijaisvanhempi on neuvotellut työpaikallaan joustavia työaikoja tai etätyömahdollisuuksia. Joissain tapauksissa voi olla tarpeen harkita työajan lyhentämistä tai ylimääräistä lomaa ainakin sijoituksen alkuvaiheessa.
Omien lasten ja sijoitettujen lasten välinen dynamiikka on huomioitava erityisesti yksinhuoltajaperheessä. On tärkeää varata aikaa myös kahdenkeskiseen olemiseen kunkin lapsen kanssa. Perheen yhteinen tekeminen ja avoin keskustelu auttavat luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Ajankäytön hallinta korostuu, kun perheen ainoana aikuisena on huolehdittava kaikista käytännön asioista. Kalenteriin kannattaa merkitä myös omaa aikaa, sillä itsestä huolehtiminen on edellytys jaksamiselle vaativassa tehtävässä.
Yksinhuoltaja sijaisvanhempana – yhteenveto ja seuraavat askeleet
Yksinhuoltajuus ja sijaisvanhemmuus sopivat hyvin yhteen, kun perusedellytykset ovat kunnossa. Tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat riittävä tukiverkosto, realistinen ajankäytön suunnittelu sekä taloudellinen vakaus. Yksinhuoltajasijaisvanhemman vahvuuksina voivat olla joustavuus, selkeät rutiinit ja vahva sitoutuminen.
Jos olet yksinhuoltaja ja kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä sijaishuollon palveluita tarjoavaan tahoon kuten Perhekuntoutuskeskus Lausteeseen. Sieltä saat tietoa seuraavasta alkavasta PRIDE-valmennuksesta, joka on pakollinen kaikille sijaisvanhemmiksi aikoville.
Kannattaa myös etsiä vertaistukea ja keskustella muiden sijaisvanhempien kanssa. Heidän kokemuksensa ja käytännön vinkkinsä voivat olla korvaamattomia, kun pohdit omia mahdollisuuksiasi ja haasteita. Muista, että sijaisvanhemmuus on vaativa mutta myös äärimmäisen palkitseva tehtävä.
Perhekuntoutuskeskus Lauste tarjoaa tukea ja ohjausta sijaisvanhemmuuden kaikissa vaiheissa. Meillä on pitkä kokemus sijaishuollon palveluista, ja ymmärrämme erilaisten perheiden tarpeet. Sijaisvanhempana et ole koskaan yksin tehtävässäsi, vaan tukenamme on moniammatillinen tiimi, joka auttaa sinua tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa sijoitetulle lapselle.
Jos koet, että yksinhuoltajana voisit tarjota turvallisen ja rakastavan kodin sijoitetulle lapselle, ota rohkeasti ensimmäinen askel kohti sijaisvanhemmuutta. Jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden turvalliseen kasvuympäristöön, ja sinä voit olla se aikuinen, joka sen mahdollistaa.
