Voiko sijaisperheenä toimia, vaikka olisi jo omia lapsia?
Perheen biologinen tilanne ei ole este sijaisvanhemmuudelle. Suomessa sijaisvanhemmiksi voivat hakeutua monenlaiset perheet, mukaan lukien ne, joissa on jo omia lapsia. Itse asiassa vanhemmuuden kokemus voi tarjota arvokasta pohjaa sijaisvanhemmuuteen, sillä lapsiperheen arki ja sen haasteet ovat jo tuttuja. Sijaisvanhemmilta odotetaan vakaata elämäntilannetta, riittävää terveyttä, välittävää asennetta ja halua sitoutua lapsen elämään pitkäjänteisesti. Omat lapset perheen kodissa voivat toimia merkittävänä voimavarana – he voivat auttaa sijoitettua lasta sopeutumaan ja tarjota tälle vertaistukea.
Miten omat lapset huomioidaan sijaisperheeksi hakeutumisessa?
Sijaisvanhemmiksi hakeutuvien perheiden arvioinnissa koko perheen dynamiikka on keskeisessä roolissa. Prosessissa huomioidaan tarkasti myös perheen omat lapset, joiden kanssa keskustellaan ikätason mukaisesti. Lasten näkemykset ja ajatukset sijaisperhetoiminnasta otetaan vakavasti, sillä sijoitus vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin.
Valmennuksen aikana arvioidaan, miten perheen sisäinen kommunikaatio toimii. Erityisen tärkeää on varmistaa, että omat lapset ovat valmiita jakamaan kotinsa, vanhempansa ja arjen tilan uuden perheenjäsenen kanssa. Vanhempien kyky huomioida kaikkien lasten tarpeet tasapuolisesti on merkittävä tekijä arvioinnissa.
Valmennusprosessissa perhe käy läpi erilaisia mahdollisia tilanteita ja pohtii yhdessä, miten sijoitetun lapsen tulo vaikuttaisi perheen arkeen. Tämän reflektoinnin tavoitteena on varmistaa, että sijoitus on myönteinen kokemus kaikille osapuolille, myös perheen omille lapsille.
Millaisia haasteita sijoitettu lapsi voi tuoda perheeseen, jossa on jo omia lapsia?
Sijoitetun lapsen saapuminen tuo mukanaan dynaamisia muutoksia perheen arkeen. Haasteista keskeisimpiä on sisarussuhteiden muodostuminen, joka ei aina tapahdu kivuttomasti. Perheen omat lapset saattavat kokea mustasukkaisuutta, kun vanhempien huomio jakautuu uudella tavalla. Sijoitettu lapsi taas voi kantaa mukanaan vaikeita kokemuksia, jotka näkyvät käytöksessä esimerkiksi vetäytymisenä, uhmana tai vaikeuksina rajojen hyväksymisessä.
Myös perheen sisäiset roolit voivat muuttua, mikä voi aiheuttaa hämmennystä. Omat lapset voivat kokea vastuuta sijoitetun lapsen hyvinvoinnista, mikä ei aina ole ikätasolle sopivaa. Perheen yksityisyys muuttuu, kun kodissa käy enemmän ammattilaisia ja yhteistyötahoja.
Voiko sijaissisaruus olla rikkaus?
Perheen lapset voivat toimia korvaamattomana vertaistukena sijoitetulle lapselle. He tarjoavat luonnollisen mallin sosiaaliselle kanssakäymiselle ja auttavat uutta tulokasta integroitumaan perheeseen sekä laajempiin sosiaalisiin verkostoihin kuten kouluun ja harrastuksiin.
Vanhempien aiempi kokemus lasten kasvattamisesta on merkittävä etu. He tuntevat lapsen kehityksen vaiheet ja ovat kehittäneet käytännön taitoja arjen haasteista selviytymiseen. Useamman lapsen perheissä on usein jo valmiiksi kehittyneet vuorovaikutustaidot ja kyky ratkoa konflikteja, mikä auttaa sijoituksen onnistumisessa.
Perheen omat lapset voivat oppia sijaisperhetoiminnan kautta suvaitsevaisuutta, empatiaa ja erilaisuuden hyväksymistä. Nämä arvot ja taidot kantavat pitkälle elämässä ja muokkaavat heidän maailmankuvaansa avoimemmaksi.
Miten valmistaa omat lapset uuden perheenjäsenen tuloon?
Avoin keskustelu on avainasemassa, kun perhettä valmistellaan sijaislapsen tuloon. Lapsille tulee kertoa ikätasoisesti, mitä sijaisvanhemmuus tarkoittaa ja miksi jotkut lapset tarvitsevat väliaikaisen tai pitkäaikaisen kodin. Tärkeää on korostaa, että kyse ei ole perheen omien lasten syrjäyttämisestä vaan auttamisesta.
Lasten kysymyksille ja huolille on annettava tilaa. Monet lapset saattavat pohtia, miten heidän arkensa muuttuu, jääkö heille riittävästi aikaa vanhempien kanssa tai mitä heidän kavereillensa tulisi kertoa. Näistä asioista kannattaa puhua etukäteen.
Konkreettisia valmisteluja voi tehdä yhdessä, kuten järjestää tilaa tulevalle perheenjäsenelle tai miettiä yhteisiä perheen aktiviteetteja. On myös hyvä kertoa lapsille tukimuodoista, joita koko perheelle on tarjolla sijoituksen aikana, kuten työnohjaus, vertaistukiryhmät ja mahdollisuus keskustella ammattilaisten kanssa.
Sijaisperhetoiminnan vaikutus omaan perhe-elämään – mitä tulee tietää?
Sijaisperheeksi ryhtyminen muuttaa perheen arkea monin tavoin. Ajankäyttö muuttuu, sillä sijoitetun lapsen tarpeet, tapaamiset biologisten vanhempien kanssa sekä yhteistyö viranomaisten kanssa vaativat aikaa. Perheen on hyvä miettiä etukäteen, miten varmistetaan riittävä yhteinen aika ja myös vanhempien kahdenkeskinen aika.
Perheen loma-ajat ja juhlapyhät voivat saada uusia muotoja, kun niihin saattaa liittyä sijoitetun lapsen vierailuja oman perheensä luona. Yksityisyys muuttuu, kun perheeseen tulee uusi jäsen omine verkostoineen.
Toimiva sijaisvanhemmuus edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä sekä tasapainon löytämistä perheen kaikkien jäsenten tarpeiden huomioimisessa. Monet sijaisperheet kertovat, että parhaiten arki sujuu, kun päivittäisistä rutiineista pidetään kiinni ja kommunikaatio perheen sisällä on avointa ja suoraa.
Sijaisperheenä toimimisen mahdollisuudet
Sijaisperheeksi ryhtyminen on merkittävä päätös, joka koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Kun perheessä on jo omia lapsia, tuo se mukanaan sekä erityisiä haasteita että ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Olemassa oleva perhedynamiikka voi toimia vakaana pohjana, johon sijoitettu lapsi voi turvallisesti liittyä.
Tärkeintä on rehellinen arviointi perheen voimavaroista, kaikkien perheenjäsenten mielipiteiden kuunteleminen ja riittävä valmistautuminen. Parhaimmillaan sijaisperheenä toimiminen rikastuttaa kaikkien perheenjäsenten elämää ja tarjoaa sijoitetulle lapselle turvallisen kasvuympäristön. Sijaisperhetoiminta ei ole vain auttamistyötä vaan myös matka, joka opettaa koko perheelle uusia taitoja ja näkökulmia.
