Suomen lastensuojelulaki takaa huoltajille merkittäviä oikeuksia, vaikka lapsi olisikin sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vanhemmille kuuluu oikeus säännölliseen yhteydenpitoon, osallistuminen lasta koskeviin neuvotteluihin ja päätöksentekoon sekä tiedonsaanti lapsen asioista. Sijaishuollon aikana vanhemmat säilyttävät huoltajuuden, mikä tarkoittaa, että heillä on oikeus vaikuttaa moniin lapsensa elämän keskeisiin asioihin. Nämä oikeudet tukevat perheen jälleenyhdistämisen tavoitetta, joka on yksi sijaishuollon perusperiaatteista.
Mitkä ovat vanhempien oikeudet sijaishuollon aikana?
Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle ei tarkoita vanhemmuuden päättymistä juridisessa mielessä. Vanhemmat säilyttävät huoltajuuden sijaishuollon aikana, vaikka lapsen päivittäinen hoito ja kasvatus siirtyykin sijaishuoltopaikan vastuulle. Keskeisimpiin oikeuksiin kuuluu tapaamisoikeus, joka mahdollistaa säännöllisen yhteydenpidon lapseen. Tämä on tärkeää sekä lapsen että vanhemman hyvinvoinnin kannalta.
Vanhemmilla on myös tiedonsaantioikeus, joka tarkoittaa, että heillä on oikeus saada tietoa lapsensa asioista, terveydentilasta, koulumenestyksestä ja muista merkittävistä tapahtumista. Lisäksi vanhemmilla on oikeus osallistua lasta koskevien suunnitelmien tekemiseen ja päätöksentekoon, mikä konkretisoituu erityisesti asiakassuunnitelman laatimisessa.
Lastensuojelulain mukaan sijaishuollon aikana on työskenneltävä aktiivisesti perheen jälleenyhdistämisen eteen, mikä korostaa vanhempien oikeuksien merkitystä. Meillä Perhekuntoutuskeskus Lausteella vanhempien osallistuminen lapsen elämään nähdään ensiarvoisen tärkeänä osana onnistunutta sijaishuoltoa ja lapsen kuntoutumista.
Miten vanhempi voi pitää yhteyttä lapseen sijaishuollon aikana?
Yhteydenpito lapseen on yksi vanhempien tärkeimmistä oikeuksista sijaishuollon aikana. Tapaamisista sovitaan yleensä lapsen asiakassuunnitelmassa, jossa määritellään tapaamisten tiheys, kesto ja mahdolliset erityisjärjestelyt. Tapaamisia voidaan järjestää sijaishuoltopaikassa, vanhempien kotona tai muussa sovitussa paikassa, riippuen lapsen tilanteesta ja edun toteutumisesta.
Kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon lisäksi vanhemmat voivat pitää yhteyttä lapseen puhelimitse, kirjeitse ja digitaalisten viestintävälineiden avulla. Monissa sijaishuoltopaikoissa on sovitut soittoajat, jolloin yhteydenpito on helpointa järjestää. Myös lomajaksojen järjestäminen kotiin on tärkeä osa yhteydenpitoa, jos se on lapsen edun mukaista.
Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa vain erityisistä syistä, ja tällöin asiasta tehdään aina virallinen päätös, johon vanhemmalla on oikeus hakea muutosta. Rajoitustoimenpiteet ovat aina määräaikaisia ja niiden jatkamista arvioidaan säännöllisesti. Jos vanhempi kokee, että yhteydenpitoa rajoitetaan perusteettomasti, hänellä on oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Mitä oikeuksia vanhemmilla on osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon?
Vanhemmilla on sijaishuollon aikana oikeus osallistua lasta koskeviin neuvotteluihin ja palavereihin. Erityisen tärkeä on asiakassuunnitelmapalaveri, jossa käsitellään lapsen hoidon ja kasvatuksen tavoitteita, vanhempien tukemista sekä yhteydenpitoa. Vanhemman näkemykset tulee huomioida suunnitelmaa laadittaessa, vaikka lopulliset päätökset tehdäänkin lapsen edun perusteella.
Vanhemmilla on oikeus vaikuttaa lapsensa terveydenhuoltoon liittyviin päätöksiin, kuten lääkitystä ja terapioita koskeviin asioihin. Tämä oikeus perustuu huoltajuuteen, joka säilyy sijaishuollon aikana, ellei sitä ole erikseen rajoitettu. Myös lapsen koulutukseen liittyvissä asioissa vanhemmilla on puhevaltaa, ja heitä tulisi kuulla esimerkiksi erityisopetusta koskevissa päätöksissä.
Sijaishuollon aikana vanhemmilla on mahdollisuus osallistua myös lapsen harrastustoiminnan suunnitteluun ja uskonnolliseen kasvatukseen liittyviin päätöksiin. Vanhempien osallistuminen päätöksentekoon tukee perheen yhtenäisyyttä ja edistää lapsen hyvinvointia sijaishuollon aikana.
Vanhempien oikeudet sijaishuollon päättyessä – mitä tulisi tietää?
Sijaishuollon päättyessä vanhemmilla on oikeus saada tukea perheen jälleenyhdistämiseen. Jos lapsi palaa kotiin, vanhemmilla on oikeus perheen yhdistämistä tukeviin palveluihin, kuten perhetyöhön, kotipalveluun tai perhekuntoutukseen. Nämä palvelut ovat tärkeitä, jotta siirtymä sijaishuollosta kotiin sujuisi mahdollisimman hyvin.
Jos lapsi siirtyy sijaishuollosta jälkihuoltoon, vanhemmilla on edelleen oikeus osallistua jälkihuoltosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen, vaikka nuori olisikin jo täysi-ikäinen. Vanhempien tuki on usein merkittävää myös itsenäistyvälle nuorelle.
Sijaishuollon päättyessä vanhemmilla on myös oikeus saada tietoa saatavilla olevista tukipalveluista ja taloudellisista tukimuodoista. Perhekuntoutuskeskus Lauste tarjoaa sijoituksen päättyessä tukea sekä lapselle että vanhemmille, jotta paluu normaaliin arkeen sujuisi mahdollisimman sujuvasti. Saumaton yhteistyö sosiaalitoimen, sijaishuoltopaikan ja vanhempien välillä on avainasemassa sijaishuollon päättymisvaiheessa.
Vanhempien aktiivinen osallistuminen lapsen elämään sijaishuollon aikana luo pohjan onnistuneelle kotiutumiselle tai jälkihuoltoon siirtymiselle. Oikeuksien lisäksi vanhemmilla on myös vastuu työskennellä niiden olosuhteiden muuttamiseksi, jotka alun perin johtivat lapsen sijoitukseen kodin ulkopuolelle.
