Lastensuojelun lainsäädännössä kodin ulkopuolinen hoito määritellään järjestelyksi, jossa lapsen hoito ja kasvatus toteutetaan joko perheessä tai laitoksessa. Tämä järjestely astuu voimaan, kun lapsen hyvinvointi, turvallisuus tai kehitys on vaarantunut, eivätkä avohuollon tukitoimet ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi. Kysymys on siis lastensuojelun toimenpiteestä, joka pyrkii turvaamaan lapsen edun, kun hänen omassa kodissaan asuminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on aina lapsen edun toteutuminen ja väliaikainen ratkaisu ennen perheenyhdistämistä.
Mitä sijaishuolto tarkoittaa lastensuojelussa?
Lastensuojelulain mukaan tämä hoitomuoto merkitsee huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Kyseessä on lastensuojelun viimesijainen keino turvata lapsen hyvinvointi tilanteessa, jossa muut tukitoimet eivät ole riittäviä tai mahdollisia.
Järjestelmän päätarkoituksena on tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö, hoiva ja huolenpito sekä tukea lapsen tasapainoista kehitystä. Tärkeää on huomioida, että huoltajuus säilyy edelleen lapsen huoltajilla, vaikka lapsi ei asuisi kotona. Viranomaisilla on kuitenkin vastuu useista lasta koskevista päätöksistä tämän ajanjakson aikana.
Suomessa tämä lastensuojelun muoto voidaan järjestää useilla tavoilla: perhehoitona sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai laitoshuoltona lastensuojelulaitoksessa. Sijoituspaikan valinnassa pyritään aina huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet, jotta ratkaisu tukisi parhaiten lapsen kasvua ja kehitystä. Me Perhekuntoutuskeskus Lausteella tarjoamme erilaisia yksilöllisiä sijaishuollon palveluita, joissa lapsen hyvinvointi on toimintamme perusta.
Milloin lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon?
Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimesijainen keino ja vaatii aina painavat perusteet. Lastensuojelulaki määrittelee tarkat kriteerit, joiden täyttyessä lapsi voidaan sijoittaa. Näitä ovat vakavat puutteet lapsen huolenpidossa, muut kasvuolosuhteet jotka uhkaavat vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai lapsen oma toiminta joka vaarantaa hänen kehitystään tai terveyttään.
Huostaanotto on prosessi, jossa sosiaaliviranomaiset ottavat vastuun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Tähän päädytään, kun aiemmat tukitoimet eivät ole auttaneet ja lapsen etu vaatii sijoitusta. Kiireellinen sijoitus puolestaan tehdään, kun lapsi on välittömässä vaarassa eikä tilannetta voida muutoin ratkaista.
Päätöksentekoprosessi sijoituksen yhteydessä on tarkoin säädelty. Sosiaalityöntekijät arvioivat perheen tilanteen kokonaisvaltaisesti ja valmistelevat asiaa huolellisesti. Päätöksen huostaanotosta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jos asiassa vallitsee yhteisymmärrys. Muussa tapauksessa päätösvalta on hallinto-oikeudella. Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluiksi prosessin jokaisessa vaiheessa ja heillä on myös valitusoikeus tehdyistä päätöksistä.
Miten sijaishuolto eroaa avohuollon tukitoimista?
Merkittävin ero näiden kahden lastensuojelun muodon välillä on niiden intensiteetti ja vaikutus perheen arkeen. Avohuollon tukitoimet toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa, ja ne perustuvat aina vapaaehtoisuuteen. Niissä lapsi asuu pääsääntöisesti omassa kodissaan ja perhe saa tukea arkeensa. Sijaishuollossa lapsi muuttaa asumaan kodin ulkopuolelle, vaikka yhteydenpito omaan perheeseen säilyykin.
Oikeudellisesti avohuollon tukitoimissa lapsen huoltajat säilyttävät täyden päätösvallan lasta koskevissa asioissa. Sijaishuollossa osa tästä päätösvallasta siirtyy viranomaisille, vaikka huoltajuus säilyykin vanhemmilla. Tämä vaikuttaa merkittävästi perheen tilanteeseen ja dynamiikkaan.
Lastensuojelulain mukaan avohuollon tukitoimet ovat aina ensisijaisia. Sijoitukseen turvaudutaan vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Jokainen tilanne arvioidaan yksilöllisesti, ja lähtökohtana on aina lapsen etu sekä pyrkimys tukea perheen yhtenäisyyttä. Tarjoamme Lausteella myös monipuolisia avopalveluita, joiden avulla pyritään tukemaan perhettä siten, että sijaishuollon tarvetta ei syntyisi.
Millaisia sijaishuollon muotoja on olemassa?
Suomessa sijaishuolto voidaan järjestää pääasiassa kolmella eri tavalla, joilla jokaisella on omat erityispiirteensä. Perhehoito on näistä yleisin ja ensisijainen muoto. Siinä sijoitettu lapsi asuu sijaisperheessä, joka tarjoaa kodinomaisen ympäristön. Sijaisperheet saavat koulutusta ja tukea tehtäväänsä, mutta kyseessä ei ole ammatillinen toiminta vaan perheessä asuminen.
Ammatillinen perhekoti sijoittuu perhehoidon ja laitoshoidon välimaastoon. Näissä toiminta on ammatillista ja luvanvaraista, mutta ympäristö on kodinomainen. Perhekodeissa työskentelevillä on alan koulutus ja kokemusta, mikä mahdollistaa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten hoitamisen.
Laitoshoito tapahtuu lastensuojelulaitoksissa kuten lastenkodeissa, nuorisokodeissa tai koulukodeissa. Laitoshoitoon sijoitetaan yleensä vaativampaa hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Laitoksissa on ammatillinen henkilökunta ja strukturoidumpi ympäristö, joka voi tarjota vahvempaa tukea haastavissa tilanteissa.
Sijoituspaikan valinnassa huomioidaan aina lapsen yksilölliset tarpeet, ikä, sisarussuhteet sekä kulttuurinen tausta. Tavoitteena on löytää lapselle parhaiten soveltuva sijoituspaikka, joka vastaa hänen tarpeitaan. Me Lausteella tarjoamme useita erilaisia sijaishuollon muotoja, jotta voimme vastata lasten erilaisiin tarpeisiin yksilöllisesti.
Sijaishuollon keskeiset tavoitteet ja yhteenveto
Sijaishuollon tärkein päämäärä on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö, jossa hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehityksensä on turvattu. Myös lapsen oikeus säilyttää yhteys omaan perheeseensä ja kulttuuritaustaansa on keskeinen periaate.
Sijaishuollon aikana pyritään tukemaan lapsen identiteetin kehitystä, sosiaalisia suhteita ja itsenäistymistä ikätason mukaisesti. Samalla työskennellään aktiivisesti lapsen oman perheen kanssa tilanteen parantamiseksi, jotta perheen jälleenyhdistäminen olisi mahdollista. Aina tulisi muistaa, että sijoitus on lähtökohtaisesti väliaikainen ratkaisu.
Perheille, jotka kohtaavat kysymyksiä sijaishuoltoon liittyen, on tärkeää etsiä tietoa ja tukea. Kunnan sosiaalitoimi, lastensuojelun työntekijät ja erilaiset järjestöt tarjoavat neuvontaa ja tukipalveluita. Myös me Perhekuntoutuskeskus Lausteella olemme valmiita auttamaan ja tarjoamaan tietoa sekä palveluita perheiden erilaisiin tilanteisiin.
Sijaishuolto on aina viimesijainen keino, mutta joskus välttämätön lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Prosessin kaikissa vaiheissa tulisi kuulla sekä lasta että vanhempia ja pyrkiä tekemään ratkaisuja, jotka parhaiten tukevat lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön ja tasapainoiseen kehitykseen.
