Sijaishuollon kesto Suomessa määräytyy useiden tekijöiden perusteella, ja se voi vaihdella lyhytaikaisesta väliaikaisesta sijoituksesta aina täysi-ikäisyyteen asti jatkuvaan huolenpitoon. Sijoituksen pituus riippuu lapsen ja perheen yksilöllisestä tilanteesta, huostaanoton perusteista sekä lapsen edun toteutumisesta. Lastensuojelulaki asettaa raamit sijoituksen kestolle, mutta jokainen tapaus arvioidaan yksilöllisesti huomioiden lapsen hyvinvoinnin tarpeet.
Kuinka kauan lapsi voi olla sijaishuollossa? Tärkeimmät perustiedot vuonna 2024
Sijaishuollon kesto vaihtelee merkittävästi sijoitusmuodon mukaan. Suomessa lapsen sijaishuolto voi olla joko lyhytaikaista tai pitkäkestoista, riippuen sijoituksen perusteista ja lapsen tilanteesta. Lyhytaikaiset, kiireelliset sijoitukset kestävät tavallisesti korkeintaan 30 vuorokautta, mutta niitä voidaan tarvittaessa jatkaa toiset 30 vuorokautta.
Avohuollon tukitoimena tehtävä sijoitus on määräaikainen ja kestää yleensä enintään kolme kuukautta kerrallaan. Sen tarkoitus on arvioida lapsen tai perheen tuen tarvetta tai kuntouttaa lasta. Varsinainen huostaanotto taas jatkuu niin kauan kuin sen edellytykset ovat voimassa ja se on lapsen edun mukaista, kuitenkin enintään siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Sijaishuolto voi toteutua perhehoidossa, ammatillisessa perhekodissa, lastensuojelulaitoksessa tai erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevien lasten kohdalla erityisen huolenpidon yksikössä. Sijoitusmuoto vaikuttaa usein myös sijoituksen suunniteltuun kestoon.
Mitkä tekijät vaikuttavat sijaishuollon kestoon?
Sijaishuollon kestoon vaikuttaa olennaisesti lapsen ja perheen kokonaistilanne. Lapsen ikä on merkittävä tekijä – mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä tärkeämpää on pyrkiä löytämään pysyvä ratkaisu nopeasti. Vanhempien lasten kohdalla sijoitus saattaa jatkua täysi-ikäisyyteen asti.
Huostaanoton perusteet määrittävät vahvasti sijoituksen kestoa. Jos kyseessä on vakava lapsen turvallisuutta uhkaava tilanne, kuten väkivalta tai päihdeongelmat perheessä, sijoitus voi olla pitkäkestoinen. Tilanteissa, joissa vanhemman tilapäinen uupumus tai kriisi on johtanut sijoitukseen, kesto on yleensä lyhyempi.
Perheen tilanteen kehittyminen ja vanhempien kuntoutuminen ovat avainasemassa. Kun lapsen oman perheen tilanne kohenee riittävästi, voidaan alkaa suunnitella lapsen paluuta kotiin. Myös lapsen oma kuntoutuminen, esimerkiksi vakavista käytösongelmista tai päihdeongelmista, vaikuttaa sijoituksen kestoon.
Asiakassuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen määrittävät sijaishuollon kestoa käytännössä. Näitä tavoitteita tarkastellaan säännöllisesti asiakassuunnitelmaneuvotteluissa.
Miten sijaishuoltoa arvioidaan ja milloin se voidaan päättää?
Sijaishuollon tarvetta arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa pidettävissä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa tarkastellaan lapsen ja perheen tilanteen kehittymistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arviointiin osallistuvat lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lapsi itse ikätasonsa mukaisesti, lapsen vanhemmat sekä sijaishuoltopaikan edustajat.
Asiakassuunnitelman tarkistusprosessissa arvioidaan, onko huostaanoton jatkamiselle edelleen perusteita vai voidaanko sijoitus päättää. Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on lopetettava, kun siihen ei enää ole perusteita. Tämä edellyttää, että lapsen kasvuolosuhteet ovat olennaisesti parantuneet ja pysyvästi muuttuneet.
Sijaishuolto voidaan päättää, kun lapsen oman perheen tilanne on kohentunut riittävästi, vanhemmat pystyvät huolehtimaan lapsesta ja tarjoamaan turvallisen kasvuympäristön. Lapsen kotiuttaminen tapahtuu yleensä vaiheittain, esimerkiksi lisäämällä vähitellen kotilomien määrää ennen varsinaista kotiutumista.
Sijaishuollon päättyessä lapsen täyttäessä 18 vuotta, alkaa jälkihuollon vaihe. Jälkihuolto tarjoaa nuorelle tukea itsenäistymiseen ja se jatkuu siihen asti, kun nuori täyttää 25 vuotta. Jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista, mutta kunnalla on velvollisuus järjestää sitä.
Sijaishuollon keston tärkeimmät huomiot ja johtopäätökset
Sijaishuollon kestoa määrittävistä tekijöistä tärkein on lapsen etu. Kaikissa lastensuojelun toimenpiteissä pyritään aina löytämään ratkaisu, joka parhaiten turvaa lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin. Joskus tämä tarkoittaa pitkäaikaista sijoitusta, toisinaan taas lyhytaikainen sijoitus on riittävä tukitoimi.
Perheen jälleenyhdistäminen on aina sijaishuollon tavoitteena, ellei se ole selkeästi lapsen edun vastaista. Sosiaalityöntekijöiden velvollisuus on työskennellä aktiivisesti perheen kanssa ja tarjota tukea, jotta lapsi voisi palata omaan kotiinsa. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa koko sijoituksen ajan.
Vanhemmille ja perheille tärkeä käytännön neuvo on sitoutua aktiivisesti työskentelyyn lastensuojelun kanssa. Avoin kommunikaatio, sovittuihin tukitoimiin osallistuminen ja omien haasteiden työstäminen edesauttavat tilanteen paranemista ja voivat lyhentää sijaishuollon kestoa merkittävästi.
Me Perhekuntoutuskeskus Lausteella autamme perheitä haastavissa tilanteissa. Yksiköissämme on asiantuntemusta sekä lyhytaikaisiin kiireellisiin sijoituksiin että pitkäkestoisempaan huolenpitoon, erityisesti lapsille, joilla on vaikeita käytösongelmia tai joiden käyttäytyminen vaarantaa heidän kehitystään. Tarvittaessa lisätietoja sijaishuollosta ja sen kestosta voi tiedustella sosiaalityöntekijältä tai ottaa yhteyttä meihin.
