Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.

20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä biologista poikaa. Aiemmin perhekotina toimineessa 450 neliön rakennuksessa mahtuukin hyvin kasvattamaan lapsia sekä hoitamaan chihuahua-koiria, kanoja, viiriäisiä, fasaaneja ja juoksuankkoja.

Perhekuntoutuskeskus Lausteen kautta perheeseen on sijoitettu useampi sisarus.

– Olimme toimineet tukiperheenä jo jonkin aikaa. Sen jälkeen tuntui helpolta siirtyä perhehoitajaksi ja tarjota lapsille pysyvä koti, Satu ja Jens kertovat.

– Jokainen lapsistamme on omanlaisensa persoona. Siinä missä yksi on ujo ja hiljainen kodin ulkopuolella, toinen on varsinainen remupetteri. Kaikilla oli myös erilaiset haasteensa, kun he tulivat meille. Nyt näkee selkeästi, miten he ovat hyötyneet ajastaan meillä.

”Asumme onnellisessa paikassa”

Nousiaisissa arki on aivan tavallista lapsiperheen arkea. Aamulla lapset lähtevät päiväkotiin ja kouluun.

– Arjen rutiinit toistuvat, mutta kahta samanlaista päivää ei ole. Meillä on eloisa ilmapiiri eikä ole yksinäistä hetkeä. Parasta perhehoitajana on se, kun näkee miten lapset kehittyvät.

– Asumme onnellisessa paikassa. Koulu on niin lähellä, että lapset voivat kävellä sinne itse eikä heidän tarvitse ylittää yhtään tietä. Meidän kotieläimemme ja lemmikkimme ovat selvästi tehneet lapsille hyvää ja rauhoittaneet mieltä.

– Jos jotain eroa on omien poikien lapsuuteen, niin se, miten huolehtii ja vahtii enemmän. Meillä ei kuitenkaan erotella lapsia sukunimen mukaan, vaan kaikki on samaa porukkaa ja kaikilla on samat säännöt. Vastuu toisten lapsista tuntuu välillä painavalta, mutta myös palkitsevalta, kun pystyy antamaan eväitä elämään.

Perhekuntoutuskeskus Lauste mukana arjessa

Itsekin perhehoitajana toimiva Jennica Kainulainen on nyt perhehoidonohjaaja Perhekuntoutuskeskus Lausteella ja auttaa työkseen muun muassa Satua ja Jensiä perheineen.

– Tarjoamme perhehoitajille monipuolista tukea ja ohjausta koko perhehoidon ajaksi. Ympärivuorokautinen puhelinpäivystys tuo turvaa eikä asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin, Kainulainen lupaa.

Satu on samaa mieltä ja kokee saaneensa paljon tukea Lausteen henkilökunnalta:

– Voin laittaa 24/7 viestiä Lausteen työntekijöille.

Sijoitetuilla lapsilla on oikeus tärkeisiin ihmissuhteisiin, ja niitä pyritäänkin tukemaan kaikin tavoin sijoituksen aikana. Sijoitus kestää yleensä vuosia, vaikka tavoitteena on aina, että lapsi voisi muuttaa takaisin omaan kotiinsa. Tämän vuoksi suhteiden ylläpitäminen biologisiin vanhempiin on tärkeää.

– Itselleni kaikkein suurin apu on ollut siinä, miten Lauste on hoitanut yhteydet ja järjestänyt asiat eri tahojen kanssa, esimerkiksi tapaamisten hoitamiset. Minun ei ole tarvinnut huolehtia käytännön järjestelyistä, vaan olen saanut keskittyä lasten hoitamiseen.

– Lasten tullessa meille järjestettiin erilaisia yhteistyö- ja arviokäyntejä. Lausteelta osallistuttiin käynteihin ja he pystyivät kertomaan asiantuntijanäkemyksensä tilanteista ja myös siitä, miten tapaamisissa on mennyt.

Maalaisjärjellä pääsee pitkälle

Satu ja Jens tietävät, mitä sijaisperheenä toimiminen vaatii ja millainen on hyvä sijaisvanhempi. Kummallakaan ei ole sosiaali- tai terveysalan tutkintoja, vaan molemmat luottavat maalaisjärkeen.

– Hyvä sijaisvanhempi on sellainen, jolla on maalaisjärkeä. Ja lapsista pitää tietysti tykätä. Meillä on ollut tosi helpot lapset, mutta tukea saa, jos lapsella on esimerkiksi joku diagnosoitu sairaus.

– Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan koulutuksiin, jos yhtään on kiinnostunut aiheesta. Koulutus ei vielä sido mihinkään. Tukiperheenä näkee, tykkääkö toiminnasta ja tuntuuko se itselle sopivalta. Sen jälkeen on helpompi miettiä sijaisperheenä toimimista.

Jennica Kainulainen on samaa mieltä:

– Yksin ei murheiden ja haasteiden takia tarvitse jäädä. Meidän tehtävämme on olla perhehoitajien, biologisen verkoston sekä lapsen tukena koko sijoituksen ajan.

 


Ilmoittaudu mukaan valmennuksiin täältä


 

Lue myös nämä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin

Nuorten ääni mukaan Lastensuojelun käsikirjaan

Perhekuntoutuskeskus Lausteen nuoria oli mukana työpajoissa, joissa he pääsivät osallistumaan Käsikirja lastensuojelusta lapsille ja nuorille -hankkeeseen. Yhteisissä keskusteluissa ja työskentelyssä Lausteen nuoret toivat ilmi omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, mikä on lapselle tärkeää lastensuojelua koskevaa tietoa, ja miten tämä tieto tulisi esittää käsikirjassa. Lasten ja nuorten oma käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun asiakkaina oleville sekä

Safewards-toimintamalli sijaishuollossa: enemmän turvallisuutta, vähemmän konflikteja

Britanniassa aikuispsykiatrian puolelle kehitetty työturvallisuutta lisäävä sekä konflikti- ja aggressiotilanteita ja pakkokeinoja vähentävä Safewards-toimintamalli on otettu käyttöön Lausteella. Toimintamallia ei ole aiemmin sovellettu sijaishuollossa. Vaikka nykyisin Safewards-toimintamalli on levinnyt Perhekuntoutuskeskus Lausteen jokaiseen sijaishuollon yksikköön, Uudenkaupungin yksikkö toimi liikkeellepanevana voimana. Tutustutaan, miten kaikki Uudessakaupungissa sijaitsevissa yksiköissä lähti liikkeelle ja miten toimintamallia toteutetaan nyt. Ensimmäiset askeleet otettiin