Sijaisperheen isä: ”Parasta ovat pienet hetket lasten kanssa, kun tulee onnistumisia”

Arkiaamu Marjut ja Sami Rajalan kodissa alkaa kuten missä tahansa perheessä: he herättävät lapset, laittavat aamupalaa ja vievät lapsia kouluun ja päiväkotiin. Aivan tavallista heidän arkensa ei kuitenkaan ole, sillä perheeseen on sijoitettu neljä eri-ikäistä, huostaanotettua lasta. Neljäs lapsista muutti heille Perhekuntoutuskeskus Lausteen kautta.
– Jokaisella lapsella on omanlaisensa historia. Vaikka lapset tulisivat samasta perheestä, heillä voi olla täysin erilaiset ongelmat, Marjut Rajala toteaa.
Elämä lapsen omassa kodissa on voinut olla turvatonta ja epävakaata. Siksi selkeät ja turvalliset rutiinit ovat näille lapsille erityisen tärkeitä.
Kaikesta huolimatta työ perhehoitajana on antoisaa ja palkitsevaa.
– Parasta ovat pienet hetket lasten kanssa, kun tulee onnistumisia. Ei tämä ole ollenkaan hassumpi elämäntapa, Sami Rajala hymyilee.
– On hienoa huomata, miten lapsen mieli vähitellen tyyntyy. Hän ei enää huolehdi, missä kunnossa vanhemmat ovat tai onko kaapissa ruokaa, Marjut Rajala lisää.

Tärkeintä on halu auttaa

Perhekuntoutuskeskus Lauste alkoi tarjota lastensuojelun perhehoitoa uutena palveluna vuonna 2019.
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueelta etsitään mukaan perheitä, joilla on mahdollisuus tarjota lapselle turvallinen koti ja kasvuympäristö niin kauan, kuin lapsi sitä tarvitsee.
– Sijoitus perheeseen on usein paras vaihtoehto, jos lapsi ei voi asua kotona, korostaa palveluvastaava Jukka Sirtamo Lausteelta.
Sijaisperheiksi tarvitaan monenlaisia perheitä. Tärkeintä on aito halu auttaa.
– Jos perhehoitajaksi ryhtyminen on käynyt mielessä, meihin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Se ei vielä sido mihinkään, Sirtamo kannustaa.

On hienoa huomata, miten lapsen mieli vähitellen tyyntyy. Hän ei enää huolehdi, missä kunnossa vanhemmat ovat tai onko kaapissa ruokaa.

Lyhytaikaista perhehoitoa on esimerkiksi kriisiperhehoito, jossa lapsi sijoitetaan kiireellisesti perheeseen. Silloin sijoitus kestää tyypillisesti kuukaudesta muutamaan kuukauteen.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa sijoitus kestää yleensä useita vuosia. Tavoitteena on silti, että lapsi voisi muuttaa takaisin omaan kotiinsa, jos olosuhteet siellä korjaantuvat. Siksi yhteistyö syntymävanhempien kanssa on tärkeää.
– Lapsella on oikeus itselleen tärkeisiin ihmissuhteisiin, ja niitä tulee perhehoidon aikana tukea. Tässä voimme palveluntuottajana auttaa, Sirtamo kertoo.

Kauhutarinat eivät toteutuneet

Myös Rajalat tukevat ja ylläpitävät lasten suhteita syntymävanhempiin. Esimerkiksi äitien- ja isänpäiväkortit lähetetään aina heille.
– On varmasti lapsillekin rauhoittavaa nähdä, että toimimme yhdessä biovanhempien kanssa. Lasten ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että he kotiutuvat meille, Marjut Rajala huomauttaa.
Sami Rajalan mukaan yhteistyö lasten vanhempien kanssa on sujunut yllättävänkin hyvin. ”Kauhutarinat” eivät ole toteutuneet.

[envira-gallery id=”4094″]

Sen sijaan yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut ajoittain työllistävää. Pariskunta kokee, että he ovat toisinaan joutuneet vaatimaan lapsille sitä apua ja tukea, jota nämä tarvitsevat.
Myöskään perhehoitajien omaan jaksamiseen ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota. Perhehoitajakin tarvitsee tukea ja lepoa, jotta ei uuvu työtaakkansa alle.
– Uskon, että Lausteelta saamme sellaista tukea, jota olemme kaivanneet. Täällä on myös erityistä osaamista traumalapsista ja heidän tarpeistaan, Marjut Rajala miettii.

Tukea ja kumppanuutta

Jukka Sirtamo vakuuttaa, että Perhekuntoutuskeskus Lausteen yhteistyökumppanina perhehoitajan ei tarvitse tietää kaikkia lastensuojelun prosessien kiemuroita.
– Lauste tarjoaa perhehoitajille monipuolisen ja moniammatillisen tuen, jotta he voivat keskittyä kaikkein tärkeimpään tehtäväänsä, lapseen. Tukipalvelut räätälöidään jokaiselle perheelle erikseen, juuri heidän tarpeidensa mukaan.
Sirtamo toivoo perhehoitajilta erityisesti avarakatseisuutta, elämänkokemusta ja joustavuutta. Tämä auttaa ymmärtämään erilaisten lasten ja perheiden lähtökohtia.
Marjut ja Sami Rajala ovat tästä samaa mieltä.
– Et voi heittää ensimmäistä kiveä. Kukaan tuskin haluaa kohdella omia lapsiaan huonosti, mutta joskus elämä vie väärään suuntaan, he pohtivat.

Lue myös nämä

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin

Nuorten ääni mukaan Lastensuojelun käsikirjaan

Perhekuntoutuskeskus Lausteen nuoria oli mukana työpajoissa, joissa he pääsivät osallistumaan Käsikirja lastensuojelusta lapsille ja nuorille -hankkeeseen. Yhteisissä keskusteluissa ja työskentelyssä Lausteen nuoret toivat ilmi omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, mikä on lapselle tärkeää lastensuojelua koskevaa tietoa, ja miten tämä tieto tulisi esittää käsikirjassa. Lasten ja nuorten oma käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun asiakkaina oleville sekä