Sijaisperheen isä: ”Parasta ovat pienet hetket lasten kanssa, kun tulee onnistumisia.”

Arkiaamu Marjut ja Sami Rajalan kodissa alkaa kuten missä tahansa perheessä: he herättävät lapset, laittavat aamupalaa ja vievät lapsia kouluun ja päiväkotiin. Aivan tavallista heidän arkensa ei kuitenkaan ole, sillä perheeseen on sijoitettu neljä eri-ikäistä, huostaanotettua lasta. Neljäs lapsista muutti heille Perhekuntoutuskeskus Lausteen kautta.
– Jokaisella lapsella on omanlaisensa historia. Vaikka lapset tulisivat samasta perheestä, heillä voi olla täysin erilaiset ongelmat, Marjut Rajala toteaa.
Elämä lapsen omassa kodissa on voinut olla turvatonta ja epävakaata. Siksi selkeät ja turvalliset rutiinit ovat näille lapsille erityisen tärkeitä.
Kaikesta huolimatta työ perhehoitajana on antoisaa ja palkitsevaa.
– Parasta ovat pienet hetket lasten kanssa, kun tulee onnistumisia. Ei tämä ole ollenkaan hassumpi elämäntapa, Sami Rajala hymyilee.
– On hienoa huomata, miten lapsen mieli vähitellen tyyntyy. Hän ei enää huolehdi, missä kunnossa vanhemmat ovat tai onko kaapissa ruokaa, Marjut Rajala lisää.

Tärkeintä on halu auttaa

Perhekuntoutuskeskus Lauste alkoi tarjota lastensuojelun perhehoitoa uutena palveluna vuonna 2019.
Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueelta etsitään mukaan perheitä, joilla on mahdollisuus tarjota lapselle turvallinen koti ja kasvuympäristö niin kauan, kuin lapsi sitä tarvitsee.
– Sijoitus perheeseen on usein paras vaihtoehto, jos lapsi ei voi asua kotona, korostaa palveluvastaava Jukka Sirtamo Lausteelta.
Sijaisperheiksi tarvitaan monenlaisia perheitä. Tärkeintä on aito halu auttaa.
– Jos perhehoitajaksi ryhtyminen on käynyt mielessä, meihin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Se ei vielä sido mihinkään, Sirtamo kannustaa.

On hienoa huomata, miten lapsen mieli vähitellen tyyntyy. Hän ei enää huolehdi, missä kunnossa vanhemmat ovat tai onko kaapissa ruokaa.

Lyhytaikaista perhehoitoa on esimerkiksi kriisiperhehoito, jossa lapsi sijoitetaan kiireellisesti perheeseen. Silloin sijoitus kestää tyypillisesti kuukaudesta muutamaan kuukauteen.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa sijoitus kestää yleensä useita vuosia. Tavoitteena on silti, että lapsi voisi muuttaa takaisin omaan kotiinsa, jos olosuhteet siellä korjaantuvat. Siksi yhteistyö syntymävanhempien kanssa on tärkeää.
– Lapsella on oikeus itselleen tärkeisiin ihmissuhteisiin, ja niitä tulee perhehoidon aikana tukea. Tässä voimme palveluntuottajana auttaa, Sirtamo kertoo.

Kauhutarinat eivät toteutuneet

Myös Rajalat tukevat ja ylläpitävät lasten suhteita syntymävanhempiin. Esimerkiksi äitien- ja isänpäiväkortit lähetetään aina heille.
– On varmasti lapsillekin rauhoittavaa nähdä, että toimimme yhdessä biovanhempien kanssa. Lasten ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että he kotiutuvat meille, Marjut Rajala huomauttaa.
Sami Rajalan mukaan yhteistyö lasten vanhempien kanssa on sujunut yllättävänkin hyvin. ”Kauhutarinat” eivät ole toteutuneet.

[envira-gallery id=”4094″]

Sen sijaan yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut ajoittain työllistävää. Pariskunta kokee, että he ovat toisinaan joutuneet vaatimaan lapsille sitä apua ja tukea, jota nämä tarvitsevat.
Myöskään perhehoitajien omaan jaksamiseen ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota. Perhehoitajakin tarvitsee tukea ja lepoa, jotta ei uuvu työtaakkansa alle.
– Uskon, että Lausteelta saamme sellaista tukea, jota olemme kaivanneet. Täällä on myös erityistä osaamista traumalapsista ja heidän tarpeistaan, Marjut Rajala miettii.

Tukea ja kumppanuutta

Jukka Sirtamo vakuuttaa, että Perhekuntoutuskeskus Lausteen yhteistyökumppanina perhehoitajan ei tarvitse tietää kaikkia lastensuojelun prosessien kiemuroita.
– Lauste tarjoaa perhehoitajille monipuolisen ja moniammatillisen tuen, jotta he voivat keskittyä kaikkein tärkeimpään tehtäväänsä, lapseen. Tukipalvelut räätälöidään jokaiselle perheelle erikseen, juuri heidän tarpeidensa mukaan.
Sirtamo toivoo perhehoitajilta erityisesti avarakatseisuutta, elämänkokemusta ja joustavuutta. Tämä auttaa ymmärtämään erilaisten lasten ja perheiden lähtökohtia.
Marjut ja Sami Rajala ovat tästä samaa mieltä.
– Et voi heittää ensimmäistä kiveä. Kukaan tuskin haluaa kohdella omia lapsiaan huonosti, mutta joskus elämä vie väärään suuntaan, he pohtivat.

Lue myös nämä

Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille

Päivärinteessä yhdistyvät laitoshoito, koulunkäynti ja perhetyö

Tilanteessa, jossa lapsella on vakavia haasteita koulunkäynnissä, tarvitaan vaikuttavia tekoja. Uusi lastensuojelun palvelumme tuo yhteen tarvittavat tukitoimet ja verkostot. Tavoitteena on lapsen tilanteen parantuminen ilman huostaanottoa ja pitkäaikaista kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Päivärinteen toiminnan keskiössä on koko perheen kuntouttaminen. Perhekuntoutuskeskus Lauste on käynnistänyt uuden lastensuojelun toimintamallin, joka yhdistää sijaishuollon, koulupalvelut ja kotiin vietävän perhetyön. Ensimmäiset

Kun lapsi ei käy koulua, usein koko perhe tarvitsee tukea

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joihin niihin puuttuminen vaatii usein perhekeskeistä tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Kouluakäymättömyys ei ole uusi ilmiö, mutta aihe on noussut Suomessa lähivuosien aikana vahvemmin julkiseen keskusteluun, seurantaan ja tutkittavaksi. Vuodesta 2001 erityisluokanopettajana työskennellyt Tiina Laurén-Knuutila on törmännyt kouluakäymättömyyteen uransa eri vaiheissa. Erityisesti se alkoi häntä mietityttää nykyisessä työpaikassaan Turun Kiinamyllyn