Dialektinen käyttäytymisterapia auttaa nuorta pärjäämään erilaisten tunteiden kanssa, katso video!

Koulutusten tavoitteena on ollut tarjota Lausteen henkilöstölle keinoja auttaa asiakkaitaan tunteiden säätelyssä ja pääsemään irti tunteiden säätelemättömyyteen liittyvästä ongelmakäyttäytymisestä.
– Suurimmalla osalla lastensuojelun piirissä olevista lapsista on tunteiden säätelyn ongelmia. Ne tulevat esiin hatkailuna, itsensä tai toisten vahingoittamisena ja päihteiden käyttönä, Vikki selittää.
Dialektisessa käyttäytymisterapiassa auttaminen lähtee liikkeelle taitopuutosten tunnistamisesta. Puuttuvien taitojen opettelun avulla nuori oppii vaikuttamaan käyttäytymiseen liittyviin tunteisiin.

Mitkä ovat olleet Janne Vikille vaikuttavimpia tilanteita hoitotyössä, joissa nuori on saanut apua dialektisesta käyttäytymisterapiasta?

Myötätunto tärkeää

Vikin mielestä yksi DKT:n tärkeä anti lastensuojelun työntekijöille on auttaa näkemään asiakkaat myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti.
– Huonosti käyttäytyvä nuori herättää meissä ammattilaisissakin monia tunteita: vihaa, pelkoa ja suruakin. Jos kykenemme katsomaan nuoren käyttäytymisen taakse, voimme nähdä herkän ihmisen, jolla on taitopuutoksia. Tällöin työntekijän on helpompi suhtautua tähän henkilöön, ja nuorikin aistii sen.
DKT:n soveltaminen vaatii työntekijältä oman ajattelun muutosta, mutta onnistunut soveltaminen palkitsee.
– Kun lapsi, joka ei tule toimeen omien tunteidensa kanssa, oppii lopulta pärjäämään erilaisten tunteidensa kanssa, hän pärjää muutenkin elämässään, Vikki kiteyttää.

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)

  • DKT on tutkimusnäyttöön perustuva psykoterapiahoitomenetelmä, ja osa kognitiivista käyttäytysmisterapiaa (KKT).
  • Professori Marsha Linehan kollegoineen lähti kehittämään menetelmää alun perin epävakaisen persoonallisuushäiriön hoitoon USA:ssa 1970-luvun lopulla.
  • Suomessa ensimmäiset hoito-ohjelmat käynnistettiin 2000-luvun alussa aikuispsykiatrian puolella. Nykyään hoitomenetelmää käytetään jo isossa osassa nuorisopsykiatriankin yksiköitä.
  • DKT muokkautuu koko ajan ja siitä luodaan uusia sovellutuksia.
  • DKT:n perusolettamus on, että useat potilaiden ongelmista ovat seurausta tunnesäätelyn vaikeuksista ja ongelmakäyttäytyminen johtuu taitopuutoksista.
  • Potilas ei omaa riittävästi taitoja, joiden avulla kykenisi säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään.
  • Tunnesäätelyn vaikeudet johtavat usein mm. tunteiden välttelyyn, impulsiiviseen käyttäytymiseen ja ihmissuhdevaikeuksiin.

Lauste järjestää koulutuksia sosiaalialan toimijoille yhteistyössä DKT-kouluttaja Janne Vikin kanssa. Kysy lisää: jussi.ketonen@lauste.fi

Lue myös nämä

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään?

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin