Dialektinen käyttäytymisterapia auttaa nuorta pärjäämään erilaisten tunteiden kanssa, katso video!

Koulutusten tavoitteena on ollut tarjota Lausteen henkilöstölle keinoja auttaa asiakkaitaan tunteiden säätelyssä ja pääsemään irti tunteiden säätelemättömyyteen liittyvästä ongelmakäyttäytymisestä.
– Suurimmalla osalla lastensuojelun piirissä olevista lapsista on tunteiden säätelyn ongelmia. Ne tulevat esiin hatkailuna, itsensä tai toisten vahingoittamisena ja päihteiden käyttönä, Vikki selittää.
Dialektisessa käyttäytymisterapiassa auttaminen lähtee liikkeelle taitopuutosten tunnistamisesta. Puuttuvien taitojen opettelun avulla nuori oppii vaikuttamaan käyttäytymiseen liittyviin tunteisiin.

Mitkä ovat olleet Janne Vikille vaikuttavimpia tilanteita hoitotyössä, joissa nuori on saanut apua dialektisesta käyttäytymisterapiasta?

Myötätunto tärkeää

Vikin mielestä yksi DKT:n tärkeä anti lastensuojelun työntekijöille on auttaa näkemään asiakkaat myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti.
– Huonosti käyttäytyvä nuori herättää meissä ammattilaisissakin monia tunteita: vihaa, pelkoa ja suruakin. Jos kykenemme katsomaan nuoren käyttäytymisen taakse, voimme nähdä herkän ihmisen, jolla on taitopuutoksia. Tällöin työntekijän on helpompi suhtautua tähän henkilöön, ja nuorikin aistii sen.
DKT:n soveltaminen vaatii työntekijältä oman ajattelun muutosta, mutta onnistunut soveltaminen palkitsee.
– Kun lapsi, joka ei tule toimeen omien tunteidensa kanssa, oppii lopulta pärjäämään erilaisten tunteidensa kanssa, hän pärjää muutenkin elämässään, Vikki kiteyttää.

Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)

  • DKT on tutkimusnäyttöön perustuva psykoterapiahoitomenetelmä, ja osa kognitiivista käyttäytysmisterapiaa (KKT).
  • Professori Marsha Linehan kollegoineen lähti kehittämään menetelmää alun perin epävakaisen persoonallisuushäiriön hoitoon USA:ssa 1970-luvun lopulla.
  • Suomessa ensimmäiset hoito-ohjelmat käynnistettiin 2000-luvun alussa aikuispsykiatrian puolella. Nykyään hoitomenetelmää käytetään jo isossa osassa nuorisopsykiatriankin yksiköitä.
  • DKT muokkautuu koko ajan ja siitä luodaan uusia sovellutuksia.
  • DKT:n perusolettamus on, että useat potilaiden ongelmista ovat seurausta tunnesäätelyn vaikeuksista ja ongelmakäyttäytyminen johtuu taitopuutoksista.
  • Potilas ei omaa riittävästi taitoja, joiden avulla kykenisi säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään.
  • Tunnesäätelyn vaikeudet johtavat usein mm. tunteiden välttelyyn, impulsiiviseen käyttäytymiseen ja ihmissuhdevaikeuksiin.

Lauste järjestää koulutuksia sosiaalialan toimijoille yhteistyössä DKT-kouluttaja Janne Vikin kanssa. Kysy lisää: jussi.ketonen@lauste.fi

Lue myös nämä

Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille

Päivärinteessä yhdistyvät laitoshoito, koulunkäynti ja perhetyö

Tilanteessa, jossa lapsella on vakavia haasteita koulunkäynnissä, tarvitaan vaikuttavia tekoja. Uusi lastensuojelun palvelumme tuo yhteen tarvittavat tukitoimet ja verkostot. Tavoitteena on lapsen tilanteen parantuminen ilman huostaanottoa ja pitkäaikaista kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Päivärinteen toiminnan keskiössä on koko perheen kuntouttaminen. Perhekuntoutuskeskus Lauste on käynnistänyt uuden lastensuojelun toimintamallin, joka yhdistää sijaishuollon, koulupalvelut ja kotiin vietävän perhetyön. Ensimmäiset

Kun lapsi ei käy koulua, usein koko perhe tarvitsee tukea

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joihin niihin puuttuminen vaatii usein perhekeskeistä tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Kouluakäymättömyys ei ole uusi ilmiö, mutta aihe on noussut Suomessa lähivuosien aikana vahvemmin julkiseen keskusteluun, seurantaan ja tutkittavaksi. Vuodesta 2001 erityisluokanopettajana työskennellyt Tiina Laurén-Knuutila on törmännyt kouluakäymättömyyteen uransa eri vaiheissa. Erityisesti se alkoi häntä mietityttää nykyisessä työpaikassaan Turun Kiinamyllyn