Väinölä valmistaa oman elämän alkuun

Itsenäistyvien nuorten yksikön Väinölän päätalon neljässä osastopaikassa ja saman pihapiirin idyllisen punaisen puutalon neljässä itsenäistymisasunnossa asuu 16–25-vuotiaita nuoria, jotka harjoittelevat yksinasumista ja oman elämän aloittamista.

Väinölän tavoite on nuoren asteittainen siirtyminen itsenäiseen elämään. Koko 9-henkinen Väinölässä työskentelevä tiimi tiedostaa itsenäistymisprosessin merkityksen nuorelle ja sen, miten eri tahdissa nuoret etenevät siinä sekä mitä seurauksia voi olla, jos nuorta ei tueta. Yksilöllinen lähestymistapa on kaiken lähtökohta.

Kohti oikeaa maailmaa

Eräs Väinölässä asunut, juuri omaan asuntoon muuttanut nuori tuli käymään kahvilla ja kertomaan omasta itsenäistymisestään. Monan (*Huom! Nimi muutettu) on alkuun itse hankala nähdä omia onnistumisiaan, mutta tunnistaa kyllä edistysaskeleet lähijohtajan sanoittaessa ne.

– Opit todella hyvin pyytämään apua. Ensin jännitit asioiden hoitoa, kuten puhelimella soittamista eri tahoille, mutta lopulta tilanne oli täysin erilainen, muistuttaa lähijohtaja Titta Virenius.

– Se onnistuukin nykyään paljon paremmin!, Mona myöntää innostuneena ja jatkaa: ­

– Olen onnellinen siitä, että omat asiani ja niiden hoitaminen kiinnostavat minua. Monet muut samanikäiset miettivät itsenäistymisessä vain sitä vapautta, ei vastuita.

– Tavoitteenamme on, että Väinölässä asuva nuori löytää elämänsä laitoksen ulkopuolelta eikä niinkään sisäpuolelta. Vaikka meiltä löytyykin paljon omia palveluita, varmistamme että nuorilla on esimerkiksi hoitokontaktit valmiina meidän laitoksemme ulkopuolelta. Tällä pyrimme siihen, että nuori osaa toimia oikeassa maailmassa Väinölän jälkeen ja hänellä on riittävät tukipalvelut helposti saatavilla, Titta kertoo.

Katse tulevaisuuteen

Nuorten tilanne usein tasaantuu Väinölässä olon aikana. Itsenäistymisyksikössä ei ole juuri lainkaan esimerkiksi kiinnipitoja. Tähän vaikuttaa ainakin se, että katse siirretään tiukemmin tulevaisuuteen eikä tuijoteta tehtyjä virheitä. Yhdessä opetellaan keinoja selvitä elämässä – ja jokaisen elämään kuuluu myös virheitä sekä niistä oppiminen.

– Olin kuullut Väinölästä paljon hyvää ennen tuloani ja halusin itse tulla tänne. Minua kohdeltiin kuin minun ikäistäni kuuluu, eikä siten kuin olisin 12-vuotias. Parasta Väinölässä oli se, että sain osallistua omien asioiden hoitoon. Monissa paikoissa ei ole päätösvaltaa omiin asioihin, kertoo eri laitoksissa sijoitettuna ollut Mona.

– Meidän työmme on tukea ja opastaa nuorta itsenäistymään sekä olla läsnä heidän arjessaan. Nuorissa tapahtuu Väinölässä olon aikana huima kehitys, vaikka nuori saattaa asua meillä vain muutaman kuukauden. Parasta työssäni on nähdä, kun nuori itsenäistyy ja luottaa omaan osaamiseensa, ohjaaja Janika Rantala hymyilee.

Nuoren itsenäistymisprosessi vaatii tukea

Väinölän asiantunteva työryhmä tiedostaa itsenäistymisprosessin merkityksen, ja sen että prosessin valmistumista ei voi katsoa ikävuosien perusteella. Toiset ovat valmiita itsenäiseen elämään heti täytettyään 18, mutta toisilla kestää kauemmin.

­– Jälkihuoltoikä nostettiin vuoden 2020 alussa 25 ikävuoteen – tämä on mahtava uutinen. Vihdoin herättiin siihen, että myös nuoret aikuiset tarvitsevat tukea. Ei kukaan itsenäisty sormia napsauttamalla 18-vuotissyntymäpäivänään, Titta Virenius sanoo.

Väinölässä nuoret alkavat asteittain siirtyä itsenäiseen elämään. Nuori voi asua ensin Väinölässä ja siitä siirtyä pihapiirissä oleviin yksiköihin tai sitten muuttaa suoraan yksiöihin tuettuun asumiseen.

– Riippuu täysin nuoresta, mitä itsenäistymisprosessi tarkoittaa. Se on hyvin yksilöllistä – ja siihen Väinölässä vastataan. Itsenäistyminen harvoin tarkoittaa vain siivoamisen, ruoanlaiton tai muiden käytännön taitojen opettelua, vaan pääosassa on tietynlainen henkinen kasvu, joka alkaa, kun on pakko ottaa vastuuta itsestään. Tätä me tuemme, koska muutos voi olla todella suuri ja vaikuttaa nuoreen syvästi, Virenius tietää.

– Jos en olisi ollut Väinölässä, olisin ehkä seonnut kaikesta siitä vapaudesta. Nyt sain vähän tuntumaa yksin asumiseen, kun pystyin harjoittelemaan itsenäisyyttä omassa kämpässä, mutta kuitenkin ihan vieressä oli apua ja seuraa saatavilla, Mona kertoo.

Kahvittelu Väinölän puutarhassa jatkuu rennosti jutustellen nuoren kuulumisista ja tulevaisuuden haaveista. Nuori asuu omassa asunnossa, on hakenut kouluun ja häntä voisi kiinnostaa vertaistuen antaminen muille vastaavassa tilanteessa oleville nuorille.

 

 

*Huom! Nuoren nimi on muutettu.

Lue myös nämä

Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille

Päivärinteessä yhdistyvät laitoshoito, koulunkäynti ja perhetyö

Tilanteessa, jossa lapsella on vakavia haasteita koulunkäynnissä, tarvitaan vaikuttavia tekoja. Uusi lastensuojelun palvelumme tuo yhteen tarvittavat tukitoimet ja verkostot. Tavoitteena on lapsen tilanteen parantuminen ilman huostaanottoa ja pitkäaikaista kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Päivärinteen toiminnan keskiössä on koko perheen kuntouttaminen. Perhekuntoutuskeskus Lauste on käynnistänyt uuden lastensuojelun toimintamallin, joka yhdistää sijaishuollon, koulupalvelut ja kotiin vietävän perhetyön. Ensimmäiset

Kun lapsi ei käy koulua, usein koko perhe tarvitsee tukea

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joihin niihin puuttuminen vaatii usein perhekeskeistä tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Kouluakäymättömyys ei ole uusi ilmiö, mutta aihe on noussut Suomessa lähivuosien aikana vahvemmin julkiseen keskusteluun, seurantaan ja tutkittavaksi. Vuodesta 2001 erityisluokanopettajana työskennellyt Tiina Laurén-Knuutila on törmännyt kouluakäymättömyyteen uransa eri vaiheissa. Erityisesti se alkoi häntä mietityttää nykyisessä työpaikassaan Turun Kiinamyllyn