Ahlqvist-Björkroth tapaa Lausteen perhetyöntekijöitä noin kerran kuussa. Työntekijät kertovat tapaamisissa kuntoutuksessa olevista perheistä ja voivat näyttää videoita perheiden kanssa työskentelystä. Yhdessä he etsivät kullekin perheelle sopivia tukikeinoja. Kuntoutuskeinot liittyvät usein lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.
– Aivan ensimmäisenä on tärkeää selvittää lapsen ja vanhemman suhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Se, miten vanhempi näkee lapsen, vaikuttaa olennaisesti heidän vuorovaikutukseensa.
Kuntoutuksesta uusia keinoja vanhemmuuteen
Perhekuntoutuksesta haetaan apua esimerkiksi silloin, kun lapsi ilmaisee kiukkuaan lyömällä tai heittämällä tavaroita, ja hänellä on vaikeuksia säädellä negatiivisia tunteita.
– Joissakin perheissä vanhemmat eivät ole tottuneet puhumaan lastensa kanssa tunteista tai edes käytännön asioista, kuten läksyistä. Tällöin perhekuntoutus voi auttaa vanhempia ja lapsia löytämään kadonneen yhteyden välilleen. Vanhemmat saavat kuntoutuksesta uusia keinoja vanhemmuuteen.
Perheen vuorovaikutuksen vaikutukset lapseen
Varhaiseen kehityspsykologiaan erikoistuneen Ahlqvist-Björkrothin mukaan perheiden vuorovaikutuksen edistämistä ei ole syytä aliarvioida, koska sillä voi olla laaja-alaiset vaikutukset lapsen kehitykseen. Mitä pienempi lapsi sitä voimakkaammin ympäristön riskitekijät voivat häiritä lapsen kehitystä.
– Kaikki keinot, joilla voidaan lisätä lapsen hyvinvointia edesauttavat lapsen emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Häiriöt perheessä voivat puolestaan aiheuttaa lapselle oppimisvaikeuksia, tunne-elämän järkkymistä ja kontrollin menettämistä.
Ahlqvist-Björkroth toivoo, että perheitä tuettaisiin pienissäkin asioissa nykyistä nopeammin. Kun perhe saa apua varhaisessa vaiheessa, hyödyt ovat suuret: ongelmat eivät kasaudu ja monimutkaistu, eikä perhe tarvitse niin pitkäaikaista hoitoa.
