Toimin rehtorina Satulavuoren koulussa, jossa järjestämme perusopetusta erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, jotka ovat sijoitettuna Lausteen sijaishuoltoon. Minulta kysytään usein, miten jaksat raskasta työtä haastavien oppilaiden parissa. Luultavasti kysyjän mielessä on kaoottinen luokka täynnä käytöshäiriöisiä oppilaita ja väkivallan uhkaa.
Itse ajattelen asiaa niin, että olen saanut tehdä työtä uskomattoman sitkeiden lasten ja nuorten kanssa. Monella heistä on lahjoja ja vahvuuksia vaikka mihin. Elämä on kuitenkin ollut jo alkutaipaleella kohtuuttoman vaikeaa ja voimavarat ovat vähissä.
Yleensä en ihmettelekään sopimatonta käytöstä tai jos koulunkäynti ei innosta. Ennemminkin ihmettelen, miten lapsi tai nuori ylipäänsä jaksaa tulla kouluun, kun elämä on ollut niin monin tavoin hankalaa.
Traumatietoinen pedagogiikka katsoo ongelmien taakse
Valitettavan usein haastavasti käyttäytyvä oppilas ei saa koulussa oikeanlaista apua ja ymmärrystä. Hänet leimataan helposti huonokäytöksiseksi, ehkä laiskaksi. Poissaoloista, huonosta käytöksestä, tehtävien tekemättömyydestä seuraa helposti erilaisia kurinpidollisia menettelyjä. Ihmetellään, kun mikään tehoa.
Ei ehkä huomata ajatella, ettei rangaistus auta huonovointisuuteen.
Lapsi ja nuori jää helposti ilman apua, mutta saa entistä selvemmän viestin omasta huonoudesta, erilaisuudesta ja epäonnistumisesta.
Motivaatio koulua kohtaan voisi herätä, jos oppilasta lähestyttäisiin eri tavalla. Kysyttäisiin, mitä hänelle oikeasti kuuluu ja millaiseen koulunkäyntiin voimavarat riittäisivät. Oppilas ei useinkaan kykene muuttamaan käytöstään, ellei aikuinen tee jotain toisin tai opeta lapselle toivottua toimintatapaa.
Satulavuoren koulussa annettavan opetuksen punaisena lankana on traumatietoinen pedagogiikka. Traumatietoisessa pedagogiikassa pyritään näkemään oppilaan haasteiden, ongelmien sekä haastavan käytöksen taustalla olevat syyt.
Näin oppilasta ja hänen käyttäytymistään kyetään ymmärtämään paremmin, ja oppilaan auttaminen mahdollistuu. Opetus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Keskeisin toimintaperiaate on turvallisten vuorovaikutussuhteiden luominen sekä luottamuksen asteittainen rakentaminen.
