Kolumni: opetussuunnitelma joka ymmärtää

Toimin rehtorina Satulavuoren koulussa, jossa järjestämme perusopetusta erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, jotka ovat sijoitettuna Lausteen sijaishuoltoon. Minulta kysytään usein, miten jaksat ras­kasta työtä haastavien oppilaiden parissa. Luultavasti kysyjän mielessä on kaoottinen luokka täynnä käytöshäiriöisiä oppilaita ja väkivallan uhkaa.

Itse ajattelen asiaa niin, että olen saanut tehdä työtä uskomattoman sitkeiden lasten ja nuorten kanssa. Monella heistä on lahjoja ja vahvuuksia vaikka mihin. Elämä on kuitenkin ollut jo alkutaipaleella kohtuuttoman vaikeaa ja voimavarat ovat vähissä.

Yleensä en ihmettelekään sopimatonta käytöstä tai jos koulunkäynti ei innosta. Ennemminkin ihmettelen, miten lapsi tai nuori ylipäänsä jaksaa tulla kouluun, kun elämä on ollut niin monin tavoin hankalaa.

Traumatietoinen pedagogiikka katsoo ongelmien taakse

Valitettavan usein haastavasti käyttäytyvä oppi­las ei saa koulussa oikeanlaista apua ja ymmärrystä. Hänet leimataan helposti huonokäytöksiseksi, ehkä laiskaksi. Poissaoloista, huonosta käytöksestä, teh­tävien tekemättömyydestä seuraa helposti erilai­sia kurinpidollisia menettelyjä. Ihmetellään, kun mikään tehoa.

Ei ehkä huomata ajatella, ettei rangais­tus auta huonovointisuuteen.

Lapsi ja nuori jää hel­posti ilman apua, mutta saa entistä selvemmän viestin omasta huonoudesta, erilaisuudesta ja epäonnistu­misesta.

Motivaatio koulua kohtaan voisi herätä, jos oppilasta lähestyttäisiin eri tavalla. Kysyttäisiin, mitä hänelle oikeasti kuuluu ja millaiseen koulunkäyn­tiin voimavarat riittäisivät. Oppilas ei useinkaan kykene muuttamaan käytös­tään, ellei aikuinen tee jotain toisin tai opeta lapselle toivottua toimintatapaa.

Satulavuoren koulussa annettavan opetuksen punaisena lankana on traumatietoinen pedagogiikka. Traumatietoisessa pedagogiikassa pyritään näkemään oppilaan haasteiden, ongelmien sekä haastavan käytöksen taustalla olevat syyt.

Näin oppilasta ja hänen käyttäytymistään kyetään ymmärtämään paremmin, ja oppilaan auttaminen mahdollistuu. Opetus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Keskeisin toi­mintaperiaate on turvallisten vuorovaikutussuhtei­den luominen sekä luottamuksen asteittainen raken­taminen.

Lue myös nämä

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään?

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin