Työntekijä äänessä: Toimintaterapian mahdollisuudet sijaishuollon tukitoimena

Aiemmin tein työtä mielenterveyskuntoutuksen parissa, ja muutaman vuoden työkokemuksesta lastensuojelulaitoksen osastotyössä oli korvaamatonta apua toimintaterapeutin työnkuvaa kehittäessäni – olin saanut selkeän kuvan siitä, miten toimintaterapeutin osaamista voi hyödyntää sijaishuollossa.

Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita ihminen tarvitsee arkielämässään.

Toimintaterapian perustana on näkemys ihmisen mahdollisuudesta vaikuttaa tulevaisuuteensa, terveyteensä ja hyvinvointiinsa oman toimintansa ja valintojensa kautta. Esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hyötyvät toimintaterapeutin yksilöllisestä arvioinnista ja terapiasta, sillä toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita ihminen tarvitsee arkielämässään.

Huolellinen arviointiprosessi

Toimintaterapia perustuu huolelliseen arviointiin, jonka keskiössä on asiakkaan toimintakyky. Arvioinnissa selvitetään asiakkaan mahdollisuudet huolehtia itsestään, käydä koulua ja viettää vapaa-aikaa. Arviointiprosessiin kuuluu asiakkaan vahvuuksien ja heikkouksien sekä toimintaa edistävien ja estävien tekijöiden kartoittaminen.

Joskus arkinen toiminta vaatii nuorelta enemmän kuin mihin hän elämäntilanteensa vuoksi pystyy.

Sijoitetuilla nuorilla on usein vaikeuksia tasapainoisen arjen toteuttamisessa. Vuorokausirytmi voi olla sekaisin, koulunkäynnissä on hankaluuksia, ja mielenkiinnon kohteita voi olla vaikea tunnistaa. Lisäksi useat nuoret kamppailevat heikon itsetunnon ja tunnesäätelyn vaikeuksien kanssa.

Asiakkaan tarpeen mukainen terapia

Toiminta voi olla toimintaterapiassa sekä päämäärä että terapeuttisen intervention väline. Niinpä toimintaterapiajaksoja on yhtä monenlaisia kuin on asiakkaitakin. Toisen kanssa saatetaan harjoitella bussilla matkustamista tai kokeilla erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Toinen nuori hyötyy tunnesanakorttien käyttämisestä keskustelun apuna.

Usein nuori kokee hyödylliseksi sen, että hän saa esimerkiksi ahdistuksenhallintaan liittyvää tietoa ja uusia taitoa selviytyäkseen vaikeuksiensa kanssa. Tällöin hän saa käsityksen, että ei ole ainoa, joka ahdistuksesta kärsii, ja että siihen on saatavilla apua.

Joskus arkinen toiminta vaatii nuorelta enemmän kuin mihin hän elämäntilanteensa vuoksi pystyy. Sijoitettu nuori hyötyy ohjatusta arjesta osastolla ja siihen yksilöllisen tarpeen mukaan yhdistetyistä tukitoimista.

Lue myös nämä

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin

Nuorten ääni mukaan Lastensuojelun käsikirjaan

Perhekuntoutuskeskus Lausteen nuoria oli mukana työpajoissa, joissa he pääsivät osallistumaan Käsikirja lastensuojelusta lapsille ja nuorille -hankkeeseen. Yhteisissä keskusteluissa ja työskentelyssä Lausteen nuoret toivat ilmi omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, mikä on lapselle tärkeää lastensuojelua koskevaa tietoa, ja miten tämä tieto tulisi esittää käsikirjassa. Lasten ja nuorten oma käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelun asiakkaina oleville sekä