Theraplay vahvistaa vanhemman ja lapsen yhteyttä

Pehmeällä matolla istuu Lausteen Theraplay-työntekijä Heli Salminen vieressään äiti Noora puolitoistavuotiaan Benjamin-poikansa kanssa.
Nooran ja Benjaminin väliltä puuttui vielä muutamia kuukausia aiemmin läheisyyttä. Vilkas poika ei viihtynyt sylissä, ja rauhoittuminen oli vaikeaa. Äidin ja pojan välistä yhteyttä lähdettiin vahvistamaan Theraplayhin kuuluvan leikin ja hoivan avulla.
– On tärkeää, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Pieni lapsi näkee vanhemman kasvoista, että hän on rakastettu, Salminen selittää.
Hän työskentelee pääsääntöisesti perheiden kanssa Lausteen Uudenkaupungin perheyksikössä Merilässä.

Theraplay on lapsen lukemista

Theraplay-hoidon suunnittelu alkaa keskustelulla vanhemman kanssa ja MIM-havainnoinnilla, jonka tarkoitus on tunnistaa vaurioituneita vuorovaikutusmalleja.
– Hoitokerralle tehty suunnitelma voi vaihtua sen mukaan, mitä aloitteita lapsi tekee. Theraplay on läsnäoloa ja lapsen lukemista.

Kiintymystä vahvistetaan koskettamalla.

Heli Salminen, Theraplay-työntekijä

Jos lapsi menee piiloon, etsitään lisää tyynyjä, jotta lapsi pääsee kunnolla piiloon. Jos lapsi heittelee tavaroita, voi yrittää ottaa koppia tai pyytää heittämään hernepussia vielä korkeammalle.
– Heittäytymällä mukaan lapsen toimintaan, voi saada yhteyden lapsen tunnetilaan.
Hetkessä oleminen vaatii myös terapeutilta valmistautumista.
– Laskeudun tilanteeseen venyttelemällä, lauleskelemalla ja tyhjentämällä mieltä.

Kehuja ja hoivaa

Neljä kuukautta Theraplayssa käynyt Benjamin tietää, mitä terapiahuoneessa puuhataan. Hän kurkistaa lattialla olevaan koriin, ja nappaa käteensä saippuakuplapullon. Yhteinen leikki alkakoon. Äiti puhaltaa kuplia, joita poika innostuu metsästämään.
– Theraplayssa ei käytetä leluja, vaan vanhempi on riittävä. Kontaktia edistävinä välineinä käytetään esimerkiksi pumpulia, peittoja tai rasvaa, joita löytyy kotoakin.
– Hienosti sait kuplan kiinni Benjamin, Salminen kehuu ja sanoittaa tilannetta.
Toiminnan jäsentäminen ja sanoittaminen on tärkeää.
– Theraplay on huomaamista ja viestien näkemistä. Jos näkee vaikkapa toisen huonon mielen, terapeutti sanoittaa sen, mitä näkee.
Lasta kannustetaan suoriutumaan, jolloin lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Lauluissa ja loruissa toistetaan lapsen nimeä, mikä vahvistaa lapsen itsetuntoa.

[envira-gallery id=”1581″]

Pienet jalat kulkevat pian korille uudelleen. Tällä kertaa Benjamin poimii mukaansa rasvapurkin. Sen avulla voidaan siirtyä hoivaavaan leikkiin. Benjamin istuutuu äitinsä syliin, ja äiti sivelee rasvaa pojan käsiin.
– Kiintymystä vahvistetaan koskettamalla.
Usein myös tutkimme ja parannamme pipejä. Benjamin kokeilee lyödä rasvapurkilla äitiään.
– Ei saa satuttaa, Heli sanoo ja kaappaa pojan syliinsä.
– Theraplayssa ei tehdä pipejä toiselle eikä itselle. Lasta ei saa myöskään pakottaa, nolata tai häpäistä koskaan.
Rasvauksen jälkeen on sopiva hetki hoivaan. Äiti ottaa pojan syliinsä ja antaa mehua nokkamukista. Poika rentoutuu äitinsä syliin.
– Benjamin on rauhoittunut terapian myötä tosi paljon, Noora kertoo.
Terapia kestää noin puoli tuntia, mutta sitä tehdään aina lapsen jaksamisen mukaan.

Käytösmuutoksia nopeasti

Yhteyden syntyminen lapsen ja vanhemman välille on onnistumisen hetki.
– En muista yhtäkään kertaa, että Theraplaysta ei olisi ollut hyötyä, tai se ei olisi johtanut muutokseen.
Vuorovaikutusterapia tempaisee nopeasti mukaansa.
– Vaikka lapsi on terapiaan tullessaan välttänyt katsekontaktia, muutosta käyttäytymisessä on voitu nähdä jo 15 minuutin jälkeen.

Theraplayssa ei olla menneessä, eikä tulevassa, vaan tässä hetkessä.

Heli Salminen, Theraplay-terapeutti

Salmisen pienin hoidettava on ollut puolivuotias. Pääsääntöisesti terapiassa käy alle 10-vuotiaat. Sijaishuollon yksiköissä hän on hoitanut 14–17-vuotiaitakin, jolloin on lähdetty parantamaan nuoren ja hänen oman ohjaajansa suhdetta.
– Theraplayta voi tehdä perheen kotonakin. Tämä on mukavaa yhdessä oloa, josta ei ole haittaa kenellekään.

Theraplayta voidaan käyttää myös työmenetelmänä, jolloin lasta arvostava asenne on mukana työntekijöiden jokapäiväisissä tuokioissa lapsen kanssa. Lausteella Theraplay-osaamista on neljässä tiimissä, ja sitä käytetään erityisesti perhekuntoutuksessa ja sijaishuollossa.
Heli Salminen kokee terapian itselleenkin antoisaksi.
– Theraplayssa ei olla menneessä, eikä tulevassa, vaan tässä hetkessä. Jokainen kerta on seikkailu, jossa ei ikinä tiedä, mitä se tuo tullessaan.

Nooran ja Benjaminin nimet on muutettu.

Lue myös nämä

Satulavuoren koulu tukee lasten kuntoutumista: turvallisuuden tunne on paras tae oppimiselle

Satulavuoren oppilaiden kouluhistoria on usein rikkonainen ja koulussa käyminen on ollut satunnaista. Monen oppilaan osalta kunnan perusopetuksessa on kokeiltu kaikki tuen portaat ja koulunkäynnin vaihtoehdot. Satulavuoren koulussa halutaan auttaa oppilaita rakentamaan myönteistä käsitystä itsestään oppijoina. Tänä syksynä on iloittu siitä, että lähes kaikki lapset ovat käyneet säännöllisesti koulussa. Satulavuoren koulu tarjoaa opetusta Perhekuntoutuskeskus Lausteelle sijoitetuille

Päivärinteessä yhdistyvät laitoshoito, koulunkäynti ja perhetyö

Tilanteessa, jossa lapsella on vakavia haasteita koulunkäynnissä, tarvitaan vaikuttavia tekoja. Uusi lastensuojelun palvelumme tuo yhteen tarvittavat tukitoimet ja verkostot. Tavoitteena on lapsen tilanteen parantuminen ilman huostaanottoa ja pitkäaikaista kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Päivärinteen toiminnan keskiössä on koko perheen kuntouttaminen. Perhekuntoutuskeskus Lauste on käynnistänyt uuden lastensuojelun toimintamallin, joka yhdistää sijaishuollon, koulupalvelut ja kotiin vietävän perhetyön. Ensimmäiset

Kun lapsi ei käy koulua, usein koko perhe tarvitsee tukea

Koulupoissaolojen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joihin niihin puuttuminen vaatii usein perhekeskeistä tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Kouluakäymättömyys ei ole uusi ilmiö, mutta aihe on noussut Suomessa lähivuosien aikana vahvemmin julkiseen keskusteluun, seurantaan ja tutkittavaksi. Vuodesta 2001 erityisluokanopettajana työskennellyt Tiina Laurén-Knuutila on törmännyt kouluakäymättömyyteen uransa eri vaiheissa. Erityisesti se alkoi häntä mietityttää nykyisessä työpaikassaan Turun Kiinamyllyn