”Moni asia on helpottunut, kun vuorovaikutus poikani kanssa on parantunut perhekuntoutuksessa”

Toisinaan hän jumiutui asioihin, ja tavallisista askareista suoriutuminen oli haastavaa. Esikoulusta sanottiin, että poika oli iloton. Mira sai kaupungin perhetyön avopalveluista perhetyöntekijän kotiinsa. Tämän tarkoituksena oli auttaa Miraa haastavissa tilanteissa pojan kanssa.

Perhetyön tuki ei ollut riittävää, ja Miran voimat uupuivat. Yksinhuoltajan arki kävi entistä vaikeammaksi. Poika sai lähetteen TYKS:in lastenpsykiatrian osastojaksolle. Siellä hänellä todettiin olevan määrittelemätön tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriö sekä viivästymää kielellisessä kehityksessä.
– Itse olin jopa pettynyt, kun poika ei saanut selvää diagnoosia. Ajattelin, että sen avulla olisimme saaneet paremmin apua.

Lastenpsykiatrian osastolta Miralle suositeltiin tukitoimeksi Lausteen Vaalan perhekuntoutusyksikköä, josta äiti ja poika voisivat saada tukea vuorovaikutukseen.
– Olin epäileväinen, enkä ymmärtänyt, että tarvitsimme tukea kommunikointiimme.

Päivittäistä apua

Mira rohkaistui tutustumaan Vaalan yksikköön. Parin viikon päästä hän muutti yhdessä poikansa kanssa yksikön asuntoon, jossa oli mahdollisuus saada apua päivittäin. Kuntoutuksen aluksi Mira määritteli yhdessä Lausteen työntekijöiden kanssa kuntoutusjakson tavoitteet. Niiden pohjalta laadittiin kuntoutussuunnitelma.
– Sain perhetyöntekijän kotiimme auttamaan pojalle haastavissa siirtymätilanteissa, kuten ulkoiluun lähdöissä.

Yksi kuntoutuksen tavoitteista on ollut tunnetaitojen opettelu, jotta Mira oppisi paremmin poikansa kanssa tunnistamaan ja säätelemään omia tunteitaan. Arka poika on saanut tukea myös kaverisuhteisiinsa.
– Yhteisissä leikkihetkissä poika on päässyt harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan.

Minua on kannustettu pyytämään apua, etten vain yrittäisi pärjätä yksin.

Mira on saanut tukea omaan jaksamiseensa. Vaikeissa tilanteissa on voinut soittaa työntekijälle ympäri vuorokauden.
– Minua on kannustettu pyytämään apua, etten vain yrittäisi pärjätä yksin.
– Meidän toiveemme on otettu huomioon erilaisen tuen ja sen määrän suunnittelussa. Säännöllisin väliajoin on arvioitu myös sitä, miten olemme eri tavoitteissa edistyneet, Mira jatkaa.

Uusia keinoja pärjätä

Muutokset pojan käytöksessä alkoivat näkyä jo parissa kuukaudessa. Hyödyllisintä perhekuntoutusjaksolla on ollut vuorovaikutuksen paraneminen.
– Moni asia ratkeaa hyvän vuorovaikutuksen avulla. Suhde poikaani on parantunut paljon.

Ennen Lausteen perheyksikköön tuloa Mira tunsi olonsa masentuneeksi ja toivottomaksi.
– Aloin vältellä menoja eri paikkoihin pojan kanssa, koska tiesin, etten pärjää raivareiden kanssa. Nyt olen tullut itsekin aktiivisemmaksi, koska olen saanut perhetyöntekijöiltä hyviä neuvoja.

Äiti ja poika ovat nauttineet Lausteen järjestämistä retkistä, mökkeilystä ja muusta perheelle järjestetystä ohjelmasta. Perhekuntoutusta on kohta vuosi takana, ja Mirasta on alkanut tuntua siltä, että sopivaa tukea saadessaan he pärjäisivät pojan kanssa omassa kodissaan. Jatkotuen tarve arvioidaan ja suunnitellaan perheyksikössä ennen heidän kotiin paluutaan.

Miran nimi on muutettu.

Lue myös nämä

Äidin näkökulma sijaisperheeltä saatavaan apuun

Oletko pohtinut sijaisperheeksi ryhtymistä? Lue alta äidin tarina, miten hän ja hänen lapsensa saivat apua sijaisperheen avulla. Myös sinä voit auttaa. ”Minulla oli kaksi kaunista ja ihanaa lasta. Akuutti kamppailu päihderiippuvuuden kanssa takana. Päivät täyttyivät lasten tarpeista, töistä ja ihan vaan elämästä. Elämästä, josta läheisverkoston tuki puuttui ja pienetkin asiat vaativat usein isoja ponnisteluja. Vältin

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisvanhemmuus antaa lapselle tulevaisuuden

Jokaisella lapsella tulisi olla oma koti ja ainakin yksi vanhempi, joka huolehtii hänestä. Valitettavasti omat vanhemmat eivät aina voi tarjota turvallista kotia. Onneksi muut ihmiset voivat auttaa ja ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Lue lisää artikkelistamme, jossa on kerrottu yhden perheen tarina. Tule mukaan, uusi valmennusryhmä aloittaa tammikuussa. Voit myös lukea lisää sijaisvanhemmuudesta linkistä.