Aino Levannolla on 17 vuoden kokemus lastensuojelun asiakastyöstä, esimiestehtävistä ja erilaisista kehittämishankkeista sekä järjestökentältä että yksityiseltä sektorilta.
– Olen päässyt kehittämään jälkihuoltoa, tekemään perhekuntoutusta moniammatillisissa tiimeissä, ammatillista tukihenkilötyötä, mielenterveyskuntoutujien ja päihdetaustaisten asiakkaiden tuetun asumisen toimintaa, tapaamispalveluja sekä kriisityötä. Tukiperheenä toimiminen pitää vahvasti kiinni nuorten arjessa päivittäin, Levanto kertoo taustastaan.
Sosionomiksi ja seksuaalineuvojaksi kouluttautunut Levanto on työskennellyt myös alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodissa ja vammaistyön parissa.
Lauste on tullut Levannolle tutuksi yhteistyökumppanina 15 vuotta sitten, kun hän aloitti työt Erityishuoltojärjestöjen liitossa (EHJÄ ry).
– Opin tuntemaan Lausteen reiluna, tavoitteellisena toimijana – paikkana, jossa pidetään huolta ja ymmärretään hyväksyvän katseen ja lempeän sanan merkitys siinäkin tilanteessa, kun vitsit alkaa olla vähissä.
Miksi koko perheen kuntouttaminen ja perheiden jälleenyhdistäminen on tärkeää?
– Usein nuorten oireiluissa nousee vahvasti perhedynamiikkaan liittyvät asiat, joita nuori ei irrallaan perheestä pysty riittävällä tavalla käsittelemään. Pidin viime vuonna Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä puheenvuoron jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksista. Haastattelimme työkaverini kanssa kymmeniä jälkihuollossa olevia tai aikaisemmin olleita nuoria. Vanhempien, isovanhempien ja sisarusten merkitys korostui vahvana nuorten tarinoissa. Nuoret ikävöivät usein elämää osana hyvinvoivaa perhettä.
– Pidän tärkeänä tunnistaa ja huomioida erilaiset perheet ja sen, keitä lastensuojelun asiakkuudessa oleva lapsi pitää perheenään ja itselleen tärkeinä ihmissuhteina. Varhaisella tuella sekä ennaltaehkäisevällä työllä pystytään ehdottomasti vaikuttamaan tehokkaimmin ja parhaiten perheiden tilanteisiin. Lapsen kierre sijaishuoltoyksiköstä toiseen voidaan pysäyttää onnistuneella perheiden jälleenyhdistämistyöllä.
Millä tasolla arvioisit koko perheen kuntouttamisen olevan Suomessa?
– Perhekuntoutustyön haaste on usein avun oikea-aikaisuus ja auttavan verkoston hajanaisuus. Pidän perheen osallisuutta ja perheen ympärillä toimivien auttajien toimivaa yhteistyötä ensiarvoisen tärkeänä. Esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalialan toimijoiden, neuvolan, nuorisotyön ja koulun yhteistyön toimivuuteen olisi varmasti vielä paljon kehitettävää.
– Kuntoutuksen vaikuttavuus paranee pääsääntöisesti aina, kun asiakas kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi. Intensiivisellä koko perheen kuntoutuksella saadaan tehokkaampaa apua ja tukea perheille.
– Perhekuntoutuskeskus Lauste on Suomen ensimmäinen ja suurin perhekuntoutuskeskus, ja täällä on merkittävä kokemus perhetyöstä sen eri muodoissa. Toimintaa kehitetään jatkuvasti. Laitosperhekuntoutus on toiminut Lausteella Vaalassa jo vuodesta 2004.
Mihin haasteisiin Lausteen uudenlainen sijaishuollon yksikkö vastaa paremmin kuin vanhat palvelut, joita tähän mennessä on ollut tarjolla?
– Uusi yksikkö vastaa tilanteisiin, jossa lapsella on toistuvia sijaishuollon muutoksia ja vanhemmat ja/tai lapsi vastustavat sijoitusta. Perinteisesti näissä tilanteissa lapselle haetaan tiukemmin rajoitettua paikkaa, joka usein sijaitsee entistä kauempana muusta perheestä. Näin toimimalla usein traumatisoidaan lasta ja perhettä eikä päästä yhteistyöhön. Näillä sijoitettavilla lapsilla on usein samanaikaisesti esimerkiksi käytöshäiriöitä, neurologisia, mieliala- tai päihdehäiriöitä. Vanhemmilla voi olla omia pulmiaan.
– Tilannetta lähestytään uudessa palvelukokonaisuudessa eri tavoin. Lapsi sijoitetaan yksikköön, samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen lähelle perhettään. Jatkuvassa keskiössä kaikessa toiminnassa on perheiden hyvinvointi ja lasten oikeudet.
Miten uusi yksikkö ja sitä varten suunnitellut tilat tukevat perheen jälleenyhdistämistä?
– Moniammatillinen tiimi pystyy kokoamaan parhaan mahdollisen avun ja tuen perheelle ympärivuorokautisesti. Kokoamme yksilöllisesti palvelun, joka on mahdollisimman monipuolinen ja sopiva juuri kyseisen perheen tilanteeseen.
– Perheet asuvat turvallisessa ympäristössä samassa pihapiirissä. Yhdessäoloa sekä perheen yhdistymistä tapahtuu konkreettisesti päivittäin. Teemme perheen kanssa yhteisen viikkosuunnitelman, ja kohtaamme arjen tilanteet yhdessä.
Uuteen yksikköön muuttavista perheistä löytyy varmasti monenlaista osaamista. Kaikilla on tilaa harjoitella uusia asioita ja ideoida myös halutessaan yhteisöllistä toimintaa. Meistä työntekijöistä ja asiakkaista jokainen tuo oman ainutlaatuisen osansa kokonaisuuteen.
Miten luulet yksikköön ohjaavien tai sinne tulevien perheiden suhtautuvan uudenlaiseen palveluun?
– Kuntoutus on tavoitteellista ja vaatii jatkuvaa, toimivaa vuorovaikutusta. Uskon, että uudenlainen palvelu nähdään mahdollisuutena, jota ei kannata jättää kokeilematta. Olennaista on, että lapsi ja vanhemmat haluavat jälleenyhdistämistä, vanhemmat sitoutuvat siihen tai tilanteessa tarvitaan pysäyttämistä.
– Itse lähden uuteen toimintaan mukaan innostuneena, luottavaisin ja rauhallisin mielin. Kalliorinteellä työskentelee osaava ja jatkuvasti kouluttautuva joukko ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita.
