Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmä: Kehuja ja kannustusta sekä lapsille että vanhemmille

Aamu oli ollut kamala. Uni oli jäänyt lyhyeksi, eikä lasten kanssa mikään onnistunut. Sari Lähde ajatteli olevansa maailman huonoin äiti.
– Täällä sain sanoa, että olipa surkea aamu. Sen jälkeen olotila oli helppo jättää siihen ja nähdä, että ei se ehkä niin kamalaa ollutkaan.
Täällä, Perhekuntoutuskeskus Lausteen Vaalan perheyksikössä, kokoontui Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmä, johon Lähde osallistui viiden muun perhekuntoutuksessa olleen vanhemman kanssa.
Yksi heistä oli Heidi Kotilainen, joka koki ryhmän erittäin hyödylliseksi ja kannustavaksi.
– Sain ryhmässä purkaa omaa oloani ja tiesin, että keskustelut jäävät tänne. Sen jälkeen oli paljon helpompi mennä kotiin ja ottaa vastaan se, mitä siellä sattui tulemaan.
Lähde ja Kotilainen ovat erityislasten äitejä, ja perheiden arki on ajoittain raskasta. Molemmat ovat nyt muuttaneet pois Lausteelta, mutta kokevat saaneensa täältä paljon tukea jaksamiseensa.
Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmä puolestaan jatkaa Vaalan perheyksikössä uusilla jäsenillä.
– Ryhmän tarkoitus on, että vahvistamme vanhemman positiivisia taitoja. Vanhemmat saavat täällä kokemuksen siitä, miten hyvältä tuntuu saada myönteistä palautetta, jotta he voivat antaa sitä myös omille lapsilleen, ryhmän ohjaaja, erityisperhetyöntekijä Tiina Lintervo Lausteelta kertoo.

[envira-gallery id=”4895″]Erityislasten äidit Sari Lähde ja Heidi Kotilainen ovat kokeneet Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmän hyödylliseksi ja kannustavaksi.

Huomaa hyvä lapsessa

Ihmeelliset vuodet on Yhdysvalloissa kehitetty menetelmä lasten käytöshäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon. Ohjelmassa vanhemmille tarjotaan uusia myönteisiä keinoja lasten kasvatukseen ja perheen vuorovaikutukseen. Suomessa menetelmää käytetään laajasti esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perheneuvoloissa ja kouluissa.
Lausteen perhekuntoutuksessa vanhempainryhmät aloitettiin alkuvuodesta 2019. Toistaiseksi toiminta on tarkoitettu vanhemmille, jotka asuvat perheineen Lausteella arviointi- ja kuntoutusjaksolla.
– Täällä saimme tietoa siitä, miksi omaa toimintaa kannattaisi muuttaa. Jos teen säännöllisesti vaikkapa jotain mukavaa lapseni kanssa, millaisia positiivisia vaikutuksia sillä on lapseeni, itseeni ja koko perheeseen, Sari Lähde kuvailee.

Ihmeelliset vuodet -ryhmässä ongelmiin ei jäädä vellomaan, vaan niihin pyritään etsimään myönteisiä ratkaisuja.

Ihmeelliset vuodet -ryhmässä ongelmiin ei jäädä vellomaan, vaan niihin pyritään etsimään myönteisiä ratkaisuja. Jos tänään kaikki menikin mönkään, huomenna voi aina onnistua paremmin.
Olennaista on huomata lapsen hyvä käytös ja vahvistaa sitä.
– Minulle suurin ahaa-elämys oli, että kun muutan omaa toimintaani, lapsikin muuttaa käytöstään. En voi odottaa, että lapsi muuttuu, jos en itse muuta omaa toimintatapaani, Heidi Kotilainen pohtii.

Kehumista voi harjoitella

Tapaamisissa vanhemmat kertovat kokemuksiaan tekemistään kotitehtävistä ja katsovat yhdessä videopätkiä päivän teemasta. Sen jälkeen keskustellaan aiheesta ja harjoitellaan arkisia tilanteita rooliharjoitusten avulla. Esimerkiksi toisen kehumista ja kannustamista harjoitellaan ihan käytännössä.
Erityisperhetyöntekijä Katri Inkisen mukaan ryhmässä annetaan konkreettisia vinkkejä siihen, miten erilaisissa tilanteissa voi toimia.
– On vaikea lähteä muuttamaan omaa käyttäytymistään, jos sanotaan vain, että toimi paremmin. Täällä annetaan valikoima erilaisia tapoja toimia, joita voi sitten soveltaa omassa arjessa, hän kertoo.

Oli ihmeellistä saada lapsesta hyvää palautetta, kun olin tottunut, että hänen käytöstään vain moititaan.

Kollega Sanna Jaakkola lisää, että tapaamiset ovat hyvin vertaistuellisia. Vanhemmat huomaavat ryhmässä, että he eivät ole ainoita, jotka painivat tiettyjen tunteiden ja ongelmien kanssa, vaan muissa perheissä kohdataan aivan samanlaisia vaikeuksia.
Sari Lähde ja Heidi Kotilainen kokivat, että ryhmätoiminta paransi myös vanhempien yhteishenkeä ja keskinäistä ymmärrystä. Ryhmään osallistuneet vanhemmat ryhtyivät antamaan kehuja myös toistensa lapsille.
– Oli ihmeellistä saada lapsesta hyvää palautetta, kun olin tottunut, että hänen käytöstään vain moititaan. Muut eivät aina ymmärrä, että hän ei ole paha lapsi, vaan hänellä on erityisiä haasteita. Muiden antama kannustus antoi lisää voimaa taistella niitä haasteita vastaan, Kotilainen hymyilee.

Ihmeelliset vuodet

  • Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmät on tarkoitettu päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmille, joiden lapsilla on erilaisia käyttäytymisen pulmia.
  • Menetelmää on kehitetty Yhdysvalloissa 30 vuoden ajan, ja se perustuu laajaan tutkimusnäyttöön.
  • Ohjelman tarkoituksena on edistää vaikuttaviksi todettuja, myönteisiä kasvatusmenetelmiä ja auttaa vanhempia käsittelemään lasten käytöshäiriöitä.
  • Menetelmä perustuu lapsen hyvän käytöksen palkitsemiseen ja huonon käytöksen sammuttamiseen. Vanhemmuusryhmissä korostetaan leikin tärkeyttä, erilaisten taitojen opettamista, vaikuttavaa kehumista, kannustimien käyttämistä, rajojen asettamista sekä keinoja puuttua tehokkaasti huonoon käyttäytymiseen.
  • Toiminta vähentää tutkitusti lasten aggressiivista käyttäytymistä, lievittää vanhempien stressiä, parantaa heidän kykyään asettaa lapsille rajoja ja lisää heidän uskoaan omaan vanhemmuuteensa.
  • Lisätietoa: Lisätietoa Ihmeelliset vuodet -ohjelmasta Turun yliopiston sivuilta

Lue myös nämä

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään?

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin