– Kognitiivinen käyttäytymisterapia sopii lähtökohtaisesti hyvin lastensuojelun maailmaan, koska se on hyvin konkreettinen lähestymistapa, Parkkinen sanoo.
KKT:n avulla yritetään saada ymmärrystä, mitä apua tai tukea lapsi tai nuori tarvitsee tällä hetkellä. Terapeutti tai työntekijä havainnoi ja kuvailee mahdollisimman tarkasti, miltä lapsen käytös näyttää, jotta voidaan löytää esimerkiksi lapsen taidolliset puutteet ja tukea lasta taitojen opettelussa.
– Lapsella voi olla ongelmia sosiaalisissa taidoissa, ongelmanratkaisutaidoissa tai tunteiden säätelyyn liittyvissä taidoissa, kuten vaikeiden tunnetilojen käsittelemisessä tai tunteiden ilmaisemisessa.
KKT:n avulla voidaan pureutua myös vuorovaikutukseen. Tavoitteena ei ole muuttaa vain lapsen käytöstä, vaan vaikuttaa myös aikuisen käyttäytymiseen ja kykyyn kohdata lapsi tasavertaisesti.
Lauste on kognitiivisen käyttäytymisterapian käyttöönotossa edelläkävijä.
Psykoterapiakouluttaja, psykologi Lauri Parkkinen
Tutkittuun tietoon ja mitattaviin tuloksiin perustuvan kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla on saatu hyviä tuloksia muun muassa ahdistuneisuuden, käytöshäiriöiden, masennuksen ja ADHD:n hoidossa.
Uudet työvälineet tarpeellisia
Parkkisen mukaan KKT:lle olisi tarvetta lastensuojelun piirissä nykyistä enemmänkin.
– Lauste on terapian käyttöönotossa edelläkävijä. Varsinais-Suomessa KKT:tä on alettu soveltamaan myös jonkin verran muissakin lastensuojelun palveluissa sekä yksityisellä ja kunnallisella puolella.
Yhteistyö KKT-keskus Arvon ja Lausteen välillä jatkuu yhä koulutusten ja työnohjauksen muodossa, jotta saatu oppi siirtyy käytäntöön.
– Yhteistyö on ollut mielenkiintoista. Koulutukseen osallistuneet ovat olleet innostuneita ja kokeneet uudet työvälineet tarpeellisiksi, Parkkinen sanoo.
