Theraplay vahvistaa vanhemman ja lapsen yhteyttä

Pehmeällä matolla istuu Lausteen Theraplay-työntekijä Heli Salminen vieressään äiti Noora puolitoistavuotiaan Benjamin-poikansa kanssa.
Nooran ja Benjaminin väliltä puuttui vielä muutamia kuukausia aiemmin läheisyyttä. Vilkas poika ei viihtynyt sylissä, ja rauhoittuminen oli vaikeaa. Äidin ja pojan välistä yhteyttä lähdettiin vahvistamaan Theraplayhin kuuluvan leikin ja hoivan avulla.
– On tärkeää, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Pieni lapsi näkee vanhemman kasvoista, että hän on rakastettu, Salminen selittää.
Hän työskentelee pääsääntöisesti perheiden kanssa Lausteen Uudenkaupungin perheyksikössä Merilässä.

Theraplay on lapsen lukemista

Theraplay-hoidon suunnittelu alkaa keskustelulla vanhemman kanssa ja MIM-havainnoinnilla, jonka tarkoitus on tunnistaa vaurioituneita vuorovaikutusmalleja.
– Hoitokerralle tehty suunnitelma voi vaihtua sen mukaan, mitä aloitteita lapsi tekee. Theraplay on läsnäoloa ja lapsen lukemista.

Kiintymystä vahvistetaan koskettamalla.

Heli Salminen, Theraplay-työntekijä

Jos lapsi menee piiloon, etsitään lisää tyynyjä, jotta lapsi pääsee kunnolla piiloon. Jos lapsi heittelee tavaroita, voi yrittää ottaa koppia tai pyytää heittämään hernepussia vielä korkeammalle.
– Heittäytymällä mukaan lapsen toimintaan, voi saada yhteyden lapsen tunnetilaan.
Hetkessä oleminen vaatii myös terapeutilta valmistautumista.
– Laskeudun tilanteeseen venyttelemällä, lauleskelemalla ja tyhjentämällä mieltä.

Kehuja ja hoivaa

Neljä kuukautta Theraplayssa käynyt Benjamin tietää, mitä terapiahuoneessa puuhataan. Hän kurkistaa lattialla olevaan koriin, ja nappaa käteensä saippuakuplapullon. Yhteinen leikki alkakoon. Äiti puhaltaa kuplia, joita poika innostuu metsästämään.
– Theraplayssa ei käytetä leluja, vaan vanhempi on riittävä. Kontaktia edistävinä välineinä käytetään esimerkiksi pumpulia, peittoja tai rasvaa, joita löytyy kotoakin.
– Hienosti sait kuplan kiinni Benjamin, Salminen kehuu ja sanoittaa tilannetta.
Toiminnan jäsentäminen ja sanoittaminen on tärkeää.
– Theraplay on huomaamista ja viestien näkemistä. Jos näkee vaikkapa toisen huonon mielen, terapeutti sanoittaa sen, mitä näkee.
Lasta kannustetaan suoriutumaan, jolloin lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Lauluissa ja loruissa toistetaan lapsen nimeä, mikä vahvistaa lapsen itsetuntoa.

[envira-gallery id=”1581″]

Pienet jalat kulkevat pian korille uudelleen. Tällä kertaa Benjamin poimii mukaansa rasvapurkin. Sen avulla voidaan siirtyä hoivaavaan leikkiin. Benjamin istuutuu äitinsä syliin, ja äiti sivelee rasvaa pojan käsiin.
– Kiintymystä vahvistetaan koskettamalla.
Usein myös tutkimme ja parannamme pipejä. Benjamin kokeilee lyödä rasvapurkilla äitiään.
– Ei saa satuttaa, Heli sanoo ja kaappaa pojan syliinsä.
– Theraplayssa ei tehdä pipejä toiselle eikä itselle. Lasta ei saa myöskään pakottaa, nolata tai häpäistä koskaan.
Rasvauksen jälkeen on sopiva hetki hoivaan. Äiti ottaa pojan syliinsä ja antaa mehua nokkamukista. Poika rentoutuu äitinsä syliin.
– Benjamin on rauhoittunut terapian myötä tosi paljon, Noora kertoo.
Terapia kestää noin puoli tuntia, mutta sitä tehdään aina lapsen jaksamisen mukaan.

Käytösmuutoksia nopeasti

Yhteyden syntyminen lapsen ja vanhemman välille on onnistumisen hetki.
– En muista yhtäkään kertaa, että Theraplaysta ei olisi ollut hyötyä, tai se ei olisi johtanut muutokseen.
Vuorovaikutusterapia tempaisee nopeasti mukaansa.
– Vaikka lapsi on terapiaan tullessaan välttänyt katsekontaktia, muutosta käyttäytymisessä on voitu nähdä jo 15 minuutin jälkeen.

Theraplayssa ei olla menneessä, eikä tulevassa, vaan tässä hetkessä.

Heli Salminen, Theraplay-terapeutti

Salmisen pienin hoidettava on ollut puolivuotias. Pääsääntöisesti terapiassa käy alle 10-vuotiaat. Sijaishuollon yksiköissä hän on hoitanut 14–17-vuotiaitakin, jolloin on lähdetty parantamaan nuoren ja hänen oman ohjaajansa suhdetta.
– Theraplayta voi tehdä perheen kotonakin. Tämä on mukavaa yhdessä oloa, josta ei ole haittaa kenellekään.

Theraplayta voidaan käyttää myös työmenetelmänä, jolloin lasta arvostava asenne on mukana työntekijöiden jokapäiväisissä tuokioissa lapsen kanssa. Lausteella Theraplay-osaamista on neljässä tiimissä, ja sitä käytetään erityisesti perhekuntoutuksessa ja sijaishuollossa.
Heli Salminen kokee terapian itselleenkin antoisaksi.
– Theraplayssa ei olla menneessä, eikä tulevassa, vaan tässä hetkessä. Jokainen kerta on seikkailu, jossa ei ikinä tiedä, mitä se tuo tullessaan.

Nooran ja Benjaminin nimet on muutettu.

Lue myös nämä

Työskentely lapsen vanhemman kanssa lastensuojelussa

Lastensuojelun keskusliitto julkaisi viime vuoden puolella Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, josta löytyy Maarit Koiviston erinomainen artikkeli aiheesta Työskentely lapsen vanhemman kanssa (s. 26-32). Artikkeli käsittelee sijaishuoltoon tulevien lasten ja nuorten tilannetta, erityisesti kasvuolosuhteiden ja elämänhistorian kokemusten tuntemista. Tekstissä korostetaan läheisten ihmisten, erityisesti vanhemman, merkitystä lapsen elämässä ja esitetään ajatuksia yhteistyön tärkeydestä vanhemman ja muiden läheisten kanssa sijaishuollossa

Sijaisperhe tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Perhehoitajat tarjoavat kodin ja perheen lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua omien vanhempiensa kanssa. Kokenutkin perhehoitaja tarvitsee apua ja tukea, jotta yhteinen arki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. 20 kilometrin päästä Turusta sijaitsee Nousiaisten kunta, jossa Satu Anttila ja Jens Zauche asuvat sijaislapsiensa kanssa. Saman katon alla asuvat osan ajasta myös Sadun kaksi täysikäistä

Sairas ja rikollinen vai turvaton ja hädissään?

Traumatietoinen kohtaaminen näkee käytöksen taakse Miten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen toimintatapoja ja yhteistyötä pitäisi kehittää lasten tarpeita vastaaviksi? Kysyimme eri palveluiden asiantuntijoilta traumatietoisuudesta ja siitä, millaisella yhteistyöllä saavutetaan lapsia ja nuoria eniten hyödyttäviä ratkaisuja. Johtava sosiaalityöntekijä Silja Remes sekä konsultoiva erityisopettaja Tarja Kallio avaavat, miten kohdataan traumataustainen lapsi ja millaista tulevaisuuden tuki voi olla niin