Kyllä, työssäkäyvä henkilö voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmuus ei edellytä kotiin jäämistä, vaan se on mahdollista yhdistää työelämään hyvällä suunnittelulla ja järjestelyillä. Monet sijaisvanhemmat käyvät töissä ja onnistuvat tarjoamaan sijoitetulle lapselle turvallisen kodin. Avainasemassa ovat joustavat työjärjestelyt, tukiverkosto ja perheen sisäinen työnjako. Sijaisvanhemmuuden alkuvaiheessa voi olla tarpeen järjestää sijoitetun lapsen tutustumisjaksolle erityisiä vapaita.
Voiko työssäkäyvä henkilö ryhtyä sijaisvanhemmaksi?
Työssäkäyvä henkilö voi ehdottomasti toimia sijaisvanhempana. Suomessa ei ole vaatimusta, että sijaisvanhemman tulisi olla kotona kokopäiväisesti. Sijaisvanhemmuus on mahdollista yhdistää työelämään, kun perheessä on riittävät voimavarat, joustavuutta ja toimiva tukiverkosto. Joissakin tapauksissa sijaisvanhempi voi harkita työajan lyhentämistä tai joustavia työjärjestelyjä, mutta se ei ole välttämätöntä.
Sijaisvanhemmuuden perusvaatimukset liittyvät enemmän henkilön kykyyn tarjota lapselle turvallinen ja vakaa kasvuympäristö kuin työtilanteeseen. Tärkeintä on, että sijaisvanhemmalla on aitoa halua ja valmiutta sitoutua sijoitetun lapsen elämään pitkäjänteisesti. Sijaisvanhemmalta edellytetään myös kykyä tehdä yhteistyötä lapsen oman perheen, sosiaalitoimen ja muiden tahojen kanssa.
Perhehoidossa sijoitetun lapsen tarpeet ovat etusijalla, joten työssäkäyvän sijaisvanhemman on pystyttävä järjestämään arkensa niin, että lapsen hoito, kasvatuksellinen tuki ja turvallisuuden tunne toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa joustavuutta ja mukautumiskykyä niin perheen sisällä kuin työelämässäkin.
Mitä sijaisvanhemmaksi ryhtyminen edellyttää työssäkäyvältä henkilöltä?
Työssäkäyvältä sijaisvanhemmalta edellytetään hyvää ajankäytön suunnittelua ja arjen hallintaa. On tärkeää, että perheen kokonaistilanne mahdollistaa sijoitetun lapsen vastaanottamisen, ja että perheellä on riittävästi aikaa ja voimavaroja lapsen tukemiseen. Erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa lapsi tarvitsee paljon aikaa ja läsnäoloa sopeutuakseen uuteen kotiinsa.
PRIDE-valmennus on pakollinen kaikille sijaisvanhemmiksi aikoville. Valmennuksessa käsitellään sijaisvanhemmuuden edellytyksiä ja haasteita sekä arvioidaan perheen valmiuksia toimia sijoitetun lapsen kasvattajana. Työssäkäyvän henkilön kannattaa huomioida, että valmennukseen osallistuminen vaatii ajallista sitoutumista, mikä voi tarkoittaa työajan joustamista valmennusjakson aikana.
Työnantajan kanssa on hyvä keskustella sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä jo etukäteen. Monilla työpaikoilla on mahdollisuus joustaviin työaikajärjestelyihin tai etätyöhön, mikä helpottaa sijaisvanhemmuuden ja työn yhdistämistä. Myös perhevapaat ovat käytettävissä sijaisvanhemmille, ja näistä kannattaa neuvotella työnantajan kanssa.
Sijaisvanhemmaksi aikovan on hyvä varmistaa, että:
- Työaika on joustava tai sovitettavissa lapsen tarpeisiin
- Tukiverkosto on kunnossa mahdollisten äkillisten tilanteiden varalta
- Perheessä on selvä työnjako ja vastuut arjen pyörittämisessä
- Sijoituksen alkuvaiheeseen on mahdollista järjestää riittävästi aikaa
Miten sijaisvanhemmuus ja työssäkäynti käytännössä yhdistetään?
Sijaisvanhemmuuden ja työssäkäynnin yhdistäminen onnistuu parhaiten, kun työaikajärjestelyt ovat joustavia. Moni sijaisvanhempi hyödyntää mahdollisuutta osa-aikatyöhön, etätyöhön tai liukuvaan työaikaan. Näin varmistetaan riittävä läsnäolo lapsen elämässä ja kyky reagoida lapsen tarpeisiin arjessa.
Sijoitetun lapsen tullessa perheeseen on suositeltavaa käyttää perhevapaita tutustumisjakson aikana. Sijaisvanhemmilla on oikeus perhevapaiden käyttöön samoin kuin biologisilla vanhemmilla. Tutustumisjakson jälkeen on helpompi palata töihin, kun lapsi on jo tottunut uuteen kotiinsa ja päivärytmiin.
Päivähoitojärjestelyt ovat olennainen osa työn ja sijaisvanhemmuuden yhdistämistä. Sijoitetulla lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, ja yhteistyö päiväkodin kanssa on tärkeää. Lapsen ikä, kehitystaso ja erityistarpeet vaikuttavat siihen, millaiset hoitojärjestelyt ovat sopivia. Joissain tapauksissa lapsi voi tarvita yksilöllisempää hoitoa tai lyhyempiä hoitopäiviä.
Toimiva tukiverkosto on kullanarvoinen työssäkäyvälle sijaisvanhemmalle. Tukiverkostoon voivat kuulua sukulaiset, ystävät, muut sijaisperheet sekä sosiaalitoimen ammattilaiset. Erityisesti äkillisissä tilanteissa, kuten lapsen sairastuessa, tukiverkoston apu on tärkeää.
Millaista taloudellista tukea sijaisvanhempi voi saada?
Sijaisvanhemmille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta, jotka auttavat taloudellisesti työn ja sijaisvanhemmuuden yhdistämisessä. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, ja sen suuruus määräytyy lapsen hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan. Hoitopalkkio voi mahdollistaa työajan vähentämisen, jos perhe kokee sen tarpeelliseksi.
Kulukorvaus kattaa lapsen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, kuten ruoka, asuminen, harrastukset ja vaatteet. Lisäksi sijaisvanhemmille maksetaan käynnistämiskorvausta, jolla katetaan sijoituksen alussa tarvittavat hankinnat, kuten huonekalut ja vaatteet.
Työssäkäyvän sijaisvanhemman on hyvä tiedostaa, että hoitopalkkio vaikuttaa verotukseen, mutta kulukorvaus ei ole veronalaista tuloa. Sijaisvanhemmuus voi vaikuttaa myös joihinkin sosiaalietuuksiin, kuten työttömyysturvaan, joten näistä kannattaa keskustella etukäteen sosiaalitoimen kanssa.
Sijaisvanhemmat voivat olla oikeutettuja myös muihin tukiin, kuten:
- Lapsilisä (maksetaan perhehoitajalle tai kunnalle)
- Erityishoitoraha (KELA) lapsen sairauden vuoksi
- Kuntoutustuki lapsen erityistarpeisiin
Mitä tukipalveluja sijaisvanhemmille on tarjolla?
Sijaisvanhemmille on tarjolla monipuolisia tukipalveluja, jotka helpottavat työn ja sijaisvanhemmuuden yhdistämistä. Työnohjaus on tärkeä tukimuoto, jossa sijaisvanhempi voi käsitellä sijaisvanhemmuuteen liittyviä haasteita ja tunteita ammattilaisen kanssa. Työnohjausta järjestetään usein työajan ulkopuolella, jotta työssäkäyvät sijaisvanhemmat voivat osallistua.
Sijaisvanhemmilla on oikeus säännöllisiin vapaapäiviin ja lomiin. Sijoittava kunta järjestää tällöin lapselle tilapäishoitoa, joka voi olla toisessa sijaisperheessä tai laitoksessa. Tämä mahdollistaa sijaisvanhempien palautumisen ja voimavarojen ylläpitämisen.
Vertaistuki on korvaamaton voimavara monille sijaisvanhemmille. Vertaistukiryhmissä voi jakaa kokemuksia ja saada käytännön vinkkejä muilta samassa tilanteessa olevilta. Vertaistukiryhmiä järjestetään usein iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvät sijaisvanhemmat voivat osallistua.
Täydennyskoulutukset tarjoavat sijaisvanhemmille lisätietoa ja työkaluja haastaviin tilanteisiin. Koulutuksia järjestetään monipuolisesti eri aiheista, kuten kiintymyssuhteesta, traumatisoituneen lapsen kohtaamisesta ja neuropsykiatrisista häiriöistä. Työssäkäyville sijaisvanhemmille on tarjolla myös verkkokoulutuksia, joihin voi osallistua joustavasti.
Olemme Perhekuntoutuskeskus Lausteella sitoutuneet tukemaan sijaisvanhempia heidän tärkeässä tehtävässään. Tarjoamme perhehoidon palveluja, joissa huomioidaan myös työssäkäyvien sijaisvanhempien erityistarpeet. Uskomme, että sijaisvanhemmuus on mahdollista yhdistää työelämään, kun tukea on riittävästi saatavilla ja perheen omat voimavarat on tunnistettu.
