Sijaisvanhemman oikeudet ja velvollisuudet perustuvat perhehoitolakiin ja lastensuojelulakiin. Sijaisvanhemmalla on oikeus saada tukea, koulutusta ja ohjausta tehtäväänsä sekä riittävä taloudellinen korvaus. Velvollisuuksiin kuuluu huolehtia sijoitetun lapsen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Sijaisvanhemman juridinen asema eroaa merkittävästi adoptiovanhemmasta, sillä lapsen huoltajuus ja päätöksenteko-oikeudet jakautuvat usealle taholle.
Mitkä ovat sijaisvanhemman perusoikeudet ja velvollisuudet?
Sijaisvanhemmalla on oikeus saada valmennusta, koulutusta ja tukea tehtäväänsä sekä oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa asioissa. Hänellä on myös oikeus lakisääteisiin korvauksiin ja vapaapäiviin. Keskeisiin velvollisuuksiin kuuluu lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen, yhteydenpito lapsen omaan perheeseen sekä yhteistyö viranomaisten kanssa.
Perhehoitolaki määrittelee sijaisvanhemman juridisen aseman. Sijaisvanhempi sitoutuu toimeksiantosopimuksessa huolehtimaan sijoitetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja muusta huolenpidosta. Sijaisvanhemman velvollisuus on tukea lapsen identiteetin kehitystä ja auttaa ylläpitämään tärkeitä ihmissuhteita. Sijaisvanhemman vastuuseen kuuluu myös raportoida lapsen tilanteesta sosiaalityöntekijälle ja osallistua lapsen asiakassuunnitelman laadintaan ja tarkistamiseen.
Sijaisvanhempien oikeuksien tarkoitus on mahdollistaa laadukas perhehoito ja sijaisvanhemman jaksaminen. Meidän perhekuntoutuskeskuksen kokemuksen mukaan erityisen tärkeää on riittävä tuki haastavissa tilanteissa sekä toimiva yhteistyö kaikkien osapuolten välillä. Sijaisvanhemmaksi haluavalle tarjoamme kattavaa valmennusta ja tukea tehtävään valmistautumisessa.
Miten sijaisvanhemman ja lapsen oman perheen yhteistyö määritellään?
Sijaisvanhemman ja lapsen oman perheen yhteistyö perustuu lapsen asiakassuunnitelmaan, jossa määritellään yhteydenpidon tavat ja tiheys. Sijaisvanhemman tehtävä on tukea lapsen ja hänen vanhempiensa sekä muiden läheisten yhteydenpitoa ja suhdetta. Yhteistyön tavoitteena on lapsen tasapainoinen kehitys ja identiteetin tukeminen.
Toimiva yhteistyö edellyttää avointa kommunikaatiota ja molemminpuolista kunnioitusta. Sijaisvanhemman rooli on toimia siltana lapsen ja hänen perheensä välillä, ei korvata lapsen omia vanhempia. Käytännössä yhteistyö voi tarkoittaa säännöllisiä tapaamisia, puheluita, viestejä ja yhteisiä juhlia tai muita tapahtumia.
Yhteistyössä voi ilmetä haasteita, kuten erilaiset kasvatusnäkemykset tai kommunikaatiovaikeudet. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijän tuki on tärkeää. Tuemme sijaisperheitä tarjoamalla työnohjausta ja neuvontaa haastaviin tilanteisiin. Kokemuksemme mukaan onnistunut yhteistyö lapsen oman perheen kanssa on yksi tärkeimmistä tekijöistä sijoituksen onnistumisessa.
Millaisiin taloudellisiin tukiin ja korvauksiin sijaisvanhemmat ovat oikeutettuja?
Sijaisvanhemmat saavat hoitopalkkiota ja kulukorvausta jokaisesta sijoitetusta lapsesta. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja vuonna 2023 vähintään 864 euroa kuukaudessa. Kulukorvaus kattaa lapsen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset ja on noin 450-550 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan käynnistämiskorvausta sijoituksen alussa välttämättömiin hankintoihin.
Korvausten määrät vaihtelevat kunnittain ja lapsen tarpeiden mukaan. Erityistä hoitoa vaativasta lapsesta maksetaan korotettua hoitopalkkiota. Kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan lapsen ravinto, asuminen, harrastukset, henkilökohtaiset tarpeet ja muut jatkuvaluonteiset menot. Käynnistämiskorvaus on tarkoitettu lapsen tarvitsemiin kalusteisiin, vaatteisiin ja muihin kertaluontoisiin hankintoihin sijoituksen alussa.
Sijaisvanhempi voi saada myös Kelan etuuksia, kuten lapsilisää, jos toimii lapsen virallisena huoltajana. Verotuksessa sijaisvanhempi voi vähentää tulonhankkimiskuluja ja mahdollisesti saada kotitalousvähennystä. Kuntien maksukäytännöt ja korvausten hakuprosessi vaihtelevat, joten neuvomme sijaisvanhempia selvittämään oman kuntansa käytännöt sosiaalityöntekijän kanssa.
Mitkä ovat sijaisvanhemman oikeudet päätöksenteossa lasta koskevissa asioissa?
Sijaisvanhemmalla on oikeus tehdä päätöksiä lapsen arkeen liittyvissä asioissa, kuten päivittäisissä aikatauluissa, ruokailussa ja kotiaskareissa. Merkittävissä asioissa, kuten terveydenhuollossa, kouluvalinnoissa ja harrastuksissa, päätöksenteko-oikeus on jaettu lapsen huoltajien ja sosiaalitoimen kanssa viranomaispäätöksen mukaisesti.
Lapsen huoltajuus säilyy yleensä lapsen omilla vanhemmilla, ellei toisin ole päätetty. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää sijoitetun lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Sijaisvanhemman on tärkeää ymmärtää oma päätösvaltansa rajat ja tietää, milloin pitää konsultoida sosiaalitoimea tai lapsen huoltajia.
Sijaisvanhemmalla on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa päätöksissä ja oikeus saada tietoa lapsen asioista. Meiltä sijaisvanhemmat saavat neuvontaa ja tukea päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Kokemuksemme mukaan selkeä vastuunjako ja avoin keskustelu eri osapuolten välillä ehkäisee ristiriitoja ja tukee lapsen etua parhaiten.
Miten sijaisvanhemman jaksamista tuetaan ja mihin tukipalveluihin he ovat oikeutettuja?
Sijaisvanhemmilla on oikeus mentorointiin, työnohjaukseen, vertaistukeen, täydennyskoulutukseen ja vapaapäiviin. Kunnan on järjestettävä sijaisvanhemmalle vähintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa sekä mahdollisuus vertaistukitoimintaan. Sijaisvanhemmalla on myös oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin.
Käytännön tukimuotoja ovat säännölliset tapaamiset sosiaalityöntekijän kanssa, kriisiapu haastavissa tilanteissa ja tarvittaessa intensiivinen perhetyö. Sijaisvanhempien jaksamisen tukeminen on keskeistä sijoituksen onnistumisen kannalta, minkä vuoksi tarjoamme monipuolisia tukipalveluja erilaisiin tilanteisiin. Näitä ovat esimerkiksi pariterapia, psykologin konsultaatio ja arjen tukipalvelut.
Vertaistuen merkitys on korvaamaton sijaisvanhemmuudessa. Alueelliset vertaistukiryhmät, mentorointi ja sijaisvanhempien leirit ovat tärkeitä voimavarojen lähteitä. Työnohjauksessa sijaisvanhempi voi käsitellä luottamuksellisesti haastavia tilanteita ja tunteita. Tukea tarvitaan erityisesti sijoituksen alussa, murrosiässä ja sijoituksen päättyessä. Sijaisperheeksi ryhtyminen on merkittävä päätös, johon annamme kattavaa tukea koko prosessin ajan.
Sijaisvanhemmuus on arvokasta työtä, jossa tarvitaan sekä sydäntä että osaamista. Riittävät tukipalvelut ja selkeä tieto oikeuksista ja velvollisuuksista antavat sijaisvanhemmalle parhaat edellytykset onnistua tehtävässään ja tarjota sijoitetulle lapselle turvallinen, vakaa ja rakastava koti.
