Sijaisvanhemmuus tarkoittaa vastuunottamista sijoitetun lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja arjesta, kun lapsi ei voi asua omassa kodissaan. Sijaisvanhempi toimii perhehoitajana lastensuojelun toimenpiteenä sijoitetulle lapselle, tarjoten tälle turvallisen kasvuympäristön ja pysyviä ihmissuhteita. Sijaisvanhemmuus vaatii sitoutumista, kärsivällisyyttä ja kykyä vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Se edellyttää virallista valmennusta, soveltuvuusarviointia ja toimeksiantosopimusta, mutta ennen kaikkea aitoa halua tarjota koti sitä tarvitsevalle lapselle.
Mitä sijaisvanhemmuus tarkoittaa käytännössä?
Sijaisvanhemmuus tarkoittaa käytännössä sitä, että aikuinen tai perhe ottaa kotiinsa asumaan lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja huolehtii hänen päivittäisestä hoivastaan, kasvatuksestaan ja hyvinvoinnistaan. Sijaisvanhempi toimii perhehoitajana, joka on osa lastensuojelun palvelujärjestelmää.
Sijaisvanhemmuus on arkielämän jakamista sijoitetun lapsen kanssa. Se sisältää tavallista perhe-elämää kuten ruoanlaittoa, harrastuksiin kuljettamista, läksyissä auttamista ja rajojen asettamista. Samalla sijaisvanhempi tukee lapsen suhdetta omaan perheeseensä ja toimii yhteistyössä viranomaisten sekä muiden lapsen elämään kuuluvien ammattilaisten kanssa.
Sijaisvanhemmuudessa yhdistyvät tavallinen vanhemmuus ja ammatillisuus. Vaikka sijaisvanhempi ei ole työsuhteessa, hän saa tehtävästään hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Sijaisvanhempi sitoutuu toimimaan lapsen parhaaksi ja tekee tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen ja lapsen oman perheen kanssa.
Sijaisvanhemmuus voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista riippuen lapsen ja hänen perheensä tilanteesta. Joskus sijoitus kestää vain muutamia viikkoja tai kuukausia, toisinaan lapsi voi kasvaa sijaisperheessä aikuisuuteen asti.
Millaisia vaatimuksia sijaisvanhemmille asetetaan?
Sijaisvanhemmille asetetaan sekä virallisia että käytännön vaatimuksia. Tärkeimpänä edellytyksenä on soveltuvuus tehtävään, mikä tarkoittaa vakaata elämäntilannetta, riittäviä voimavaroja ja aitoa halua tarjota turvallinen koti lapselle.
Virallisina vaatimuksina sijaisvanhemmaksi aikovien tulee suorittaa ennakkovalmennus, tavallisimmin PRIDE-valmennus, jossa arvioidaan valmiuksia toimia sijaisvanhempana. Valmennuksessa käsitellään sijaisvanhemmuuden edellyttämiä taitoja ja tietoja sekä pohditaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Käytännön vaatimuksina sijaisvanhemmilla tulee olla:
- Sopiva koti, jossa lapsella on oma tila
- Vakaa elämäntilanne ja taloudellinen tilanne
- Riittävästi aikaa lapsen tarpeisiin vastaamiseen
- Kyky tehdä yhteistyötä viranomaisten ja lapsen oman perheen kanssa
- Hyvä terveydentila
- Valmiudet tukea lapsen kehitystä ja käsitellä traumaattisia kokemuksia
Sijaisvanhemmuus vaatii joustavuutta, kärsivällisyyttä ja kykyä ymmärtää lapsen käyttäytymistä. Sijoitetut lapset ovat usein kokeneet vaikeita asioita, jotka voivat näkyä heidän käytöksessään. Sijaisvanhemman tulee kyetä vastaamaan näihin haasteisiin ja hakea tarvittaessa apua.
Miten sijaisvanhemmaksi hakeudutaan?
Sijaisvanhemmaksi hakeutuminen alkaa yhteydenotolla hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoidon yksikköön tai yksityiseen perhehoitopalvelujen tuottajaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai täyttämällä yhteydenottolomakkeen palveluntarjoajan verkkosivuilla.
Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:
- Alustava keskustelu perhehoidon työntekijän kanssa
- Tietojen saaminen sijaisvanhemmuudesta ja sen vaatimuksista
- PRIDE-ennakkovalmennukseen osallistuminen (kesto noin 3-4 kuukautta)
- Perheen ja kodin soveltuvuuden arviointi kotikäynneillä
- Valmennuksen päätösarviointi
- Hyväksyminen sijaisperheeksi
PRIDE-valmennus on tärkeä osa prosessia. Sen aikana käsitellään sijaisvanhemmuuden eri puolia, kuten lapsen suojelu ja hoiva, lapsen kehityksen tukeminen, lapsen suhde omaan perheeseen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Valmennuksen kautta perhe saa realistisen kuvan sijaisvanhemmuudesta ja voi arvioida omia valmiuksiaan.
Hyväksytysti suoritetun valmennuksen jälkeen perhe voi alkaa toimimaan sijaisperheenä. Sijoituspäätöksen tekee aina lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä etsien lapselle sopivinta sijaisperheettä.
Millaista tukea sijaisvanhemmat saavat?
Sijaisvanhemmat saavat monipuolista tukea tehtävässään. Taloudellinen tuki muodostuu hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta, jotka määräytyvät hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan. Lisäksi sijaisvanhemmille voidaan maksaa käynnistämiskorvausta ja korvata erityisiä kuluja.
Ammatillinen tuki sisältää:
- Vastuutyöntekijän säännölliset tapaamiset ja yhteydenpito
- Täydennyskoulutukset ja mentorointia
- Työnohjaus tarvittaessa
- Lastenhoitoapu ja mahdollisuus vapaapäiviin
- Kriisitilanteissa saatava tuki
Vertaistuki on erittäin tärkeää sijaisvanhemmille. Sitä tarjoavat muun muassa sijaisvanhempien vertaisryhmät, Perhehoitoliiton järjestämät tapahtumat sekä vertaismentorointi. Jakamalla kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa sijaisvanhemmat saavat ymmärrystä ja käytännön vinkkejä arkeensa.
Moniammatillinen tuki on saatavilla erityisesti haastavissa tilanteissa. Sijaisvanhemmat voivat tarvittaessa saada apua lapsen erityistarpeisiin liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi psykologeilta, terapeuteilta ja muilta asiantuntijoilta.
Mikä on sijaisvanhemman oikeudellinen asema?
Sijaisvanhemman oikeudellinen asema perustuu toimeksiantosopimukseen, joka tehdään sijaisvanhemman ja hyvinvointialueen välillä. Sijaisvanhempi ei ole työsuhteessa vaan toimii perhehoitajana, ja hänellä on oikeus hoitopalkkioon ja kulukorvauksiin.
Sijaisvanhemmalla on oikeus saada tietoa lapsesta ja hänen taustoistaan siinä määrin kuin se on tarpeellista lapsen hoitamiseksi. Sijaisvanhemmalla on myös oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa asioissa ja osallistua lasta koskeviin neuvotteluihin.
Juridinen vastuu lapsesta säilyy kuitenkin lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Huoltajuus pysyy yleensä lapsen omilla vanhemmilla, ellei toisin ole päätetty. Sijaisvanhempi vastaa lapsen arjen sujumisesta ja päivittäisistä päätöksistä, mutta suuremmat päätökset tehdään yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja usein myös lapsen vanhempien kanssa.
Sijaisvanhemmalla on oikeus tukeen ja ohjaukseen sekä lakisääteisiin vapaapäiviin. Hänellä on myös velvollisuus huolehtia lapsesta sovitulla tavalla, tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa ja tukea lapsen suhdetta omaan perheeseensä.
Sijaisvanhemmuuden merkitys lapsen elämässä
Sijaisvanhemmuuden tärkein merkitys on tarjota lapselle turvallinen kiintymyssuhde ja vakaa kasvuympäristö tilanteessa, jossa lapsen oma perhe ei siihen pysty. Sijaisvanhempi voi olla lapsen elämässä merkittävä aikuinen, joka tukee lapsen kehitystä ja tarjoaa eheyttäviä kokemuksia.
Tutkimusten mukaan pysyvät ihmissuhteet ja ennustettava arki auttavat traumoja kokenutta lasta toipumaan ja kehittymään. Sijaisvanhemman tarjoama huolenpito, rakkaus ja rajat luovat perustan lapsen terveelle kasvulle. Parhaimmillaan sijaisvanhemmuus tarjoaa lapselle mahdollisuuden kokea turvallista perhe-elämää ja oppia tärkeitä elämäntaitoja.
Sijaisvanhemmuuden merkitys ulottuu myös lapsen omiin vanhempiin. Toimiva yhteistyö sijaisvanhempien ja lapsen oman perheen välillä voi auttaa koko perhettä. Lapsen on helpompi sopeutua sijaisperheeseen, kun hän tietää omien vanhempiensa hyväksyvän sijoituksen.
Sijaisvanhemmuus on vaativaa mutta palkitsevaa. Se voi muuttaa pysyvästi sekä lapsen että sijaisvanhempien elämää. Monet sijaisvanhemmat kertovat tehtävän antavan elämään merkityksellisyyttä ja iloa, vaikka se sisältää myös haasteita. Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen sekä luottamuksen rakentuminen ovat kokemuksina korvaamattomia.
