Vanhemmilla on lastensuojelulain mukaan useita oikeuksia lapsen sijoituksen aikana, vaikka lapsi ei asukaan kotona. Vanhemmat säilyttävät pääsääntöisesti huoltajuuden ja heillä on oikeus saada tietoa lapsesta, osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon sekä pitää yhteyttä lapseen. Lastensuojelun perusperiaatteena on työskennellä perheen jälleenyhdistämisen eteen ja tukea vanhempia lapsen ollessa sijoitettuna sijaishuollossa. Vanhempien aktiivinen osallistuminen onkin ratkaisevan tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja perheen tulevaisuuden kannalta.
Mitä vanhempien oikeudet tarkoittavat lastensuojelussa?
Vanhempien oikeudet lastensuojelussa tarkoittavat niitä juridisia oikeuksia, jotka säilyvät vanhemmalla myös lapsen sijoituksen aikana. Lastensuojelulain mukaan vanhempi säilyy lapsen huoltajana sijoituksesta huolimatta, ellei huoltajuutta ole erikseen oikeuden päätöksellä muutettu.
Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluksi lastensuojeluasioissa ja saada perusteltu päätös kaikista lasta koskevista toimenpiteistä. Heillä on myös oikeus hakea muutosta viranomaispäätöksiin. Kun lapsi on sijoitettuna, vanhemmilla on oikeus tietää, missä lapsi on ja miten hän voi.
Keskeinen periaate lastensuojelussa on perheen jälleenyhdistäminen. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen tulee työskennellä aktiivisesti sen eteen, että lapsi voisi palata kotiin, kun sijoituksen edellytykset eivät enää täyty. Huostaanotto on lähtökohtaisesti väliaikainen toimenpide.
Vanhempien oikeuksiin kuuluu myös saada tukea oman elämäntilanteensa korjaamiseen. Lastensuojelulaki velvoittaa hyvinvointialuetta laatimaan vanhemmalle oman asiakassuunnitelman, jossa määritellään, miten vanhempaa autetaan ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat johtaneet lapsen sijoitukseen.
Millainen oikeus vanhemmilla on pitää yhteyttä sijoitettuun lapseen?
Vanhemmilla ja lapsella on lähtökohtaisesti oikeus pitää yhteyttä toisiinsa sijoituksen aikana. Tämä on perusoikeus, jota voidaan rajoittaa vain erityisistä, lapsen etuun liittyvistä syistä. Yhteydenpito voi tapahtua tapaamisina, puheluina, viesteinä, videoyhteyksinä tai muilla soveltuvilla tavoilla.
Yhteydenpidon käytännöistä sovitaan lapsen asiakassuunnitelmassa. Suunnitelmassa määritellään, kuinka usein tapaamisia järjestetään, missä ne tapahtuvat ja miten muu yhteydenpito toteutetaan. Tavoitteena on mahdollisimman säännöllinen ja luonteva yhteydenpito lapsen ja vanhempien välillä.
Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa vain, jos:
- Yhteydenpidosta on vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle
- Rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien, sijaishuoltopaikan muiden lasten tai henkilökunnan turvallisuuden vuoksi
- 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa yhteydenpitoa
Yhteydenpidon rajoituksista tekee aina hyvinvointialue virallisen päätöksen, johon vanhemmilla on oikeus hakea muutosta. Rajoituspäätös on määräaikainen ja sen jatkamista arvioidaan säännöllisesti.
Vanhemmat voivat edistää toimivaa yhteydenpitoa noudattamalla sovittuja käytäntöjä ja ilmoittamalla ajoissa muutoksista sovittuihin tapaamisiin. Luottamuksellinen yhteistyö sijaishuoltopaikan kanssa auttaa luomaan lapselle turvallisen ja ennustettavan arjen.
Miten vanhempi voi osallistua lapsen asioista päättämiseen sijoituksen aikana?
Vanhemmilla on oikeus osallistua lapsen asiakassuunnitelman laatimiseen, joka on keskeinen väline lapsen asioista päätettäessä sijoituksen aikana. Asiakassuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, vanhempien, sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan edustajien kanssa. Suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.
Huoltajina vanhemmilla säilyy päätösvalta monissa lasta koskevissa asioissa, kuten:
- Lapsen uskonnollinen kasvatus
- Kansalaisuuteen liittyvät kysymykset
- Lapsen nimeen liittyvät päätökset
- Terveydenhoidon suostumusten antaminen (pois lukien kiireelliset tilanteet)
Vanhemmilla on oikeus saada tietoa lapsesta ja hänen tilanteestaan. Sijaishuoltopaikalla on velvollisuus kertoa vanhemmille lapsen arjesta, koulunkäynnistä, terveydentilasta ja muista oleellisista asioista. Tietojen saaminen edistää vanhemman mahdollisuuksia osallistua lapsensa elämään ja päätöksentekoon.
Aktiivinen osallistuminen neuvotteluihin ja yhteydenpito lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään vahvistavat vanhemman mahdollisuuksia vaikuttaa lapsensa asioihin. Vanhemman kannattaa tuoda esiin oma näkemyksensä ja toiveensa selkeästi ja rakentavasti.
Mitä tukipalveluja vanhemmille on tarjolla sijoituksen aikana?
Vanhemmille on tarjolla useita tukipalveluja sijoituksen aikana. Keskeinen tukimuoto on vanhemman oma asiakassuunnitelma, joka laaditaan vanhemman kuntoutumisen tueksi. Suunnitelmassa määritellään, millaista apua vanhempi tarvitsee omaan tilanteeseensa ja miten perheen jälleenyhdistämistä voidaan edistää.
Vanhemmille tarjottavia palveluja voivat olla:
- Päihde- ja mielenterveyspalvelut
- Yksilö-, pari- ja perheterapia
- Vanhemmuuden tuki ja ohjaus
- Taloudellinen neuvonta
- Vertaistuki ja vertaisryhmätoiminta
- Tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta
Näitä palveluja voi saada hyvinvointialueen sosiaalitoimen, terveydenhuollon, järjestöjen tai yksityisten palveluntuottajien kautta. Palveluiden saamiseksi vanhemman kannattaa olla yhteydessä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään, joka auttaa sopivien tukimuotojen löytämisessä.
Vertaistuki on monille vanhemmille erityisen tärkeää. Samankaltaisessa tilanteessa olevien vanhempien kanssa on mahdollista jakaa kokemuksia ja saada ymmärrystä vaikeassa elämäntilanteessa. Vertaisryhmiä järjestävät monet järjestöt eri puolilla Suomea.
Miten vanhempi voi vaikuttaa sijoituksen päättymiseen?
Vanhempi voi edistää sijoituksen päättymistä ja perheen jälleenyhdistämistä työstämällä niitä asioita, jotka alun perin johtivat huostaanottoon. Huostaanoton lopettamisen edellytyksenä on, että sen perusteita ei enää ole ja kotiin palaaminen on lapsen edun mukaista.
Konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi ovat:
- Sitoutuminen vanhemman omaan asiakassuunnitelmaan ja siinä sovittuihin toimenpiteisiin
- Päihde- tai mielenterveysongelmien hoitaminen
- Kodin olosuhteiden vakiinnuttaminen
- Vanhemmuustaitojen kehittäminen
- Säännöllinen ja onnistunut yhteydenpito lapseen
Muuttuneesta elämäntilanteesta on tärkeää keskustella avoimesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Vanhempi voi itse tehdä hakemuksen huostaanoton lopettamiseksi, kun kokee tilanteen muuttuneen riittävästi. Hyvinvointialueen on arvioitava huostaanoton jatkamisen edellytyksiä säännöllisesti ilman hakemuksiakin.
Yhteistyö hyvinvointialueen ja sijaishuoltopaikan kanssa edistää perheen jälleenyhdistämistä. Kun vanhempi osoittaa kykyä ja halua toimia lapsen edun mukaisesti, se tukee sijoituksen päättämistä. Usein sijoituksen päättymiseen edetään vaiheittain esimerkiksi kotilomia lisäämällä.
Mitkä ovat tärkeimmät asiat vanhempien oikeuksien toteutumisessa?
Vanhempien oikeuksien toteutumisen kannalta keskeisintä on aktiivinen osallistuminen lapsen elämään ja lastensuojeluprosessiin. Vanhemman kannattaa osallistua kaikkiin neuvotteluihin, pitää yhteyttä sosiaalityöntekijään ja sijaishuoltopaikkaan sekä pitää säännöllisesti yhteyttä lapseen.
Tärkeitä käytännön toimia oikeuksien varmistamiseksi:
- Pyydä aina kirjalliset päätökset kaikista lasta koskevista toimenpiteistä
- Tutustu päätösten muutoksenhakuohjeisiin ja käytä tarvittaessa oikeuttasi hakea muutosta
- Pidä kirjaa tapahtumista ja sovituista asioista
- Pyydä tukihenkilö mukaan neuvotteluihin tarvittaessa
- Huolehdi omasta jaksamisestasi ja hakeudu tuen piiriin
Oikeuksien rinnalla kulkee aina myös vastuu. Vanhemman vastuulla on toimia yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa lapsen edun toteutumiseksi. Rakentava asenne ja avoin kommunikaatio edistävät sekä lapsen hyvinvointia että vanhemman oikeuksien toteutumista.
Kaikissa lastensuojelutoimissa tulee muistaa, että niiden perimmäisenä tavoitteena on lapsen etu ja perheen jälleenyhdistäminen, kun se on mahdollista. Vanhempien tukeminen on olennainen osa tätä prosessia, sillä lapsen hyvinvointi on tiiviisti yhteydessä koko perheen hyvinvointiin.
