Lapsi käy tukiperheessä tavallisesti yhden viikonlopun kuukaudessa (perjantaista sunnuntaihin). Käyntien tiheys määritellään aina lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan asiakassuunnitelmassa. Tukiperhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelua, jonka tarkoituksena on tukea perheen jaksamista ja lapsen hyvinvointia tarjoamalla lapselle turvallinen paikka, jossa viettää aikaa säännöllisesti. Järjestely antaa vanhemmille mahdollisuuden lepoon ja voimavarojen keräämiseen.
Mitä tukiperhetoiminta tarkoittaa ja kenelle se on tarkoitettu?
Tukiperhetoiminta on ennaltaehkäisevä tukimuoto, jossa lapsi vierailee säännöllisesti toisessa perheessä saaden uusia kokemuksia, virikkeitä ja aikuiskontakteja. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä auttaa vanhempia jaksamisessa.
Tukiperhetoiminta on suunnattu perheille, jotka tarvitsevat tukea arkeensa. Näitä ovat esimerkiksi yksinhuoltajaperheet, perheet joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, monilapsiset perheet tai perheet, jotka kohtaavat tilapäisiä haasteita. Tukiperhetoiminta auttaa perheen jaksamista arjessa myös tilanteissa, joissa perheellä on pieni sosiaalinen verkosto tai tuen tarve liittyy vanhemman uupumukseen.
Tukiperhetoiminta on vapaaehtoinen tukimuoto, jota voi hakea ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Tukiperhetoiminta toimii parhaiten, kun kaikki osapuolet ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja tavoitteena on lapsen ja perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Kuinka usein lapsi tavallisesti käy tukiperheessä?
Yleisimmin lapsi vierailee tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa, perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Tämä on tavallisin järjestely, mutta käyntien tiheys voi vaihdella perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan.
Käyntitiheys määritellään aina yksilöllisesti asiakassuunnitelmassa, joka laaditaan yhdessä perheen, sosiaalityöntekijän ja tukiperheen kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan lapsen ikä, perheen kokonaistilanne ja tuen tarve. Pienemmät lapset saattavat käydä tukiperheessä useammin lyhyempiä jaksoja, kun taas vanhemmat lapset voivat viettää tukiperheessä pidempiä jaksoja harvemmin.
Joissakin erityistilanteissa, kuten vanhemman sairauden tai muun kriisitilanteen aikana, käyntejä voidaan tilapäisesti lisätä. Loma-aikoina, kuten kesällä tai jouluna, lapsi voi viettää tukiperheessä myös pidempiä jaksoja. Tärkeintä on, että järjestely tukee sekä lapsen että perheen hyvinvointia ja että käynnit ovat lapselle mielekkäitä ja turvallisia kokemuksia.
Miten tukiperhevierailujen aikataulu suunnitellaan?
Tukiperhevierailujen aikataulu suunnitellaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken. Suunnittelu lähtee aina lapsen ja tämän oman perheen tarpeista, mutta huomioi myös tukiperheen tilanteen ja mahdollisuudet. Aikataulusta sovitaan yleensä asiakassuunnitelmapalaverissa, jossa ovat läsnä lapsen vanhemmat, tukiperhe ja sosiaalityöntekijä.
Aikataulujen suunnittelussa pyritään säännöllisyyteen ja ennakoitavuuteen, sillä ne luovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Yleensä tukiperhekäynnit merkitään kalenteriin useita kuukausia eteenpäin. Tukiperhe ja lapsen perhe sopivat käytännön järjestelyistä, kuten kuljetuksista ja tarkoista aikatauluista keskenään, mutta sosiaalityöntekijä on tarvittaessa tukena.
Vaikka suunnitelma tehdään pidemmälle aikavälille, siinä on myös joustavuutta. Äkillisissä tilanteissa aikatauluja voidaan muuttaa ja perheiden muuttuvat tarpeet huomioidaan. Toimivassa tukiperhesuhteessa kommunikaatio on avointa ja muutoksista keskustellaan hyvissä ajoin. Aikatauluista sopimisessa huomioidaan myös lapsen muu elämä, kuten harrastukset ja juhlapyhät, jotta tukiperhekäynnit tukisivat mahdollisimman hyvin lapsen arkea.
Miksi säännölliset käynnit tukiperheessä ovat tärkeitä lapselle?
Säännölliset tukiperhekäynnit luovat lapselle turvallisuuden tunnetta ja jatkuvuutta. Kun lapsi tietää, milloin hän menee tukiperheeseen, hän voi ennakoida tulevaa ja rakentaa luottamusta tukiperheen jäseniin. Säännöllisyys auttaa lasta myös ymmärtämään, että tukiperhe on pysyvä osa hänen elämäänsä, ei vain satunnainen kokemus.
Tukiperheessä lapsi saa uusia kokemuksia ja virikkeitä sekä oppii sosiaalisia taitoja. Hän näkee erilaisen perhemallin toimintaa ja voi laajentaa sosiaalista verkostoaan. Säännölliset vierailut mahdollistavat aidon kiintymyssuhteen muodostumisen tukiperheen jäseniin, mikä tukee lapsen emotionaalista kehitystä ja vahvistaa hänen itsetuntoaan.
Lapselle on myös tärkeää, että hänen vanhempansa saavat säännöllisesti aikaa lepoon ja omien voimavarojen keräämiseen. Vanhempien hyvinvointi heijastuu suoraan lapsen hyvinvointiin. Kun vanhemmat jaksavat paremmin, he pystyvät olemaan läsnä ja vastaamaan lapsen tarpeisiin kotona. Näin säännölliset tukiperhekäynnit hyödyttävät koko perhettä, vaikka ensisijainen huomio onkin lapsen hyvinvoinnissa.
Miten tukiperhetoimintaa voi hakea ja mitä tukea on saatavilla?
Tukiperhetoimintaa haetaan ottamalla yhteyttä oman hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalipalveluihin. Hakeminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta, vaan palvelua voi saada sosiaalihuoltolain mukaisena tukena. Yhteydenoton jälkeen hyvinvointialue arvioi perheen tilanteen ja tuen tarpeen yhdessä ammattilaisten kanssa.
Tukiperheen hakuprosessi etenee yleensä seuraavasti:
- Yhteydenotto sosiaalipalveluihin tai perhehoidon yksikköön
- Perheen tilanteen ja tarpeiden kartoitus
- Sopivan tukiperheen etsiminen
- Tutustuminen tukiperheeseen
- Asiakassuunnitelman laatiminen
- Tukiperhetoiminnan aloittaminen
Tukiperhetoiminnan lisäksi hyvinvointialue järjestää perheille muitakin tukimuotoja, kuten perhetyö, kotipalvelu, vertaisryhmätoiminta ja erilaiset terapiapalvelut. Usein perhe hyötyy eniten erilaisten tukimuotojen yhdistelmästä. Ammattilaisen kanssa voi keskustella, mitkä palvelut parhaiten tukisivat juuri kyseisen perheen tilannetta.
Tukiperheet saavat tehtäväänsä valmennusta, työnohjausta ja tukea ammattilaisilta. Heille maksetaan myös hoitopalkkio ja kulukorvaus. Tukiperhetoiminnassa tärkeintä on kuitenkin aito halu auttaa ja tukea lapsia sekä perheitä heidän arjessaan. Onnistunut tukiperhesuhde voi olla merkittävä voimavara niin lapselle, tämän perheelle kuin tukiperheellekin.
