Perfehoito on yksilöllistä ja sen kesto määräytyy aina lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Tyypillisesti perhehoidon kesto voi vaihdella muutamista kuukausista useisiin vuosiin tai jopa siihen asti, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Lyhytaikainen perhehoito kestää usein 1-6 kuukautta, kun taas pitkäaikainen perhehoito on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsen arvioidaan tarvitsevan sijaishuoltoa pidemmän aikaa. Perhehoidon kestoon vaikuttavat monet tekijät, joita käsittelemme tarkemmin tässä artikkelissa.
Kuinka pitkäkestoista perhehoito tyypillisesti on?
Perhehoidon kesto vaihtelee suuresti riippuen sijoituksen tarkoituksesta ja lapsen tai perheen tilanteesta. Lyhytaikainen perhehoito kestää tyypillisesti muutamista viikoista puoleen vuoteen, joskus jopa pidempäänkin. Tällaista sijoitusta käytetään usein kriisitilanteissa tai arvioitaessa lapsen ja perheen tilannetta tarkemmin ennen pidempiaikaisia ratkaisuja.
Pitkäaikainen perfehoito puolestaan voi kestää vuosia, jopa lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Vuonna 2023 Suomessa oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle kaikkiaan 17 299 lasta ja nuorta, joista huostassa olleista lapsista ja nuorista noin 54 prosenttia asui perhehoidossa. Tämä kertoo perhehoidon merkittävästä roolista lastensuojelun kentässä.
Perhehoidon kesto määritellään aina yksilöllisesti asiakassuunnitelmassa. Suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, jolloin myös perhehoidon jatkamisen tarvetta arvioidaan. Perhehoidon ensisijainen tavoite on aina lapsen edun toteutuminen, mikä heijastuu myös sen kestoon.
Mitkä tekijät vaikuttavat perhehoidon kestoon?
Perhehoidon kestoon vaikuttavat useat eri tekijät, joista tärkeimpiä ovat lapsen ja hänen perheensä tilanne ja tarpeet. Kun lapsi sijoitetaan perhehoitoon, määritellään aina sijoituksen tavoitteet, joiden saavuttaminen vaikuttaa olennaisesti hoidon kestoon.
- Lapsen ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat sijoituksen pituuteen
- Sijoituksen peruste (kiireellinen sijoitus, avohuollon tukitoimi tai huostaanotto) määrittää osaltaan kestoa
- Lapsen oman perheen tilanne ja sen muutokset sijoituksen aikana voivat vaikuttaa kestoon
- Lapsen yksilölliset tarpeet ja niihin vastaaminen
- Perhehoidon onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen
Sijoituksen kestoon vaikuttaa myös se, miten lapsen oman perheen tilanne kehittyy sijoituksen aikana. Perhehoidon yhtenä tavoitteena on tukea lapsen ja hänen oman perheensä suhdetta sijoituksen aikana, mikä voi vaikuttaa siihen, kuinka pitkään perfehoito jatkuu. Suomessa tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen, jos se vain on mahdollista. Tätä tavoitetta arvioidaan vuosittain asiakassuunnitelmaa tehtäessä.
Erityisesti huostaanoton perusteena olevien olosuhteiden muuttuminen vaikuttaa sijoituksen kestoon. Jos nämä olosuhteet paranevat merkittävästi ja pysyvästi, voidaan harkita lapsen paluuta omaan perheeseen.
Miten perhehoidon kesto määritellään ja suunnitellaan?
Perhehoidon kesto määritellään ja suunnitellaan aina lapsen asiakassuunnitelmassa, joka laaditaan yhteistyössä lapsen, hänen perheensä, hyvinvointialueen ja muiden lapsen kanssa työskentelevien tahojen kesken. Asiakassuunnitelma on keskeinen työväline, jossa määritellään perhehoidon tavoitteet, kesto ja tarvittavat tukitoimet.
Asiakassuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa useamminkin. Näissä tarkistuksissa arvioidaan, miten tavoitteet ovat toteutuneet ja onko perhehoidon jatkamiselle edelleen tarvetta.
Perhehoidon kestoa suunniteltaessa huomioidaan:
- Lapsen etu ja oikeus pysyviin ihmissuhteisiin
- Sijoituksen tavoitteet ja niiden toteutuminen
- Lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet
- Arvio perhehoidon vaikuttavuudesta lapsen hyvinvointiin
- Lapsen oma mielipide ikätason mukaisesti huomioituna
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja pysyvään kasvuympäristöön, ja tämä periaate ohjaa myös perhehoidon keston suunnittelua. Lastensuojelulain mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto, ja tavoitteena on, että lapsi voisi kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä.
Voiko perhehoidon kesto muuttua alkuperäisestä suunnitelmasta?
Kyllä, perhehoidon kesto voi muuttua alkuperäisestä suunnitelmasta, ja tämä on itse asiassa melko tavallista. Perhehoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti, ja olosuhteiden muuttuessa myös perhehoidon kestoa voidaan tarkistaa.
Perhehoidon kesto voi lyhentyä alkuperäisestä suunnitelmasta, jos:
- Lapsen oman perheen tilanne paranee odotettua nopeammin
- Perhekuntoutuksen tavoitteet saavutetaan suunniteltua aikaisemmin
- Lapsen tarpeet muuttuvat ja hänelle löytyy sopivampi hoitomuoto
Toisaalta perhehoidon kesto voi myös pidentyä alkuperäisestä suunnitelmasta:
- Jos lapsen oman perheen tilanteen parantuminen vie odotettua kauemmin
- Jos lapsen tarpeet edellyttävät pidempää sijoitusta
- Jos huostaanoton perusteet ovat edelleen voimassa
Muutokset perhehoidon kestossa tehdään aina lapsen edun mukaisesti ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Tavoitteena on aina löytää lapsen kannalta paras mahdollinen ratkaisu, joka tukee hänen kasvuaan ja kehitystään.
Mitä tapahtuu perhehoidon päättymisen jälkeen?
Perhehoidon päättymisen jälkeen lapselle ja perheelle tarjotaan tukea siirtymävaiheessa. Tämä voi tarkoittaa erilaisia jälkihuollon palveluita, jotka tukevat lapsen ja perheen arkea uudessa tilanteessa.
Jos lapsi palaa takaisin omaan perheeseensä, perheelle voidaan tarjota erilaisia tukipalveluita, kuten:
- Perhetyötä
- Tukiperhe- tai tukihenkilötoimintaa
- Kotipalvelua
- Erilaisia terapia- ja kuntoutuspalveluita
Jos nuori on täyttänyt 18 vuotta ja siirtyy itsenäiseen elämään, hänellä on oikeus jälkihuoltoon aina 23-vuotiaaksi asti. Jälkihuolto voi sisältää esimerkiksi:
- Tukea asumiseen ja itsenäistymiseen
- Taloudellista tukea
- Ohjausta opintoihin ja työelämään
- Tukihenkilötoimintaa
Siirtymävaiheen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ennen perhehoidon päättymistä, jotta voidaan varmistaa tuen jatkuvuus. Tavoitteena on, että siirtymä tapahtuu hallitusti ja lapsen tai nuoren hyvinvointi turvataan myös perhehoidon jälkeen.
Perhehoidon päättymisen jälkeen myös perhehoitajille tarjotaan tukea, sillä lapsen lähteminen perheestä on usein merkittävä muutos myös heille. Tuki voi olla esimerkiksi työnohjausta, vertaistukea tai keskusteluapua.
Perhehoidon kestolla ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä jokainen lapsi ja perhe on erilainen. Tärkeintä on, että perhehoito vastaa lapsen tarpeisiin ja tukee hänen kasvuaan ja kehitystään parhaalla mahdollisella tavalla – oli sen kesto sitten lyhyt tai pitkä.
