Elämme tarinoiden aikakautta. Kielellä, kielenkäytöllä ja tarinoilla on erityinen voima. Niillä me käsittelemme tietoa, tietämistä, tunteita ja identiteettiä. Myös lastensuojelun kokemuskumppani-koulutuksessa koulutettavien omilla tarinoilla on tärkeä tehtävä kokemuksien jäsentäjänä. Kokemuskumppanitoiminnassa tarinat vahvistavat lastensuojelun tarpeessa olevien vanhempien omaa ääntä, osallisuutta ja toimijuutta.

Muinaisilta nuotiotulilta kipinänsä saaneet tarinat ovat roihahtaneet ilmiliekkeihin sähköisten viestimien myötä. Nykyajassa korostuukin tarinoiden paljous. Kaikilla ja kaikella on tarinansa tarjottavana: yksittäisillä ihmisillä, ryhmillä, valtioilla, yrityksillä, tuotteilla, ilmiöillä ja tapahtumilla.

Tarinallisuus on luonnollinen osa ihmisenä olemista. Olemme kaikki täynnä erilaisia tarinoita, joiden avulla jäsennämme itseämme sekä suhdettamme toisiin, ympäristöömme, työhömme, harrastuksiimme tai vaikkapa pelkoihimme ja unelmiimme.

Tarinan voima kiteytyy siihen, että jokainen meistä on tarina ja jokainen meistä omaksuu tarinoiden avulla uusia juttuja. Tarina on hyvä keino saada ymmärrystä maailmasta sekä rakentaa myönteistä suhtautumista elämään, menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Kielteinenkin tarina voi antaa mahdollisuuden ongelman nimeämiseen ja ratkaisun löytymiseen. Tarinallisuuden avulla voidaan lisätä koettua merkityksellisyyttä, eheyttää elämäntarinaa, lisätä hyvinvointia ja ehkäistä pahoinvointia.

Vanhemman kokemustarina lastensuojelussa

Lastensuojelun kokemuskumppani-koulutukseen sisältyy tärkeänä osana oman tarinan muodostaminen auttamisen työvälineeksi. Jokainen koulutettava kertoo muille mukana oleville vanhemmuuteensa ja lastensuojeluun liittyvän kokemustarinansa sekä kuulee muiden osallistujien tarinat. Tarinoiden herättämät tunteet ja ajatukset puretaan yhdessä keskustelemalla.

Tarinoidessaan tuleva kokemuskumppani rakentaa merkityksiä, joita hän jäsentää ajallisiksi, juonellisiksi kokonaisuuksiksi sekä järkeilee asioille erilaisia syy-seuraussuhteita. Tarinointi antaa mahdollisuuden tunnesolmujen purkamiseen ja omien haavoittuvuuksien tutkimiseen sekä auttaa kokemuksien etäännyttämisessä. Kielteisiksi koettujen kokemusten kertominen muille lieventää niihin kohdistuneita ikäviä tunteita. Jaettu hyvä taas parhaimmillaan moninkertaistuu. Tarinoiden omakohtaisuus auttaa asettumaan myös muiden asemaan.

Omat kokemuksensa hyväksyvä kokemuskumppani kääntää ikävätkin kokemuksensa voima- ja vertaistarinaksi, joka tarjoaa asiakasvanhemmille voimavaralähteen: samaistumispintaa, tukea, lohtua, toivoa ja neuvoja. Kokemustarina voi antaa myös kipinän asiakasvanhemmalle oman tarinansa uudelleen kirjoittamiseen. Ammattilaisille kokemustarinat tuovat arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia palvelujen kehittämiseksi.

Voin kirjoittaa tarinani aina uudelleen

Osallistuin kokemuskumppani-koulutukseen ensimmäisten joukossa syksyllä 2020. Tarinatyöskentely tuntui minusta ensin työläältä. Miten kiteyttää vuosien kokemukset pienimuotoiseen esitykseen? Pääni oli täynnä hajanaisia tapahtumia ja vastalauseita. Etsin johtolankoja vanhoista teksteistä, joita olin vuosien saatossa kirjoittanut eri viranomaisille saadakseni apua perheellemme, ja vanhoja valokuvia katsomalla.

Aloin kirjoittaa tarinaani uupuneen äidin näkökulmasta kiinnittäen huomioni sekä todellisiin tapahtumiin että niiden aiheuttamiin tunteisiin. Vanhoja muistellessani huomasin kuitenkin kirjoittavani kokemusteni tarinaa uudelleen – kokemukseni saivat uusia merkityksiä ja näkökulmia. Prosessin kuluessa tarinani palautui osaksi elettyä elämääni ja identiteettiäni, mutta samalla kirkastuivat ajatukseni siitä, miksi tarinani on tärkeä, miten ja miksi haluaisin muuttaa lastensuojelua, ja kenelle halusin sanani erityisesti osoittaa.

Alkuperäinen kokemustarinani rannattomalla merellä räpiköivästä äidistä, joka uupuu nepsyperheen arjessa sekä tukitoimien ja palvelujen ryteikössä, tarjonnee vertaistukea muille uupuneille vanhemmille. En kuitenkaan haluaisi elämässäni jäädä toistamaan voipuneen äidin tarinaa loputtomiin.

Lohdullinen ajatus onkin, että oman tarinansa voi aina kirjoittaa uudelleen. Uudessa tarinassa olen muutakin kuin umpiväsynyt äiti. Katseeni kääntyy vahvemmin omaan hyvinvointiini, ja horisontissa siintää uusia mahdollisuuksia. Täältä tullaan elämä!

Sanna S., kolme nepsynuoren äiti ja kokemuskumppani

 

Lähteet:

Kinossalo, Maiju: Tarinan voima opetuksessa (2020).

Syvärinen, Katri: Sinun tarinasi voima. Vapaudu vanhasta ja uskalla loistaa (2021).