Väkivaltainen ja vakava käytöshäiriö-oireilu on yksi yleisimmistä syistä nuorten sijoittamiselle laitosolosuhteisiin sekä nuorisopsykiatriassa että lastensuojelussa. Kysyimme neljältä asiantuntijalta heidän näkemyksiään vaativahoitoisten lasten palvelujen tilasta ja kehittämisestä. Haastattelemiemme asiantuntijoiden mukaan palveluiden moniammatillisuutta, oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuuden mittaamista tulisi lisätä, jotta vaativahoitoisia lapsia voitaisiin tulevaisuudessa auttaa nykyistä paremmin.

1) Miten arvioisit vaativahoitoisten lasten palvelujen nykytilaa?

2) Mitkä ovat suurimmat haasteet vaativahoitoisten lasten palveluissa, ja miten palveluja pitäisi kehittää?

 

Roope Tommila - vaativahoitoisten lasten palvelut

Roope Tommila
Johtaja
Hyvösen lastenkoti, Helsinki

1) Vaativahoitoisten asiakkaiden hoitaminen on tarkasti yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa työtä. Koska tarpeita on monenlaisia, täytyy myös vaativahoitoisten lasten palveluiden olla räätälöitäviä. Olennaista on hoidon sisältö ja ajoitus. Tällä hetkellä on olemassa monipuolisia palveluita, mutta niiden piiriin, oikeaan aikaan pääseminen ei aina toteudu saumattomasti.

2) Suurena haasteena näen siirtymävaiheiden turvaamisen. Joissain tapauksissa vaativahoitoinen lapsi saa oikeanlaista palvelua ja riittävän pitkään, mutta kaukana kotoaan ja luonnollisesta toimintaympäristöstään. Tärkeää olisi päästä tukemaan lasta lapsen siirtyessä takaisin kotiseudulleen. Hoidon on kevennyttävä lapsen ympärillä asteittain ja samalla lapsen omaa vastuuta lisäten. Lapsen on tiedettävä tarkkaan hoidon tavoitteet ja oma aktiivinen roolinsa niiden saavuttamisessa. Hoito ei voi olla tuloksellista ja tulevaisuuteen kantavaa, jos lapsi ei ole itse mukana määrittelemässä ja toteuttamassa tavoitteitaan.

 

Johanna Laisaari - vaativahoitoisten lasten palvelut

Johanna Laisaari
VT, lapsioikeusjuristi

1) Tällä hetkellä käsitykseni mukaan vaativahoitoisille lapsille ja nuorille ei ole riittävästi heidän tarvitsemiaan paikkoja valtakunnallisesti.

2) Vaativahoitoisten lasten palveluiden haasteena on riittävä osaaminen, puitteet, henkilöstömitoitus ja osittain lainsäädäntö. Henkilökunnan, hoitotahtojen ja -paikkojen vaihtuvuus on suuri ongelma. Lapsilla on usein takana suuri määrä erilaisia hoitojaksoja ja sijoituksia. Heille on suuri haaste löytää sijaishuoltopaikkaa, jossa heitä voidaan riittävällä tavalla tukea.

Vaativahoitoisten lasten kohdalla meidän tulee pohtia, miten heidän oikeutensa tulla suojelluksi ja autetuksi toteutuisi turvallisella tavalla. Pitää luoda aidosti moniammatillisia terveydenhuollon ja lastensuojelun yhteisiä yksiköitä, joissa voidaan vastata näiden lasten avun tarpeeseen. Vaativahoitoisten lasten yksiköt edellyttävät vankkaa panostusta ammatillisuuteen, resurssiin, osaamiseen ja riittävän pieniin yksiköihin.

 

Tatu Lope - vaativahoitoisten lasten palvelut

Tatu Lope
Lastenpsykiatri
HUS

1) Vaativahoitoisten lasten palvelut toimivat akuuttiosastolta tarkastellen harmillisen epätasaisesti. On yksiköitä ja prosesseja, joissa toiminta sujuu erinomaisesti, mutta valitettavasti kohtaan arkityössäni tilanteita, joissa lapsen monimuotoiset tarpeet pirstoutuvat, eikä löydetä hyvää kokonaisuutta.

2) Vaativahoitoisten lasten suurimmat haasteet liittyvät akuuttiosaston näkökulmasta usein pirstoutuneeseen palvelujärjestelmään. Lapsi ja hänen perheensä tarvitsee sekä sosiaali- ja opetustoimen, vammaispalveluiden sekä terveyspalvelujen; somatiikan, psykiatrian yhteistyötä, jolloin ilman sujuvaa verkostoyhteistyötä, koordinaatiovastuuta ja selkeää työnjakoa ajaudutaan kokonaistilanteen kannalta epäolennaiseen puuhasteluun. Tulisi olla monimuotoiseen pulmaan erikoistuneita tiimejä, joissa olisi riittävä tietotaito sosiaali- ja terveyspalveluista ja joissa kyettäisiin arvioimaan sopiva kuntoutuspolku lapselle siten, että kuntoutusmuotojen prioriteetti ja ajoitus olisivat mahdollisimman hyvät.

 

Mervi Sinivirta - vaativahoitoisten lasten palvelut

Mervi Sinivirta
Sosiaalityöntekijä, VTM
Vantaan sijaishuolto

1) Vaativahoitoiset lapset ovat “palveluiden suurkuluttajia”. Palveluita ja yksilöllistä räätälöintiä on vuosi vuodelta enemmän, meiltä vain puuttuu edelleen palveluiden vaikuttavuuden kattava tutkimus. Palveluita saattaa kohdistua jopa niin paljon, että käytännössä tuki vain pirstaloituu ja itse asiakas häviää keskiöstä.

2) Haasteena on palveluiden vähäinen vaikuttavuus ja siten ylisukupolvisen huono-osaisuuden jatkuminen. Sijoitukseen tulevat lapset ovat usein todella huonokuntoisia. Eletty elämä traumoineen ja kaltoinkohteluineen ylittävät lapsen mielen kestokyvyn. Toinen haaste on kesken jäävät palvelut, joiden seuraukset näkyvät jälkihuoltonuorten tilastoissa mm. mielenterveysongelmina ja päihderiippuvuuksina.

Palvelut pitäisi saada oikea-aikaisiksi ja riittävän pitkäaikaisiksi, jotta niiden vaikuttavuus paranisi. Meidän on saatava enemmän kokemuksia sijaishuoltopaikoista, joissa traumatisoitunut lapsi saisi aidosti lapseen sitoutuneet aikuiset ja mahdollisuuden korvaaviin kokemuksiin. Lasten kuntouttaminen on vaativaa työtä, minkä vuoksi yhteistyö lasten-/nuorisopsykiatrian kanssa on saatava lähelle lapsen arkea.

Lue järjestämästämme asiantuntijaseminaarista, jonka aiheena oli vaativahoitoisten lasten väkivaltaisuus ja aggressiivisuuden ennaltaehkäisy.